Yhteisiä ratkaisuja etsimässä: arktinen seminaari pureutui Suomen puheenjohtajakauden painopisteisiin

Vuosi 2017 on Suomelle merkittävä vuosi: Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlimisen lisäksi Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden kaudelle 2017–2019. Seminaari "Exploring Common Solutions: The Arctic Council Chairmanship of Finland 2017–2019" esitteli Suomen puheenjohtajakauden prioriteetit, ja kutsui keskustelemaan yhdessä arktisen yhteistyön vahvistamisesta ja haasteista. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Saksan ulkoministeriön ja Saksan arktisen toimiston kanssa.

Arktinen neuvosto on vuonna 1996 perustettu kansainvälinen foorumi, jonka tehtävänä on parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta alueen valtioiden kesken ja käsitellä yhteisiä asioita vuorovaikutuksessa arktisen alueen alkuperäiskansojen ja muiden asukkaiden kanssa. Suomi keskittyy puheenjohtajamaana itsenäisyyden juhlavuoden mottonsa mukaisesti yhteisien ratkaisujen etsimiseen sekä pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelma perustuu ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle. Suomi nostaa Arktisen neuvoston toiminnan pohjaksi kansainvälisen yhteisön 2015 hyväksymän Pariisin ilmastosopimuksen sekä YK:n vuonna hyväksymän kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030:n.

Seminaari käynnistyi Suomen Saksan suurlähettilään Ritva Koukku-Ronden ja Saksan ulkoministeriön Eurooppa-osaston apulaispäällikön Peter Ptassekin tervehdyssanoilla. Saksa on Arktisen neuvoston tarkkailijamaa, mutta tukee Suomen arktisen puheenjohtajakauden tavoitteita. Suomen ulkoministeriön arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen esitteli Suomen arktisen puheenjohtajakauden prioriteetit. Suomi on valinnut painopisteiksi ympäristönsuojelun, viestintäyhteyksien kehittämisen, meteorologian ja koulutuksen. Suomen puheenjohtajuuskaudella pyritään parantamaan ympäristösuojelua, hidastamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisella alueella ja parantamaan arktisen alueen väestön elinoloja. Suomen vahvuudet, kuten koulutus ja digitalisaatio, ovat mukana puheenjohtajuusohjelmassa.

Saksalaiset ja suomalaiset talous- ja ympäristöasiantuntijat kommentoivat Suomen puheenjohtajuusohjelmaa paneelikeskustelussa. Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja Tero Vauraste, Alfred-Wegener -instituutin johtaja Karin Lochte, Saksan meriteknologian yhdistyksen puheenjohtaja Walter L. Kühnlein ja Suomen ympäristöministeriön asiantuntija Henna Haapala pohtivat arktisen alueen taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämisen ja ympäristönsuojelun välistä tasapainoa. Haapala nosti kommenteissaan esille Suomen tavoitteet suojella ilmaston monimuotoisuutta, hillitä meren happopitoisuuden kasvua sekä vähentää mereen ajautuvien jätteiden määrää. Vauraste korosti yhteistyötä arktisen talousneuvoston kanssa, sekä sujuvamman telekommunikaation ja nopeamman yhteydenpidon merkitystä arktiselle alueelle. Paneeli oli yksimielinen siitä, että arktisen alueen politiikka koskettaa kaikkia ja Arktisen neuvoston on oltava kaikille avoin keskustelualusta ja dialogin herättäjä.

Seminaarin aikana nousivat esille erityisesti tavoitteiden asettamisen ja päätösten teon merkitys. Minkälaisen arktisen alueen me tulevaisuudessa haluamme? Suomen on turvattava jo valmiiksi arktisella alueella asuvien ihmisten edut, mukaan lukien arktiset alkuperäiskansat ja heidän yhteisönsä.  Tätä kohti otettiin tänään askel Felleshusissa, pohtimalla yhdessä ja maiden rajojen yli ratkaisuja arktisen alueen tulevaisuuden haasteisiin.

Lisätietoa:

Suomen puheenjohtajakausi arktisessa neuvostossa   (Linkki toiselle web-sivustolle.)

Suomen puheenjohtajuusohjelma       (Linkki toiselle web-sivustolle.)

Arktiset emojit(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Arctic Council   (Linkki toiselle web-sivustolle.)

Arctic Council: Finnish Chairmanship                                         (Linkki toiselle web-sivustolle.)