Espanja korottaa veroja ensi vuonna

Kuva: TooFarNorth, flickr.com, creative commons Espanjan bkt etenee plussalle todennäköisesti vasta 2011. Kuva: FarNorth, flickr.com, creative commons.

Espanjan epäillään olevan yksi viimeisimmistä euromaista, joka saa taloutensa kasvuun kriisin jälkeen. Tulo- ja menoarvio arvioi talouden supistuvan ensi vuonna  0,3 prosenttia.  Pienten ja keskisuurten yritysten verotusta kevennetään, mutta verotaakkaa yksityistalouksille lisätään. Hallitus arvioi työttömyyden nousevan 18,9 prosenttiin. OECD ja IMF ennustavat työttömyysprosentin kipuavan yli 20:n. Hallitus haastaa IMF:n talousnäkemyksen.

Espanjan sosialistihallituksen talousministeri Elena Salgado esitteli syyskuun lopussa ministerikautensa ensimmäisen budjettiesityksen. Hänen pitkäaikainen edeltäjänsä Pedro Solbes oli eronnut tehtävästä huhtikuussa. 

Budjettialijäämä tänä vuonna lähes 10 %

Vuoden 2010 budjettiesitys perustuu arviolle, että Espanjan talous supistuu 3,6 prosenttia vuonna 2009 ja edelleen 0,3 prosenttia vuonna 2010. Julkisen talouden velka-aste nousee vuoden 2010 lopussa 62,5 prosenttiin. Velka on noussut nopeasti. Vuonna 2007 se oli 36,1 vuonna 2008 39,7 prosenttia ja vuonna 2009 53,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Budjettiesityksen taustaoletukset ovat optimistisia. Viime vuonna samaan aikaan optimismia oli vielä enemmän ilmassa. Vuoden 2009 budjettiesityksen oletus oli 17,1 miljardin euron alijäämä, mikä vastasi puoltatoista prosenttia bruttokansantuotteesta. Nykylukujen valossa alijäämä on jo nelinkertaistunut ennakoidusta, sillä tammi-elokuussa alijäämä oli kivunnut 60,34 miljardiin euroon eli 5,73 prosenttiin BKT:sta. Alijäämän epäillään hätyyttävän vuoden loppuun mennessä kymmentä prosenttia. Budjettiesityksessä ensi vuodelle alijäämän arvioidaan pienentyvän, eli laskevan 8,1 prosenttiin.

Työttömyyden ennakoidaan nousevan 18,9 prosenttiin

Vuodelle 2010 tehdyssä budjettiesityksessä valtion menot supistuvat 3,9 prosenttia edellisvuodesta. Luvussa ei ole kuitenkaan mukana suurta rahoitusmenojen nousua, joilla korjattuina menojen nousu vuonna 2010 on 17,2 prosenttia. Sosiaalimenoja ei ole leikattu. Niiden osuus on yli puolet kokonaismenoista: 51,8%. Sosiaalimenot kasvavat edellisvuodesta 3,8 prosenttia.

Työttömyyskorvausmenojen osuus kasvaa 58,7 prosenttia vuodesta 2009 nousten 30,97 miljardiin euroon. Työttömien määrän arvioidaan budjetissa nousevan 18,9 prosenttiin. Asiantuntijat ja kansainväliset rahoitustoimijat arvioivat työttömyyden nousevan Espanjassa tätäkin enemmän, jopa yli 20 prosenttiin (OECD, IMF).

Rahoitusmenojen kasvusta vastaa valtion velan korkojen kasvu, 33 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Valtion henkilöstömenot kasvavat 2,7 prosenttia johtuen lähinnä 0,3 prosentin palkkojen noususta ja oikeusistuimille ja poliisilaitokselle jo luvatuista uusista henkilöresursseista. Hallituksen hyväksymä yhteensä 600 miljoonan euron hintainen oikeuslaitoksen uudistus ajoittuu kolmelle tulevalle vuodelle.

Innovaatiomenoja leikataan

Säästöjen kohteiksi on valittu julkishallinnon puolelta tiede- ja innovaatio-, kulttuuri-, aluepolitiikka-ympäristö ja maatalous-, puolustus- ja teollisuus-, turismi- ja kauppaministeriöt. Niiden menoja vähennetään keskimäärin 5,4 prosenttia.

Arvostelua on herättänyt erityisesti tiede- ja innovaatiomenojen lasku samaan aikaan, kun hallitus julistaa talousmallin muuttamista kohti tietoyhteiskuntaa ja korostaa tutkimuksen ja kehityksen merkitystä. Espanjan panostus tutkimukseen ja kehitykseen jää edelleen eurooppalaisittain heikolle tasolle. Vuonna 2008 osuus oli noin 1,2 prosenttia BKT:sta. Ulkoministeriön menoja supistetaan 2,5 prosenttia. Myös liikenneministeriön menoja leikataan 6,4 prosenttia. Suurista liikenneinfrastruktuurihankkeista ainostaan luotijunien AVE-verkoston kehittämisen määrärahat kasvavat.

Veroja joudutaan korottamaan

Kaikkien aiempien vakuutteluidensa vastaisesti pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero päätti elokuun lopussa 2009, että veroja nostetaan budjettialijäämän tasoittamiseksi. Zapatero korosti, että nousu on väliaikainen, progressiivinen, rajattu ja koskee ennenkaikkea suurituloisia.

Pian pääministerin ilmoituksen jälkeen (23.9.2009) talousministeri Elena Salgado ilmoitti verojen nousevan, taloustilanteesta johtuen, toistaiseksi ilman mitään määräaikaisuutta. Hallitus hyväksyi verojen nousun 25. syyskuuta.

Talousministeri Salgado on moneen otteeseen vakuuttanut, että verojen nousun jälkeenkin kokonaisverotaso vuonna 2010 ei juuri eroa vuodesta 2009, vaan säilyy noin 33,1 prosentissa BKT:sta. Hallitus arvioi, että vuonna 2010 valtion verotulot nousevat noin 7,7 prosenttia vuodesta 2009.

Veronkorotuspäätös koostuu muun muassa seuraavista toimista:

• tuloverotuksen 400 euron vähennysoikeuden kumoamisesta,
• säästöjen verotuksen noususta,
• arvonlisäveron korotuksista (alimman alv:n 7 prosentin korottamisesta 8 prosenttiin ja yleisen alv:n korottamisesta 16 prosentista 18 prosenttiin, korotukset voimaan heinäkuusta 2010),
• paikallishallinnon kiinteistöveron korottamisesta yhdellä prosentilla ja
• asuntokauppojen ja juridisten toimien verotaulukon tarkistamisesta yhdellä prosentilla ylöspäin.

Veroja ei pelkästään korostettu. Hallitus päätti PK-yritysten (vähemmän kuin 25 työntekijää, liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) yritysveron laskemisesta viidellä prosentilla. PK-yritykset ovat Espanjan talouden selkäranka ja niiden tilanne on yleisesti huonontunut talouskriisin edetessä.





Asiantuntijat arvioivat, että nämä veronnousut eivät ole hallituksen sosiaalisten linjausten mukaisia, vaan verojen kasvusta vastaa ennenkaikkea keskiluokka. Tuloverotus ei kiristy korkeissa tuloluokissa eikä myöskään suurien omaisuuksien verotusta kiristetä.

Parlamenttiäänestyksestä haasteellinen

Budjettiesityksestä äänestetään parlamentissa torstaina 22. lokakuuta. Jo nyt on käynyt selväksi, että budjettineuvotteluista muodostuu arvioitua hankalammat.

Pääoppositiopuolueen Partido Popularin lisäksi kaikki parlamentin pienpuolueet ovat vastustaneet esitystä nykymuodossaan. Hallituksen myönnytykset riittävän tuen saamiseksi esityksensä läpiviemiseksi ovat edelleen auki.

Pääoppositiopuolueen lisäksi useat poliittiset kommentaattorit ovat todenneet pääministeri Zapateron jatkavan improvisointia talouspolitiikassa.

Talousministeri kritisoi IMF:ää liiasta pessimismistä

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on ennustanut Espanjan talouden toipuvan talouskriisistä hitaimmin Euroopassa. Espanjassa lama jatkuu IMF:n mukaan vielä koko vuoden 2010. IMF:n arviot talouden indikaattoreista eivät myöskään ole linjassa hallituksen arvioiden kanssa. IMF arvioi, että Espanjan budjettialijäämä nousee vuonna 2010 12,5 prosenttiin (hallitus: 8,1%) ja työttömyys 20,2 prosenttiin (hallitus: 18,9%).

Valuuttarahasto korostaa, että Espanjan talous tarvitsee perusteellista rakennemuutosta, erityisesti työmarkkinoiden ja alhaisen tuottavuuden osalta.Työmarkkinareformia on Espanjassa peräänkuuluttanut myös maan keskuspankki.

Sen pääjohtaja Miguel Fernández Ordóñez on korostanut, että mikäli reformi kyettäisiin tekemään nopeasti, Espanjan talous voisi toipua arvioitua nopeammin.

Talousministeri Salgado kertoi tiedotustilaisuudessa lokakuun alussa olevansa eri mieltä IMF:n arvion osalta ja puolustavansa hallituksen myönteisempää ennustetta. Salgado mainitsi, että hänen täytyy tarkentaa IMF:lle eräitä seikkoja Espanjan taloudesta, jotka ovat saattaneet jäädä huomioimatta valuuttarahaston analyyseissa. Kommentti herätti huomiota asiantuntijapiireissä.

Kriitikot: Espanja ui eurooppalaista elvytysvirtaa vastaan

Talousasiantuntijat ja lehdistö ovat suhtautuneet lähes yksimielisen kielteisesti hallituksen budjettiesitykseen. Sitä luonnehditaan antisosiaaliseksi ja talouden nousun jarruttajaksi.

Talousanalyytikot arvioivat, että Espanja toimii muiden EU-maiden budjettipolitiikkojen vastaisesti. EU-maista lähes jyrkimmin laskenutta kulutusta verotetaan lisää, ja verotusta nostetaan samaan aikaan, kun, muissa EU-maissa yksityistalouksille etsitään helpotuksia ja yritetään lisätä niiden ostovoimaa.

Myös julkisen talouden henkilöstömenojen kurittomuutta moititaan. Osansa saa myös talousmallin vaihtamisen tavoite, josta ei näy viitteitä budjetissa. Muun muassa tieteeseen ja innovaatioihin sijoitetaan merkittävästi aiempaa vähemmän. Todelliset rakennemuutostavoitteet eivät heijastu budjettiesityksessä.