Ajankohtaista

Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani ja läheisyytensä ja arvoketjunsa ansiosta luonnollinen markkina suomalaisyrityksille. Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt Saksan talousnäkymiä. Inflaatio, energiakriisi sekä jatkuvat toimitusketjuongelmat ja työvoimapula haittaavat taloutta. Epävarmuuksista huolimatta Saksan liittohallitus pitää kiinni tavoitteesta uudistaa maan talous kohti ilmastoneutraaliutta 2045 mennessä. Vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja infrastruktuuriin panostetaan, ja erityisesti energiasektori on murroksessa. Suomalaisyrityksillä on hyvät edellytykset menestyä Saksan markkinoilla. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista ja digitalisaatiota tukeville ratkaisuille eri aloilla.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seuraukset heikensivät kevään aikana selkeästi Saksan talouden kokonaisnäkymiä ja kasvuennusteet lähes puolittuivat, vaikka kotimainen kysyntä pitikin talouskasvua alkuvuonna niukasti plussan puolella. Liittohallitus odotti huhtikuun ennusteessaan vuodelle 2022 2,2%:n ja Saksan keskuspankki kesäkuun ennusteessaan 1,9%:n BKT-kasvua. Edellisvuonna talouskasvu oli 2,7%. Yritysjohtajien tunnelmia mittaava Ifo-indeksi saavutti elokuussa matalimman lukeman (88,5) sitten kesäkuun 2020.

Opettajien jatkokoulutuksen heikko tilanne nousi Saksassa keskusteluun koronapandemian etäopetusloikan myötä. Saksassa havahduttiin siihen, että koulujen digitaalinen infrastruktuuri ja opettajien digitaaliset taidot ovat paikoin erittäin puutteellisia. Infraa parannetaan jo julkisella rahoituksella; opettajien jatkokoulutus on mahdollinen seuraava kehityskohde.

Tämä raportti kertoo Saksan koulujen digiloikasta etäopetukseen pandemia-aikana, digitaalista opetusta hankaloittavasta tiukasta tietosuojapolitiikasta ja liittovaltion mittavasta investointipaketista koulujen digitalisaatioon. Lisäksi raportti listaa koulutuksen digitalisaatioalan toimijoita ja edelläkävijäkouluja, jotka voisivat toimia suomalaisten koulutusviejien pilottikumppaneina Saksassa.

Tämä raportti esittelee koulutusviennin kannalta perustavanlaatuista tietoa Saksan koulutusjärjestelmän rakenteesta, koulutuspolusta, koulutusalan toimijoista ja suurtapahtumista. Laajemmassa mittakaavassa koulutusvienti on Saksassa ennemmin maakuvatyötä kuin suurten kassavirtojen vienninedistämistä.

Koronakriisi on vauhdittanut Saksan rakenteellisia uudistuksia, ja maan uuden hallituksen tavoitteena on talouden perustavanlaatuinen transformaatio kohti ilmastoneutraaliutta. Digitaalinen ja vihreä siirtymä tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista tukeville ratkaisuille eri aloilla, ja myös digitalisaatio on kaikki sektorit läpileikkaava tavoite.

Saksa meni juuri ennen joululomien alkua uuteen lockdowniin tartuntalukujen kasvaessa edelleen. Saksan talous on selvinnyt vuodesta kuitenkin odotettua paremmin. Tälle vuodelle liittohallitus odottaa 5,5 % laskua, mutta ensi vuoden toiselle neljännekselle odotetaan jo huomattavaa kasvua. Loppuvuoden lockdownin vuoksi Saksan talous mennee kuitenkin vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa taantumaan.

Saksan massiiviset elvytystoimet nousevat vuoden 2020 aikana lähes kolmannekseen sen BKT:sta, 1 250 miljardiin euroon. Kriisi vauhditti Saksan rakenteellisia uudistuksia, ja mahdollisuuksia tar-joavat etenkin digitaalinen ja vihreä siirtymä. Saksassa on kysyntää etenkin digitaalisten ratkaisujen toimeenpanolle ja käyttöönottoon eri sektoreilla, ilmastotavoitteiden saavuttamisessa mm. bio-pohjaisten tuotteiden, sekä energiatehokkaiden ratkaisujen osalta, terveyssektorin digitalisaation ja resilienssin parantamisessa ja kuluttajaliiketoiminnassa etenkin älykkäiden teknologioiden ja verkkokauppojen osalta.

Saksan elinkeinoelämä huolissaan marraskuun sulkutilan taloutta jakavista vaikutuksista; toisaalta talouden sektoreiden osasululla halutaan suojata kokonaistaloutta. Marraskuun lockdownin arvioidaan maksavan Saksan taloudelle reilut 19 mrd €. Liittohallitus on luvannut jälleen uuden tukipaketin vuoden toisen lockdownin taloudellisten vaikutusten pehmentämiseksi. Liikevaihtoon perustuva tuki yltää 10 mrd euroon.

Saksa allokoi 413,3 miljardia euroa ensi vuodelle etenkin talouden, työnantajien ja terveyssektorin tukemiseen. Budjetti on koronalisästä huolimatta jopa viidenneksen pienempi kuin tämän vuoden budjetti.