Suomen silmät ja korvat Saksassa – miten lisätä yhteistyötä eri Suomi-toimijoiden kesken?

 

           

 

Iloinen puheensorina kaikui Pohjoismaiden yhteistalossa, kun uudet ja vanhat tutut tapasivat Suomen Saksan-suurlähetystön järjestämässä Saksassa vaikuttavien Suomi-toimijoiden tilaisuudessa Berliinissä perjantaina 12.4.2019. Talouden ja vienninedistämisen parissa toimivat tahot olivat aiemmilta vuosilta jo tuttu näky yhteistalossa; kokoontuvathan he vuosittain Berliinin Team Finland –suunnittelupäivään. Laajemmassa kokoonpanossa Suomi-toimijat eivät olleet tavanneet kuitenkaan muistikuvien mukaan aikaisemmin. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hengelle haluttiin kuitenkin jatkoa: kuulla, mitä porisee pinnan alla, miten Suomen asiaa voisi edistää paremmin Saksassa ja miten yhteistyötä eri tahojen välillä voisi entisestään lisätä. Käytäväkeskusteluiden perusteella tilaisuudelle oli selvästi tarvetta.

 

                                                                                      

                              

Suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde kiitti tervetulosanoissaan osallistujia aktiivisesta osallistumisesta Suomen 100-vuotisjuhlavuoden talkoisiin. Saksassa nähtiin ennätysmäärä tilaisuuksia Suomi-kuvan edistämiseksi. Uusiakin mahdollisuuksia siintää horisontissa, kun Suomi tarttuu heinäkuussa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ohjaksiin.

 

Suurlähettilään sijainen, ministeri Antti Kaski raotti omassa esityksessään ulkoministeriön ja suurlähetystön toimintakenttää: talossa tapahtuu paljon myös sellaista, mikä ei aina näy ulospäin – raportointia, vaikuttamista ja kantojen koostamista.

 

Päivälle ”mielenruokaa” tarjosi Sitran johtava asiantuntija Markus Kalliola, joka alusti tulevaisuuden trendeistä ja esimerkeistä, joiden pohjalle Suomen tulevaisuutta ja osaamista tulevaisuudessakin voidaan rakentaa. Mahdollisuuksiksi Suomelle Kalliola nimesi etenkin kiertotalouden, datatalouden ja demokratian.

 

                                                                                                                            

 

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa ”Yhteistyötä suomalaisten hyväksi” pohdittiin suurlähetystön, Saksan Suomi-koulujen neuvoston, saksalais-suomalaisen yhteisön, seurakuntien sekä yritysedustajien voimin, miten edistää suomalaisten asiaa myös Saksassa. Todettiin Saksan olevan erinomainen esimerkkimaa suomalaistoimijoiden laajasta kirjosta. Mukaan toimintaan tulisi houkutella enemmän nuoria, palveluketju toimijalta toiselle tulisi olla saumattomampi ja yhteisiä, yhteisesti edistettäviä teemoja voitaisiin hahmotella useamminkin. Hyvänä ideana pidettiin myös esimerkiksi suurlähetystön lähettämää kiitoskirjettä ansioituneelle Suomi-toimijalle.

 

                                                                                                                     

 

Toinen paneelikeskustelu keskittyi Suomen menestystekijöihin Saksassa. Business Finlandin, Suomen Saksan-instituutin, saksalais-suomalaisen kauppakillan, yritysedustajan ja suurlähetystön kommenteissa korostuivat Suomen osaamisvahvuudet etenkin digitalisaation, biotalouden, elintarvikkeiden, autonomisen liikennöinnin ja ikääntymiseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden tarjonnassa. Saksa on Suomelle tärkein markkina, mutta haasteita Saksan markkinoilla ei tule unohtaa: usein kulttuurierot ovat maantieteellisestä läheisyydestä huolimatta suuret, Saksan osavaltiot ovat moninaisia eikä Suomi ole Saksalle yhtä tuttu kumppani kuin Saksa usein meille. Vilkkaan yleisökeskustelun myötä todettiin, että myös stereotypisia huomioita Suomesta kannattaa hyödyntää, valmistautua Saksan markkinoille ja tehdä kotimaan kotitehtävät huolella. Pienenä maana Suomen tulee panostaa yhteistyöhön, myös vienninedistämisen tiimoilta.

 

                                  

 

Päivän saldo tiivistyi uusiin kontakteihin, parempaan tuntemukseen siitä, mitä kukin tekee Saksassa, sekä kehitysideoihin yhteistyön tiivistämiseksi. Ehdotettiin, että yhteisiä Suomi 100-juhlavuoden kaltaisia teemoja voisi edistää yhteistuumin useamminkin. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemojen mukaisesti yksi paremmin esille nostettava aihe eri toimijoiden työssä voisi olla ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen.

Toiseksi, pidettiin tärkeänä eri palveluntarjoajien ns. ketjuuntumista: miten voimme edistää eri tahojen saumatonta yhteistyötä niin, että ”asiakas” löytää kulloiseenkin elämäntilanteeseen ja tarpeeseen sopivia palveluita ja toimintoja. Viestiä organisaatiolta toiselle tulee viedä entistä tiiviimmin; tutut kontaktit auttavat siinä.

Kolmanneksi, kaikilla toimijoilla todettiin olevan myös tiiviit yhteydet Suomeen: Suomen suuntaan on hyvä viestiä Saksan ja saksan kielen tärkeydestä Suomelle sekä välittää Saksan markkinoiden erityispiirteitä.

Lopuksi, todettiin tapahtuman tärkeys yhteistyön tiivistämiselle. Toista Suomi-toimijaa on helpompi lähestyä, kun kasvot ja nimi ovat jo entuudestaan tutut. Pienenä maana Suomella ei ole varaa hukata yhtään Suomen hyväksi tekevää toimijaa.

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille! 

 

"Päivän saldo tiivistyi uusiin kontakteihin, parempaan tuntemukseen siitä, mitä kukin tekee Saksassa, sekä kehitysideoihin yhteistyön tiivistämiseksi. Ehdotettiin, että yhteisiä Suomi 100-juhlavuoden kaltaisia teemoja voisi edistää yhteistuumin useamminkin."

 

Teksti: Laura Rajaniemi/Suomen Saksan-suurlähetystö.

Kuvat: Maija Yrjä/Suomen Saksan-suurlähetystö.