Yhdessä vahvemman Pohjolan puolesta

Pohjoismaisten yhteistyöministerien yhteiskirjoitus pohjoismaisesta kriisiyhteistyöstä.

Pohjolassa on kesä. Rajoitusten täyteisen ajan jälkeen voimme taas nauttia kaikesta siitä, mikä kuuluu niin pohjoismaiseen arkeen kuin lomaankin: avoimista yhteiskunnista, vaivattomasta matkustamisesta ja Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välisistä lämpimistä suhteista.

Taustalla on kuitenkin vakavia asioita. Olemme juuri kokeneet terveyskriisin, joka on kurittanut kaikkia Pohjoismaita. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muistuttaa meitä siitä, että lähialueillamme käytävä sota on muutakin kuin vain teoreettinen mahdollisuus. Erilaisten kriisien yhteydessä näemme, miten tärkeää on kohdata haasteet yhdessä lähimpien kumppaneidemme kanssa EU:ssa, Natossa ja tiiviissä pohjoismaisessa perhepiirissä.

Maamme ovat lujasti sidoksissa toisiinsa yhteisten työmarkkinoiden, talouden ja kaupan, matkailun, kulttuurin ja politiikan kautta. Sen ansiosta Pohjoismaat ovat ainutlaatuisen integroitunut alue niin yhteiskunnan kuin tavallisen ihmisenkin näkökulmasta.

Itsestään selvinä pitämämme vapaa liikkuvuus ja integraatio kokivat kolauksen pandemian puhjettua. Kaikki Pohjoismaat turvautuivat poikkeuksellisiin toimenpiteisiin suojellakseen ihmisten terveyttä ja henkeä. Myönnämme auliisti, että jouduimme tekemään vaikeita ja monesti keskenään erilaisia päätöksiä. Maiden erilaiset pandemiatoimenpiteet koettelivat niitä, joille esteetön matkustaminen maasta toiseen on elinehto. Erityisen raskas tilanne oli rajaseutujen asukkailla. Ja heitä on paljon.

Pohjoismaista yhteistyötä

Tilapäiset rajoitukset ja erilaiset kansalliset lähestymistavat merkitsivät uusia haasteita pohjoismaiselle yhteistyölle. Autoimme toisiamme vaikeana aikana, ja pandemia oli hyvä muistutus siitä, miten riippuvaisia olemme toisistamme ja miten tärkeää meidän on tehdä yhteistyötä. Yhden naapurimaamme Euroopassa aloittaman hyökkäyssodan valossa näemme entistä selkeämmin Pohjoismaiden keskinäisen solidaarisuuden arvon ja merkityksen. Siitä aiomme pitää kiinni vastedeskin, mutta ennen kaikkea: nyt on oikea hetki vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä entisestään.

Hyödynnämme siinä kahden viime vuoden kokemuksia, niin hyviä kuin huonojakin. Työ on jo aloitettu, ja tiedämme, että sillä kansan laaja tuki. Kesällä 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan 86 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä pitää pohjoismaista yhteistyötä tärkeänä tai hyvin tärkeänä. 60 prosenttia haluaa, että yhteistyötä lisätään, ja vain yksi prosentti haluaa, että sitä vähennetään.

Pohjoismaalaiset haluavat lisätä yhteistyötä muun muassa turvallisuuden, kriisinhallinnan sekä ympäristön ja ilmaston alueilla. Kyse on turvallisuudentunteesta, mikä ei yllätä, kun ajattelemme lähimenneisyyttä ja aikaa, jossa juuri nyt elämme. Pohjoismaalaiset myös odottavat Pohjoismaiden toimivan kriisitilanteissa aiempaa yhtenäisemmin ja koordinoidummin.  Pohjoismaisina yhteistyöministereinä suhtaudumme näihin viesteihin vakavasti.

Maailman kestävin ja integroitunein alue

Pohjoismaisen kriisiyhteistyön vahvistaminen onkin nyt keskeisellä sijalla Pohjoismaiden ministerineuvostossa käytävissä keskusteluissa. Haldenissa pitämässämme kokouksessa hyväksyimme julkilausuman, jossa me yhteistyöministerit korostamme omaa vastuutamme muun muassa siitä, että kriisitilanteissa maidemme hallitukset huomioivat pohjoismaisen näkökulman. Meidän on kuunneltava paremmin toisiamme ennen kuin teemme vapaaseen liikkuvuuteen vaikuttavia kansallisia päätöksiä. Pohjoismaisen yhteistyön kulloisenkin puheenjohtajamaan velvollisuus on huolehtia tästä. Tänä vuonna vastuu on Norjalla. Ensi vuonna se siirtyy Islannille.

Meillä on vankka yhteinen usko pohjoismaiseen yhteistyöhön ja sen tuottamaan hyötyyn. Yhteistyön syventäminen on kaikkien etu. Pohjoismaiden yhteenlaskettu väkiluku on 30 miljoonaa, ja yhdessä olemme maailman yhdenneksitoista suurin talous. Yhteistyöllä teemme Pohjoismaista huipputeknologisen ja innovatiivisen alueen, joka on globaalin ilmastosiirtymän kärjessä ja joka luo uusia vihreitä työpaikkoja.

Yhdessä olemme vahvempia, ja yhdessä kykenemme myös paremmin varautumaan seuraavaan kriisiin – ja jokaiseen kriisien väliseen tavalliseen päivään. Pyrimme määrätietoisesti toteuttamaan vision Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena. Yhdessä vahvemman Pohjolan puolesta.

Artikkeli on alunperin julkaistu Hufvudstadsbladetissa 21.7.

Pohjoismaiset yhteistyöministerit

  • Flemming Møller Mortensen, Tanska
  • Thomas Blomqvist, Suomi
  • Guðmundur Ingi Guðbrandsson, Islanti
  • Anne Beathe Tvinnereim, Norja
  • Anna Hallberg, Ruotsi
  • Kaj Leo Holm Johannesen, Färsaaret
  • Vivian Motzfeldt, Grönlanti
  • Annette Holmberg-Jansson, Ahvenanmaa