Markkinamahdollisuudet Saksassa

Saksassa on kysyntää suomalaisosaamiselle

Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani jo vuodesta 2014 alkaen ja läheisyytensä ja arvoketjunsa ansiosta luonnollinen markkina suomalaisyrityksille. Saksan osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä oli tammi-kesäkuussa 2022 12,6 prosenttia. Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt Saksan talousnäkymiä. Inflaatio, energiakriisi sekä jatkuvat toimitusketjuongelmat ja työvoimapula haittaavat taloutta.

Epävarmuuksista huolimatta Saksan liittohallitus pitää kiinni tavoitteesta uudistaa maan talous kohti ilmastoneutraaliutta 2045 mennessä. Vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja infrastruktuuriin panostetaan, ja erityisesti energiasektori on murroksessa. Suomalaisyrityksillä on hyvät edellytykset menestyä Saksan markkinoilla. Korkea osaaminen, myönteinen maakuva ja maiden väliset tiiviit suhteet tukevat osaltaan suomalaisyritysten menestystä. Kuva suomalaisyrityksistä luotettavina kumppaneina korostuu globaalin epävarmuuden ja toimitusketjuvaikeuksien oloissa. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista ja digitalisaatiota tukeville ratkaisuille eri aloilla.

Koostamme kerran vuodessa yleiskatsauksen Saksan markkinatilanteesta:

Kokoamme tietoa säännöllisesti raporteiksi:

Opettajien täydennyskoulutus Saksassa – mahdollisuuksia suomalaisille koulutusviejille

Opettajien jatkokoulutuksen heikko tilanne nousi Saksassa keskusteluun koronapandemian etäopetusloikan myötä. Saksassa havahduttiin siihen, että koulujen digitaalinen infrastruktuuri ja opettajien digitaaliset taidot ovat paikoin erittäin puutteellisia. Infraa parannetaan jo julkisella rahoituksella; opettajien jatkokoulutus on mahdollinen seuraava kehityskohde.

Opettaja valvoo oppilaiden työntekoa peruskoulussa.
Kuva: Riitta Supperi/Keksi/Team Finland.

Opettajien jatkokoulutus on jo pitkään ollut aliresursoitua tarpeisiin nähden. Budjetit ovat niukkoja, ja koulutuksiin käytettävissä oleva aika on opettajapulan vuoksi rajallinen. Koulutuksilta toivotaan enemmän konkretiaa ja tukea opitun soveltamiseksi käytäntöön.

Suomalaisella opettajankoulutuksella on Saksassa hyvä maine. Saksassa on myös pula osaavista opettajankouluttajista, eli maan ulkopuolelta tuleville kouluttajille voisi olla kysyntää. Suomalaiset koulutusviejät voivat löytää kumppaneita sekä osavaltioiden että yksityisistä opettajien jatkokoulutustahoista. Tarjonta saksan kielellä on keskeistä.

Saksassa työskentelee yleissivistävässä koulutuksessa noin 800 000 opettajaa. Opettajien jatkokoulutuksen heikko tilanne on noussut Saksassa keskusteluun koronapandemian etäopetusloikan myötä. Saksassa havahduttiin siihen, että koulujen digitaalinen infrastruktuuri ja opettajien digitaaliset taidot ovat paikoin erittäin puutteellisia.

Koulujen digitalisaatiosopimuksen (Digitalpakt Schule) kautta koulut ovat saaneet ja saamassa rahaa muun muassa parempien internetyhteyksien ja opettajien IT-laitteiden hankintaan (ks. raportti ”Saksan koulutuksen digitalisaatio – mahdollisuuksia suomalaisille koulutusviejille (avautuu uuteen ikkunaan)”). Kun infrastruktuuri on saatu kuntoon, myös opettajien jatkokouluttamiseen erityisesti digitaidoissa laitettaneen enemmän julkisia resursseja.

Saksan uuden hallituksen marraskuussa 2021 julkaisemassa hallitusohjelmassa linjataan uusista liittovaltion panostuksista opettajien jatkokoulutukseen, jonka yhtenä painopistealueena mainitaan opettajien digitaidot. On silti hyvä muistaa, että Saksan 16 osavaltiolla on täysi päätösvalta kaikesta koulutuspolitiikkaan liittyvästä eli myös opettajien jatkokoulutuksesta (ks. raportti ”Saksan koulutusjärjestelmä, koulutusalan toimijat ja suurtapahtumat koulutusviennin näkökulmasta (avautuu uuteen ikkunaan)”). Osavaltioiden suunnitelmat, velvoitteet ja käytettävissä oleva rahoitus opettajien täydennyskoulutukselle vaihtelevat suuresti.

Uusi hallitus pyrkii toisaalta vastaamaan tähän hajanaisuuteen lisäämällä koulutusjärjestelmän valtakunnallista koordinaatiota. Hallitusohjelman mukaan opettajien jatkokoulutusta varten liittovaltio ja osavaltiot perustavat yhteisen ”opettajien jatkokoulutuksen koordinointielimen”, johon kootaan valtakunnallinen jatko- ja täydennyskoulutustarjonta, koulujen johdon pätevöittämisen tuki ja jatkokoulutusmateriaalien laatimisen organisointi ja edistäminen.

Opettajankoulutuksen lisärahoituksessa on viime vuosina painotettu uusien opettajien koulutusta nykyisten opettajien jatko- ja täydennyskouluttamisen kustannuksella. Opetusalan yleisen mielipiteen mukaan opettajien jatkokoulutus on jo pitkään ollut aliresursoitua tarpeisiin nähden. Osavaltioiden vuosittaiset budjetit opettajien jatkokoulutukseen ovat välillä 81–927 €/opettaja, keskimäärin noin 180 € (tähän vuoden 2014 tilastoon on viitattu myös viime vuosien julkaisuissa, koska tuoreempia lukuja ei ole tarjolla).

Osavaltioilla ei ole velvollisuutta raportoida jatkokoulutusrahoituksesta läpinäkyvästi, eikä koulutusbudjetteihin lasketuilla kuluilla ole yhtenäisiä kriteerejä, eli summat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Joka tapauksessa voidaan todeta, että jatkokoulutuksen rahoitus on melko niukkaa. Suomalaisten koulutusviejien kannattaa siis lähestyä saksalaistahoja edullisilla ja kustannustehokkailla paketeilla saadakseen jalan oven väliin.

Haasteena opettajien jatkokouluttamisessa on myös se, että Saksassa on kova opettajapula. Siksi opettajien jatkokouluttamisen on pelätty vievän aikaa varsinaiselta opetukselta tilanteessa, jossa opettajia on jo valmiiksi liian vähän. Suomalaisten koulutusviejien kannattaakin tarjota sellaisia koulutuspaketteja, joita voi helposti suorittaa myös virka-ajan ulkopuolella eli opetuksen kärsimättä.
Käytännössä opettajien jatkokoulutuksilta toivotaan myös lisää pedagogista konkretiaa esimerkiksi digitalisaation soveltamiseen käytännön opetuksessa, eikä vain ylätason ”laitteidenkäyttökoulutusta”. Yksittäisten koulutuspäivien sijaan kysyntää olisi pitkäjänteisimmille prosesseille, joissa uusien taitojen soveltamista opetukseen voidaan tukea.

Suomalaisella opettajankoulutuksella on Saksassa hyvä maine. Sitä kannattaa edelleen vahvistaa, ja tuoda tarjolle konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä Suomessa on tehty opettajankoulutuksen suhteen. Saksassa on myös tunnistettu pula osaavista opettajankouluttajista, eli maan ulkopuolelta tuleville kouluttajille voisi olla kysyntää.

Suomalaiset koulutusviejät voivat löytää kumppaneita sekä osavaltioiden että yksityisistä opettajien jatkokoulutustahoista. Koronapandemian etätyöarjen myötä ja koulujen digitaalisen infrastruktuurin kehityttyä Saksassa on yhä enemmän kysyntää ja markkinoita opettajien virtuaalisesti toteutetuille koulutuskokonaisuuksille aiheesta kuin aiheesta, eikä vain digitaitojen täydennyskouluttamisesta.

Suomalaistoimijoiden on hyvä muistaa, että kuten kaikessa Saksaan suuntautuvassa viennissä, myös koulutusviennissä ja opettajien jatkokoulutuksessa on tärkeää, että toiminta tapahtuu saksan kielellä. Englanninkieliset koulutukset voisivat toimia lähinnä kansainvälisten yksityiskoulujen opettajille.

Opettajien jatkokoulutusyhdistys ja listat jatkokoulutustahoista

Saksan yhdistys opettajien jatkokoulutuksen kehittämiseksi DVLfB (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)on koonnut sivuilleen tietoja opettajien jatkokoulutuksesta ja ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistys vetää myös erilaisia projekteja ja työryhmiä, joiden tarkoitus on kehittää opettajien jatkokoulutusta.

Yhdistyksen sivuilla on myös listat eri tahoista, jotka tarjoavat opettajille jatkokoulutusta Saksassa:

Osavaltioiden opettajien täydennyskoulutuskeskukset

Osavaltiotasolla on instituutioita, jotka vastaavat opettajien jatkokoulutuksesta. Alla on listattu 11/16 osavaltiosta niiden opettajien jatkokoulutustahoja. Mukaan on valittu asukasluvultaan suurimmat ja opettajakohtaisilta jatkokoulutusbudjeteiltaan suurimmat osavaltiot:

Asukasluvultaan suurimmat osavaltiot:

Nordrhein-Westfalen: Opettajien jatkokoulutus on Saksan väkirikkaimmassa osavaltiossa opetusministeriön(Linkki toiselle web-sivustolle.) vetämä prosessi. Digitalisaatio on yksi teema-alue, mutta se ei vaikuta saavan kovin suurta painoarvoa verrattuna muihin teemoihin.

Baijeri: Opettajien jatkokoulutuksen ja henkilöstöjohtamisen akatemia ALP(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Dillingenissä järjestää jatkokoulutusta sekä julkisten että yksityisten koulujen opettajille. Opettajien digitaidot ovat yhtenä painopisteenä. Lisäksi opettajien jatkokoulutusta tarjoavat Pedagoginen instituutti PI(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Münchenissä ja Pedagogian ja koulupsykologian instituutti IPSN (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)Nürnbergissä.

Baden-Württemberg: Koulutuksen laadun ja opettajankoulutuskeskus ZSL (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)järjestää koulutuksia opettajille peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Opettajien digitaidot ovat yhtenä painopisteenä. ZSL kertoo sivuillaan tekevänsä myös kansainvälistä yhteistyötä.

Niedersachsen: Opettajien täydennyskoulutus on jaettu osavaltiossa 12 alueelliselle kompetenssikeskukselle(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), eli järjestelmä on erittäin hajanainen.

Berliini ja Brandenburg: Berliinin ja Brandenburgin osavaltiot ovat yhdistäneet voimansa opettajien jatkokoulutuksessa. Siitä vastaa Berliinin ja Brandenburgin koulu- ja media-asioiden osavaltioinstituutti, LISUM(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Heidän online-portaalissaan on tarjolla valtava määrä jatkokoulutuskursseja myös ulkopuolisilta tahoilta.

Opettajakohtaisilta jatkokoulutusbudjeteiltaan suurimmat osavaltiot:

Mecklenburg-Vorpommern: Opettajien jatkokoulutuksesta vastaa osavaltion laadunkehitysinstituutti IQM-V(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Digitalisaatio on yksi painopistealue. M-V panostaa opettajien jatkokoulutukseen, ja on mm. tarjonnut opettajille vapaan pääsyn myös kaikkiin Fobizz-jatkokoulutusalustan kursseihin (ks. Fobizzin esittely alta).

Rheinland-Pfalz: Pedagoginen osavaltioinstituutti PL(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) tarjoaa opettajille ison valikoiman jatkokoulutuskursseja monikanavaisesti. Digitalisaatio on yksi painopistealue koulutustarjonnassa. Osavaltiossa toimii osavaltioinstituutin kanssa samanveroisena koulutustahona myös kristillistaustainen ILF-Mainz(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) eli Instituutti opettajien jatko- ja täydennyskoulutukselle Mainzissa (vastaava taho kuin Saarlandissa). Heilläkin on opettajille paljon tarjontaa myös digitalisaatiossa.

Saarland: Pedagogian ja median osavaltioinstituutti LPM(Linkki toiselle web-sivustolle.) tarjoaa opettajien jatkokoulutusta eri teemoista, myös digitalisaatiosta. Osavaltiossa toimii osavaltioinstituutin kanssa samanveroisena koulutustahona myös kristillistaustainen ILF-Saarbrücken(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (vastaava taho kuin Rheinland-Pfalzissa). Heilläkin on opettajille paljon tarjontaa myös digitalisaatiossa.

Hampuri: Opettajankoulutuksen ja koulukehityksen osavaltioinstituutti LI Hamburg(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) tarjoaa opettajien jatkokoulutusta kaupunkiosavaltion opettajille. Koulutuksen painopistealueita ei ole listattu sivuilla.

Thüringen: Thüringenin instituutti opettajien jatkokoulutukselle, opetussuunnitelmakehitykselle ja medialle ThILLM(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) vastaa opettajien jatkokoulutuksesta osavaltiossa. Thüringenissä on otettu isoja harppauksia koulujen digitalisaatiossa mm. luomalla osavaltionlaajuinen verkkoportaali, joka kaikkien koulujen on tarkoitus ottaa käyttöön. Vähimmäisvaatimuksena kullekin koululle on, että vähintään yksi opettaja on suorittanut kaikki osavaltion tarjoamat digitalisaatiojatkokoulutusmoduulit, jotta hän osaa tarvittaessa auttaa kollegojaan. Helmikuun 2022 loppuun mennessä on myös tavoitteena, että joka neljäs osavaltion opettaja olisi suorittanut edes kaksi perusmoduulia digitalisaatiokoulutuksesta.

Yksityisiä opettajien jatkokoulutustahoja:

Saksan kouluakatemia: Berliinissä sijaitsevan Robert-Bosch-säätiön akatemiahankkeen (Deutsche Schulakademie)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) tavoitteena on kehittää Saksan koulumaailmaa. Akatemia tekee yhteistyötä Saksan eri koulutustahojen kanssa aina opetusministeriöistä ja koulutusinstituutioista säätiöihin, yhdistyksiin ja tavallisiin kouluihin. Akatemia järjestää Saksan innovatiivisimmille kouluille Saksan koulupalkintokilpailun, ja jakaa sitä kautta koulujen parhaita konsepteja yleiseen tietoon kaikkien koulujen hyödynnettäväksi. Akatemia tarjoaa monipuolisten palvelujensa osana myös jatkokoulutusta opettajille esimerkiksi digitalisaatiossa.

Koulutuksen digitalisaatiofoorumi: Forum Bildung Digitalisierung eli FBD(Linkki toiselle web-sivustolle.) on yleishyödyllinen yhdistys, jonka taustalla on yhdeksän isoa saksalaista säätiötä. Tavoitteena on edistää Saksan koulutusalan digitalisaatiota erilaisten projektien, tapahtumien, opettajien jatkokoulutuksen ym. avulla.

Saksan Telekom-säätiö: Säätiöllä (Deutsche Telekom-Stiftung) (Linkki toiselle web-sivustolle.)on lukuisia koulutusaiheisia projekteja: mm. opettajien jatkokoulutusta digitalisaatiossa ja matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa.

Fobizz-onlinejatkokoulutusalusta opettajille: Opettajien jatkokoulutusmahdollisuuksia on kerätty tarjolle Fobizz-alustalle(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), joka mainostaa olevansa Saksan suurin ja riippumaton digitalisaatio-, media- ja IT-taitojen jatkokoulutusalusta opettajille. Fobizzin on perustanut hampurilainen EdTech-alan star-tup. Fobizzia käyttää alustan antamien tietojen mukaan yli 100 000 opettajaa Saksasta, Itävallasta ja Sveitsistä. Koulutuksia on tarjolla niin virtuaalisesti itseopiskeluna tai webinaareina, läsnäworkshopeina kuin räätälöitävissä olevana tilaustyönä. Osa koulutuksista on ilmaisia, mutta osa moduuleista maksaa 9–49 euroa/osallistuja.