Tanskan ilmastotavoitteiden toteutuminen vuoteen 2030 mennessä epävarmaa

Tanskan ilmastotavoitteiden toteutuminen vuoteen 2030 mennessä on epävarmaa, totesi kansallisia ilmastotoimia arvioiva riippumaton asiantuntijaryhmä helmikuussa. Myöskään EU:n linjaukset tarvittavista päästöleikkauksista eivät nykytason ilmastotoimien avulla tule toteutumaan. Tanskassa pyritään kuitenkin edelleen vahvasti sovittuihin tavoitteisiin - tanskalaiseen tapaan vihreän siirtymän valtavaa vientipotentiaalia unohtamatta. Tanskan hallitus satsaa vahvasti hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan päästöjen leikkaamisessa.

Tanskan joulukuussa 2022 muodostettu hallitus ilmoitti jo ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan, että tavoitetta maan ilmastoneutraaliudesta aikaistetaan vuodesta 2050 vuoteen 2045. Vuoteen 2030 mennessä halutaan yltää 70% päästöleikkauksiin vuoden 1990 tasoon verrattuna

Hallituksen ilmastotoimia arvioivan riippumattoman asiantuntijaryhmä Klimarådetin mukaan tavoitteiden toteutuminen on kuitenkin epävarmaa. Tuoreessa raportissaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) Klimarådet toteaa vuosien 2021 ja 2022 tavoin, että: ”Hallituksen ilmastotoimien kokonaisuus ei vielä osoita, että vuoden 2030 tavoitteisiin ylletään”.

Myös vuodelle 2025 asetettuun tavoitteeseen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 50-54%:lla on vielä matkaa, sillä se vaatisi 0,9-4 miljoonan hiilidioksiditonnin lisäleikkauksia. EU:n päästövähennysvaatimuksiin yltäminen vaatisi puolestaan vielä 18 miljoonan tonnin leikkaamista.

Tahtotila vihreän siirtymän vauhdittamiselle on korkea sekä päättäjien että elinkeinoelämän keskuudessa. Jo olemassa olevien strategioiden ja päätösten toimeenpanon on kuitenkin nopeuduttava, jotta eri sektorit ehtivät sopeuttaa toimintaansa ja uskaltavat investoida uuteen teknologiaan. Ilmastotavoitteiden toteutuminen on kuitenkin yhä mahdollista, ja siihen Tanskassa edelleen vahvasti pyritään, tanskalaiseen tapaan vihreän siirtymän valtavaa vientipotentiaalia unohtamatta.

Klimarådet ehdottaa lisätoimia

Lyhyen aikavälin lisätoimina Klimarådet ehdottaa hallitukselle dieselveron korottamista, maatalouden hiilidioksidiveron voimaanastumisen päättämistä (vaikkei sen suuruudesta olekaan vielä päästy sopuun) sekä teollisuuden päästömaksujen korottamista tai niiden voimaanastumisen (2025-2030) nopeuttamista. Toimenpidesuositusten listalla on myös suo- ja kosteikkoalueiden nopeampi ennallistaminen, sekä kuluneena talvena käyttöön otettujen energiansäästötoimenpiteiden jatkaminen.

Maataloussektorin päästöleikkaukset ovat olleet Tanskan päättäjille erityisen vaikea pähkinä purtavaksi jo edellisen hallituskauden aikana. Tulevien päästömaksujen pelätään johtavan 19 000 – 36 000 työpaikan menettämiseen, tuotannon siirtymiseen ulkomaille ja maataloustuotteiden vientitulojen (25,5mrd. € v. 2022) laskemiseen. Nykyinenkään hallitus ei halua vaarantaa maataloussektorin tulevaisuutta, ja on siksi ilmoittanut päättävänsä vain sellaisista toimista, jotka eivät heikennä Tanskan kilpailukykyä.

Klimarådet pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että päästötavoitteisiin yllettäisiin ilman riittävän korkeita päästömaksuja, ja esittää, että hiilidioksidiveron voimaanastumispäivä päätettäisiin jo nyt, jotta tuottajat voisivat alkaa sopeuttaa toimintaansa ja leikata päästöjään ennakoivasti. Samalla voitaisiin jatkaa neuvotteluja veron suuruudesta ja muista pidemmän aikavälin toimista.

Toisena pidemmän aikavälin toimena Klimarådet esittää siirtymistä kaasusta vihreisiin lämmönlähteisiin. Maakaasusta luopuminen ei kuitenkaan asiantuntijaryhmän mukaan saisi johtaa biomassan laajamittaisempaan hyödyntämiseen. Raportissa esitetään myös, että kaukolämpöverkoston laajentamisesta tehdään valtiolle ja kunnille suurempi prioriteetti, ja että kaukolämpöön liittymisestä voitaisiin tehdä velvoittavaa, mikäli kunnat voivat taata, että se on muita lämmitysvaihtoehtoja edullisempaa.

Kolmanneksi Klimarådet kehottaa hallitusta varmistamaan, että aurinko- ja tuulivoiman tuotantokapasiteettia lisätään huomattavasti. Myös sähköverkon riittävän ja oikea-aikaisen laajentamisen tulee olla poliittinen pääprioriteetti.

Neljänneksi hallituksen tulee asiantuntijaryhmän mukaan edistää hiilineutraalia Power-to-X –polttoainetuotantoa esimerkiksi biopolttoainetuotannon sijaan. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin panostaa suoraan sähköistämiseen niillä sektoreilla, joilla se on mahdollista. Viidentenä kohtana on kulutuksen hiilijalanjäljen pienentäminen esimerkiksi verotuksen avulla.

Haittaverotusta ehdotetaan esimerkiksi lentomatkustajille ja tuotteille, joiden tuotanto johtaa metsien tuhoutumiseen. Myös elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä tulee pienentää esimerkiksi verottamalla ilmastoa kuormittavia tuotteita, sekä varmistamalla, että julkiset ruokalat tarjoavat ilmastoystävällistä ruokaa.

Kuudentena Klimarådet kehottaa hyödyntämään biomassaa tarkasti harkiten. Lähes puolet Tanskan käyttämästä biomassasta on tuontitavaraa ja asukasta kohden laskettuna Tanskan tuonti on EU-maiden korkeimmalla tasolla. Klimarådet kehottaa hallitusta laatimaan strategian, jonka avulla Tanskan biomassakulutus saadaan globaalisti kestävälle tasolle.

Hallitus uskoo edelleen tavoitteiden toteutumiseen

Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Lars Aagaard on todennut olevansa vakuuttunut siitä, että Tanska yltää tavoitteisiinsa. Sekä nykyinen että edellinen hallitus ovat muiden toimien ohella luottaneet suunnitelmissaan vahvasti hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan (CCS) Tanskan kokonaispäästötasojen leikkaamiseksi. Klimarådet on puolestaan jo useampaan otteeseen todennut, että teknologian käyttöönoton aikataulu on hyvin epävarma, eikä siihen tulisi liiaksi nojautua.

Jo sovittujen toimien toimeenpano on keskeisessä asemassa tavoitteisiin pääsemisessä, ja hallitus aikookin lähiaikoina käynnistää neuvottelut merituulivoiman viisinkertaistamisesta, ryhtyä toimiin jätteenpolton vähentämiseksi, sekä nimittää kansallisen energiakriisiesikunnan, jonka tarkoituksena on edesauttaa venäläisestä kaasusta luopumista ja tehdä kestävän energiantuotannon rakennuttamisesta helpompaa. Lisäksi hallitus aikoo esittää ehdotuksensa maatalouden päästömaksulle, kunhan vihreän veroreformin asiantuntijaryhmä on julkaissut siitä oman arvionsa.

Myös poliittinen sopimus tieliikenteen viherryttämisestä aiotaan ottaa uudelleen käsittelyyn, ja lisäksi Tanskaan aiotaan istuttaa 250 000 hehtaaria uutta metsää.

Tanskan elinkeinoelämältä omat suositukset

Myös Tanskan elinkeinoelämä osallistuu aktiivisesti keskusteluun vihreää siirtymää tukevista toimenpiteistä. Tanskan elinkeinoelämän etujärjestö Dansk Erhverv ja Tanskan energia-alan vihreää siirtymää edistävä Green Power Denmark julkaisivat 9.3.2023 kannanoton(Linkki toiselle web-sivustolle.), jossa esitellään 15 konkreettista toimenpidettä vihreän siirtymän nopeuttamiseksi. Viesti hallitukselle on, että yritykset, verkkoyhtiöt ja kestävän energian tuottajat ovat valmiita vauhdittamaan vihreää siirtymää, mikäli päättäjät takaavat niille tarvittavat reunaehdot.

Varsinaiset toimenpidekehotukset on jaettu kolmeen pääkategoriaan, jotka ovat luopuminen ”mustasta” energiasta, sähköverkon nopea ja järkevä laajentaminen, sekä tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentaminen.

Tahtotila vihreän siirtymän vauhdittamiselle siis on korkea sekä päättäjien että elinkeinoelämän keskuudessa. Jo olemassa olevien strategioiden ja päätösten toimeenpanon on kuitenkin nopeuduttava, jotta eri sektorit ehtivät sopeuttaa toimintaansa ja uskaltavat investoida uuteen teknologiaan. Ilmastotavoitteiden toteutuminen on kuitenkin yhä mahdollista, ja siihen Tanskassa edelleen vahvasti pyritään, tanskalaiseen tapaan vihreän siirtymän valtavaa vientipotentiaalia unohtamatta.

 

Teksti: Julia Grönholm, koordinaattori, Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina