Työvoiman liikkuvuus yhdistää arabimaat

Kansainvälisen siirtolaisjärjestön mukaan työvoiman liikkuvuus arabimaiden välillä vähentää köyhyyttä ja kytkee ne vahvemmin toisiinsa.

Työvoiman alueellinen liikkuvuus on toistaiseksi vahvin taloudellinen side arabimaiden välillä. Kuva: Richard Messenger/Flickr, CC

Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM ja arabimaiden työjärjestö (Arab Labour Organisation, ALO) julkaisivat äskettäin Kairossa raportin työperäisestä siirtolaisuudesta arabimaissa.

Intra-Regional Labour Mobility in the Arab Region-raportti keskittyy työperäisen siirtolaisuuden kehitysvaikutuksiin ja rooliin alueellisen integraation edistäjänä.

Siirtotyöntekijöiden oikeuksien suojeluakaan ei raportissa sivuuteta, vaan vastaanottajamailta vaaditaan vastuullisuutta.

Raportti pohtii myös mahdollisuutta vähentää arabimaiden työttömyyttä korvaamalla Persianlahden aasialaistaustaiset työntekijät arabityövoimalla.

Työperäinen muutto
edistää kehitystä

Noin 13 miljoonasta ulkomailla asuvasta arabista 5,8 miljoonaa asuu muissa arabimaissa. Merkittävin alueen sisäinen muuttovirta on Mashreq-maista (erityisesti Egypti, Jordania, Libanon ja Syyria) ja Jemenistä Persianlahden öljyntuottajamaihin.

Raportin mukaan työperäinen muutto on myönteinen ilmiö, sillä se edistää arabimaiden kehitystä, erityisesti rahalähetysten ansiosta, ja keskinäistä sosioekonomista integraatiota. Esimerkiksi Egyptissä, Libanonissa ja Jordaniassa ulkomailla asuvien työntekijöiden rahalähetysten määrä lähtömaihin on 40–190 prosenttia suurempi kuin alueellinen kauppa lähtö- ja kohdemaan välillä.

Merkittävin muuttovirta arabimaiden välillä on Mashreq-maista, kuten Libanonista ja Egyptistä, Persianlahden öljymaihin. Jonkun täytyy rakentaa Dubain pilvenpiirtäjät. Kuva: JakeBrewer/Flickr, CC

IOM:n Lähi-idän alueellisen edustajan Mohammed Shahidul Haqman mukaan arabimaiden väestöstä 55 prosenttia on taloudellisesti aktiivisia ja osuuden arvellaan vuonna 2015 olevan 62 prosenttia.

Eurooppaan verrattuna arabimaiden työvoiman osuus kokonaisväestöstä on pieni, mikä johtuu nuorten suuresta määrästä sekä naisten vähäisestä osallistumisesta työelämään.

Suurin työperäisen maastamuuton syy on lähtömaiden työttömyys, joka vuonna 2009 oli arabimaissa keskimäärin 14 prosenttia. Työttömyydestä kärsivät etenkin nuoret sekä korkeasti koulutetut.

Yksi merkittävä työttömyyden aiheuttaja on työpaikkojen väheneminen julkisella sektorilla - yksityissektori ei ole kyennyt korvaamaan julkisella puolella menetettyjä työpaikkoja.

Epävirallinen sektori onkin alueen suurin työllistäjä (40 prosenttia).

Talouskriisi supistaa
rahalähetyksiä kotimaihin

Raportin julkistamistilaisuudessa pohdittiin myös maailmanlaajuisen taloustaantuman ja finanssikriisin vaikutusta muuttovirtoihin arabimaissa.

Vastoin odotuksia talouskriisi ei saanut arabeja palaamaan kotimaihinsa, eikä rahalähetystenkään määrä pudonnut dramaattisesti Dubain romahdusta lukuun ottamatta. Raportin mukaan vuonna 2009 rahalähetysten arvo oli 6,6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Laskusuunta on kuitenkin selvä.

Keskustelussa nousi esiin myös tarve lähtö- ja kohdemaiden kahdenvälisille sopimuksille siirtotyöntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Oikeusperustaista keskustelua kaivattiin nimenomaan arabimaailman sisällä - siis peiliin katsomista sen sijaan, että osoiteltaisiin länsimaita siirtolaisten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.

Keskustelussa tuli ilmi myös se, että luotettavaa tilastotietoa arabimaiden työvoiman liikkuvuudesta on vähän.