Hidastuvan talouskasvun Algeria elvyttää investoinneilla

Budjetti yllätti ennusteet lisäämällä menoja yli 20 prosenttia. Ulkomaisen velkaantumisen välttämiseksi ja investointien varmistamiseksi on mahdollistettu suora keskuspankkirahoitus. Hallitus vakuuttaa, että rahan määrän lisäys yhdistettynä kasvua tukeviin uudistuksiin ei kiihdytä inflaatiota, mutta IMF varoittaa setelirahoitukseen liittyvistä vaaroista.

Alkuperäinen teksti kirjoitettu 23.11.2017, päivitetty 24.1.2018.

Algerian talouskasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien noin neljästä prosentista 0,8 prosenttiin vuonna 2018 Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n puolivuosittaisessa ennusteessa lokakuussa 2017. Lukuja on tarkistettu hivenen ylöspäin huhtikuun ennusteesta. Kasvun hidastumisen ennustetaan nostavan työttömyyden vuoden 2016 10,5 prosentista 11,7:ään tänä vuonna ja 13,2:een vuonna 2018.

IMF:n ennuste ei vielä huomioi odotettua suurempia valtion menoja vuoden 2018 budjetissa. Hallitus arvioi talouskasvuksi neljä prosenttia vuodelle 2018. Eron taustalla on valtion menojen yli 20 prosentin nousu, joka nostaa budjettivajeen yli yhdeksään prosenttiin vuonna 2018.

Inflaation IMF arvioi hidastuvan noin prosentin vuodessa vuoden 2016 huipusta, jolloin hintojen nousu Algeriassa ylsi 6,4 prosenttiin vuodessa. Inflaatioennustetta rahasto on tarkistanut ylöspäin. Inflaatiota kiihdyttää hallituksen pyrkimys vähentää vaihtotaseen vajetta tuontia vähentämällä.

Tuonnin supistuminen ja vientihintojen toipuminen supistavat vaihtotaseen vajetta. Valuuttavaranto jatkaa supistumistaan, mutta se riittää lähivuosiksi. Algerialle hyvin tärkeä öljyn hinta on ollut alamaissa vuodesta 2014, mutta on ollut viime kuukausina nousussa. Jokainen euro öljynhinnan nousussa lisää Algerian tuloja 500 miljoonaa euroa. Valtion tulojen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 32 prosenttiin suhteessa BKT:hen edellisvuoden 29 prosentista.

Maakaasu on Algerian tärkein tulonlähde, jonka viejänä se on maailman kahdeksanneksi suurin. Maa vie sitä etupäässä putkien kautta Eurooppaan sopimuksilla, joissa hinta on sidottu öljyn hintaan.

Algerian yhdeksi maailman suurimmista kasvanut budjettivaje on palaamassa sopeutustoimien ansiosta siedettävälle tasolle, mikä vähentää painetta turvautua velkaantumiseen. Maan velkaantumisaste on pieni ja valtiolla on paljon realisoitavissa olevaa omaisuutta, joten maan rahoitusasema on suhteellisen turvallinen.

IMF suosittaa Algerialle rahoitusvaihtoehtojen laajentamista varovaisella ulkomaisella velanotolla sekä valtionomaisuuden yksityistämisellä. Tämä mahdollistaisi Algerialle investoinnit kasvun tukemiseen. Se kannustaa Algeriaa jatkamaan julkisten menojen rationalisointia ja perushyödykkeiden hintasubventiojärjestelmän purkamista.

IMF myös muistuttaa, että Algerialla on puolellaan lukuisia etuja, jotka mahdollistavat sille talouden monipuolistamisen ja hiilivetyriippuvuuden vähentämisen. Se vaatii kuitenkin hyvän hallinnon kehittämistä ja liiketoimintaympäristön parantamista.

Elokuun hallitusvaihdos määrittää talouspolitiikan suuntaa

Algerian nykyinen hallitus on aloittanut tehtävässään elokuussa 2017. Pääministeri, maan toiseksi suurimman puolueen RND:n johtaja Ahmed Ouyahia, siirtyi tehtävään presidentin kansliapäällikön paikalta. Kyseessä on Ouyahian neljäs pesti pääministerinä.

Algerian Presidentti Abdelaziz Bouteflika erotti maan edellisen pääministerin Abdelmadjid Tebbounen 15.8. Hän ehti toimia pääministerinä vain kolme kuukautta toukokuisten parlamenttivaalien jälkeen. Myös teollisuus-, kauppa- ja asuntoministerit vaihtuivat. Erottamista edelsi julkisuudessa näkynyt kamppailu, joka henkilöityi Tebbouneen ja yritysjohtajien järjestön FCE:n puheenjohtajaan Ali Haddadiin.

Ouyahiaa on pidetty Tebbouneen verrattuna astetta markkinamyönteisemmän politiikan kannattajana. Ouyahian aiemmin ajamille uudistuksille ei aina ole löytynyt kannatusta kansan parissa.

Hallituksen toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelmassaan hallitus kertoo, miten se pyrkii toteuttamaan presidentin ohjelmaa. Ouyahian hallituksen toimintasuunnitelma hyväksyttiin syyskuussa sekä hallituksessa että parlamentissa. Siinä esitetään useita toimia, joilla pyritään vastaamaan heikentyneiden vientitulojen ja hidastuvan talouskasvun asettamiin haasteisiin.

Uusien öljykenttien tutkimusta lisätään ja valtion öljy- ja kaasuyhtiö Sonatrachin rahoitusta vahvistetaan tuotannon kasvattamiseen tähtäävien investointien toteuttamiseksi. Lisäksi edistetään liuskeöljyn ja -kaasun hyödyntämisen tutkimusta. Öljyn ja kaasun hintojen laskettua ja kotimaisen kulutuksen jatkuvasti kasvaessa, Algerialla on tarve kasvattaa tuotantoa vientitulojen turvaamiseksi.

Valtion menojen tasapainottamiseksi laaditaan monivuotinen budjettikehys. Investointien rahoituksessa mahdollistetaan suora keskuspankkirahoitus. Menopuolella pyritään ylläpitämään kulukuria ja vähentämään subventiojärjestelmään käytettävää rahasummaa. Valtion tulopuolta vahvistetaan kehittämällä veronkantoa ja paikallistason veroja sekä taistelulla veropetoksia vastaan.

Liiketoimintaympäristöä pyritään parantamaan siirtämällä investointien lupamenettelyt valtiolta läänien vastuulle. Investointilaissa määritetyt investointien kannustimet pidetään voimassa.

Sosiaaliturvaa pyritään laajentamaan epävirallisen sektorin työtekijöihin, millä pyritään lisäämään sosiaaliturvamaksujen kertymää ja siten tasapainottamaan järjestelmän vajetta. Työllistämistuilla pyritään luomaan 400 000 ja työvoimatoimistoja vahvistamalla 230 000 uutta työpaikkaa.

Vuoden 2018 budjetti

Budjetissa vuodelle 2018 valtion menoarvio on 8628 miljardia dinaaria (noin 64 miljardia euroa), joka on vastoin odotuksia yli 20 prosentin menolisäys edellisvuoteen. Budjetissa menot jaetaan lähes yhtä suuriin käyttö- ja investointimenoihin. Käyttömenoja supistetaan hieman, mutta investointimenoissa esitetään suurta kertaluontoista korotusta. Vuonna 2019 alkaen investointimenojen määrä laskee 7562 miljardiin dinaariin, ja hallitus tavoittelee budjettitasapainoa viiden vuoden kuluessa.

Aiemmin jäädytettyjä investointiohjelmia käynnistetään uudelleen. Prioriteettisektoreita ovat erityisesti koulutus ja terveydenhuolto. Myös liikenneinfrastruktuuriin panostetaan. Esimerkiksi vesialan hankkeille hallitus esittää 100 miljardin dinaarin (noin 770 miljoonan euron) menolisäystä, joista 40 miljardia dinaaria olemassa olevien hankkeiden jatkamiseen ja 60 miljardia uusiin hankkeisiin. Hallitus varautuu myös maksamaan yrityksille erääntyneitä saatavia 400 miljardin dinaarin arvosta, mikä selittää menojen kasvusta neljänneksen.

Hallitus pyrkii verotulojen kasvattamiseen kymmenen prosentin vuosivauhdilla tulevina vuosina. Eräänä keinona esitetään varallisuusveron käyttöönottoa, mutta se on kohdannut vastustusta parlamentissa.. Veron keräämisen arvioidaan olevan haasteellista puutteellisten varallisuustietojen vuoksi. Myös ei-välttämättömien ja ylellisyystuotteiden veroja korotetaan. Esimerkiksi tupakkavero nousee 10 prosenttia.

Algeriassa hintasubventoidut perushyödykkeet ovat sosiaalijärjestelmän keskeinen osa. Vaikka järjestelmä on valtiolle kallis, siihen ei esitetä radikaaleja muutoksia. Subventoitujen hyödykkeiden, kuten polttoaineen hintaa, nostetaan maltillisesti. Ulkopuoliset tahot ovat arvostelleet subventiojärjestelmän johtavan resurssien epätehokkaaseen käyttöön ja haaskaukseen sekä avun heikkoon kohdistumiseen sitä eniten tarvitseville.

Suora keskuspankkirahoitus investointien varmistamiseksi

Algeria on hyväksynyt hallituksen toimintasuunnitelmassa esitetyn lain, joka mahdollistaa turvautumisen suoraan keskuspankkirahoitukseen. Keskuspankki voi lainata suoraan valtionkonttorille, ostaa valtionobligaatiota valtionyhtiöiltä ja pääomittaa kansallista investointirahastoa. Tätä määrällistä elvytystä hallitus kutsuu epätavanomaisiksi rahoitusoperaatioiksi.

Laki antaa mahdollisuuden käyttää rahoitusta viiden vuoden aikana. Valtiovarainministeriön mukaan rahoitusta käytetään vuosina 2017–2019 korkeintaan 3 000 miljardia dinaaria (noin 22 miljardia euroa). Lisäksi keskuspankin valuuttavarantoa voidaan käyttää vajaan 20 miljardin euron edestä investointien rahoitukseen.

Hallitus lupaa, että keinoon turvaudutaan vain muiden rahoituskanavien ollessa riittämättömiä. Setelirahoitusta ei käytettäisi julkisen sektorin kulutusmenojen kattamiseen, vaan sen pääasiallinen tarkoitus on varmistaa valtion energiayhtiöiden suurten investointitarpeiden toteutus. Hallitus myös vakuuttaa, että setelirahoituksella ei olisi inflaatiota kiihdyttävää vaikutusta, mikäli samalla toteutetaan kasvua ja valtiontaloutta tukevia uudistuksia. Valtionvarainministeriö ja keskuspankki seuraavat vaikutusta rahan määrään, valuuttakurssiin ja inflaatioon.

Useat tahot IMF:stä Algerian hallitukseen itseensä ovat ilmaisseet huolensa laista. Viimeksi mainittu myöntää, että setelirahoituksen käyttö ja uudistusten viipyminen olisivat haitallinen yhdistelmä. IMF muistuttaa, että esimerkit setelirahoituksesta eri maissa ovat osoittaneet, ettei se ole paras ratkaisu, vaan päinvastoin on usein aiheuttanut vakavia seurauksia inflaatiolle ja valuuttavarannolle.

Liiketoimintaympäristön parantaminen polkee paikallaan

Algeria pyrkii eroon tuontiriippuvuudesta ja lisäämään paikallista valmistusta sekä pidemmällä aikavälillä muiden tuotteiden kuin öljyn ja kaasun vientiä. Se pyrkii vakuuttamaan ulkomaiset yritykset ja hallitukset Algeriasta houkuttavana investointikohteena. Maa on tehnyt liiketoimintaympäristöä parantavia toimia ja tarjoaa sijoittajille kannustimia. Samanaikaisesti liiketoimintaa vaikeuttavat, yllättävät ja osin takautuvat päätökset ovat omiaan tekemään tyhjiksi edistysaskeleet.

Maailmanpankin tuoreimmassa Doing Business -luokituksessa maa on menettänyt kymmenen sijaa ja sijoittuu 166. sijalle 190 maan listalla. Sijoituksen laskua selittää erityisesti muiden maiden parantunut tilanne. Fraser-instituutin taloudellista vapautta mittaavalla listalla Algeria löytyy 159 maan joukosta sijalta 156.

Maailman talousfoorumin WEF:n kilpailukykyvertailussa Algeria on 137 maan joukossa sijalla 86, jossa on edellisvuodesta nousua yksi sija. MENA-alueen 15 maasta kärjessä ovat Israel ja Persianlahden maat. Algeria on sijalla 11 muiden Pohjois-Afrikan maiden seurassa. Algerian sijoitusta vahvistaa kotimarkkinan koko ja vähäinen valtionvelka. Sitä painaa työ- hyödyke- ja pääomamarkkinoiden heikko toimivuus. Lisäksi WEF tunnistaa kilpailukyvyn parantumisen hidasteiksi Algeriassa byrokratian ja korruption.

WEF:n inhimillisen pääoman kehityksen raportissa Algeria sijoittuu 112:ksi 130 maan listauksessa. Raportissa tutkitaan työvoiman osaamista ja sen hyödyntämistä taloudessa. Heikoin osa-alue Algerialla on työvoiman osallistumisessa, jota selittää erityisesti naisten heikko osallistuminen sekä vajaatyöllisyys, eli henkilöt, jotka ovat työelämässä, mutta haluaisivat tehdä nykyistä enemmän työtä.

Esimerkki Algerian hallituksen pyrkimyksistä parantaa liiketoimintaympäristöä pienin askelin on kansallinen mikrolainojen tukirahasto. Rahasto voi tukea yritysten alle miljoonan dinaarin (n. 7 500 euroa) investointeja maksamalla 100 prosenttia korkokuluista.

Suomen ja Algerian välinen kauppa kärsii tuontilisensseistä

Suomen tullin tilastojen mukaan sahatavara on kattanut Suomen viennistä Algeriaan yli puolet aiempina vuosina. Toiseksi tärkein vientituoteryhmä ovat paperi, sellu ja kartonki, joiden arvo on ohittanut aiemmin merkittävän kone- ja laiteviennin. Tullin tilastot eivät kuitenkaan huomioi kaikkea kone- ja laitekauppaa, jossa yritykset toimivat osana globaaleja arvoketjuja. Neljäs merkittävä vientituote ovat viljat. Algeriasta tuodaan Suomeen pääasiassa öljyä. Tuonnin volyymi vaihtelee voimakkaasti.

Algeria otti käyttöön tuontilisenssijärjestelmän vuonna 2016 koskien aluksi henkilöautoja, betonia ja harjaterästä. Järjestelmän tarkoitus on vähentää vientihintojen romahduksesta aiheutunutta vaihtotaseen vajetta ja suojata hupenevaa valuuttavarantoa.

Maaliskuussa 2017 järjestelmää laajennettiin koskemaan kymmeniä uusia tuotteita, joiden joukossa oli valitettavasti myös sahatavara. Vaikka suomalaisyritysten asiakkaat eli algerialaiset sahatavaran maahantuojat kiirehtivät hakemaan lisenssejä, niiden käsittely venyi useilla kuukausilla yli Algerian lain salliman 30 + 30 päivää. Viivästykseen lienee vaikuttanut ajanjaksolle osuneet parlamenttivaalit ja kaksi hallitusvaihdosta.

Suomen viranomaiset, suurlähetystö Algerissa sekä sahatavaran viejät ajoivat asiaa kaikin keinoin kahdenvälisesti ja kumppanimaiden sekä Euroopan unionin kanssa. Samalla sahateollisuudelle pyrittiin välittämään mahdollisimman paljon tietoa tilanteesta. Pääviestimme oli, että sahatavaraa ei tulisi käsitellä kuten ei-välttämättömiä kulutustuotteita, vaan kyseessä on Algerian taloudelle tärkeä tuotannontekijä, jonka jatkojalostus tuottaa työtä ja lisäarvoa Algeriassa.

Ponnistelut tuottivat lopulta tulosta, kun sahatavaran lisenssit syksyllä jaettiin maahantuojille. Huomattavaa on, että monet suurille EU-maille tärkeät tuoteryhmät eivät saaneet lainkaan lisenssejä vuodelle 2017, näiden maiden ponnisteluista huolimatta.

Vuoden 2018 alussa tuontilisenssijärjestelmä poistui käytöstä suurimmalta osin ja sen korvattiin eräillä muilla kaupanesteillä, kuten listalla kokonaan tuontikiellossa olevista tuotteista. Suomen kannalta positiivista on, että merkittävimmät vientituotteemme eivät joutuneet listalle.

Selvää silti on, että Suomen ja Algerian välisessä kaupassa tullaan näkemään merkittävä pudotus vuoden 2017 osalta. On epäselvää, mikä sahatavarakaupan arvo jatkossa tulee olemaan. Sahatavarapula ja hintojen nousu ovat lehtitietojen mukaan ehtineet johtaa lakkautusaaltoon Algerian puun jatkojalostusteollisuudessa.

Algeria pyrkii tasapainottamaan vaihtotaseen vajetta lyhyellä aikavälillä tuontia vähentämällä sekä tuontia korvaavan teollisuuden synnyttämisellä. Pidemmällä aikavälillä myös ei-hiilivetyteollisuuden tuotteita pyritään saamaan vientiin. Algeria on luopunut aiemmin pakollisesta viennin ennakkolupajärjestelmästä. Algerialaiset yritykset ovat jo käynnistäneet muun muassa kuluttajaelektroniikan vientiä. Algerian vienti on pitkään koostunut 95-prosenttisesti kaasusta ja öljystä, lopun ollessa pääasiassa petrokemian tuotteita.

Suomi tukee Algerian ponnistuksia kotimaisen teollisuuden kehittämisessä osallistumalla asiantuntijapanoksella EU:n ja Algerian teollisuusministeriön Twinning-hankkeeseen, jossa Algerialle luodaan teollisuusinnovaatiostrategia. Algerian teollistuminen avaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, jotka tarjoavat investointihyödykkeitä, teollisuuden palveluita tai pystyvät siirtämään tuotantoa maahan.

Lähetystösihteeri Ari Tenho toimii Team Finland -koordinaattorina Suomen suurlähetystössä Algerissa.