angle-left Suomen EU-puheenjohtajakauden teemat: Kestävä Eurooppa - kestävä tulevaisuus

Suomen EU-puheenjohtajakauden teemat: Kestävä Eurooppa - kestävä tulevaisuus

Suomen EU-puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen. Puheenjohtajakauden ohjelma julkistettiin keskiviikkona 26. kesäkuuta.

Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat

  • yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen 
  • kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni 
  • EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana
  • kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen. 

EU:n globaali toimintaympäristö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja arvaamattomammaksi: suurvaltakilpailu ja voimakas unilateralismi ovat nousussa, ja kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä normeineen ja periaatteineen on joutunut haastetuksi. Olemme nähneet myös unionin yhteisiä arvoja kyseenalaistettavan. Lisäksi yksi jäsenmaa on jättämässä unionin. 

Eurooppalaisen integraation kulmakiviä – rauhaa, turvallisuutta, vakautta, demokratiaa ja vaurautta – on vaalittava. Vain olemalla yhtenäinen ja puolustamalla omia yhteisiä arvojaan EU voi luoda hyvinvointia ja ratkoa aikamme suuria haasteita. 

Eurooppalainen menestystarina pohjautuu demokraattisiin instituutioihin, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista on vahvistettava, jotta kansalaiset voivat nauttia rauhasta ja yhtäläisistä oikeuksista ja jotta EU voi uskottavasti puolustaa monenkeskistä sääntöperustaista järjestelmää ja kansainvälisiä ihmisoikeusinstituutioita. 

EU:n oikeutus lunastetaan luomalla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia. EU:n hyväksyttävyyden kannalta keskeistä on kyetä tehokkaaseen päätöksentekoon ja saada sovitut asiat toimeenpantua. Vain vahva ja toimintakykyinen Eurooppa kykenee vaikuttamaan maailmanlaajuisesti. 

Avoimuus, parempi sääntely, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen sekä kansalaisten osallistuminen ovat keskeisiä luottamuksen vahvistamiseksi Euroopan unioniin. 

Suomi jalkauttaa ensimmäisenä puheenjohtajamaana strategisen ohjelman 2019–2024 painopisteitä neuvoston työhön. Kuten trion ohjelmassa korostetaan, olemme sitoutuneita varmistamaan sujuvan siirtymän seuraavalle lainsäädäntökaudelle.

Suomi kompensoi EU-puheenjohtajakauden lentopäästöt

Suomi kompensoi EU-puheenjohtajakauden kokouksien lentoliikennepäästöt rahoittamalla hankkeita, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Kompensointi on konkreettinen ilmastoteko ja osa puheenjohtajakauden kestäviä kokousjärjestelyitä. Sen taustalla on tarve vastata ilmastonmuutokseen.

Päästöjen kompensointiin eli hyvitykseen käytettävä summa on noin puoli miljoonaa euroa. Suomen hallitus päätti suunnata kompensointiin rahat, jotka oli alun perin varattu puheenjohtajakauden perinteisiin tavaralahjoihin.

”Ilmastonmuutos haastaa meidät kaikki muuttamaan toimintatapojamme. Konkreettisella ilmastoteolla eli kompensoimalla EU-puheenjohtajakauden päästöt haluamme kiinnittää huomiota kokoustamisen ilmastovaikutuksiin ja uudistaa perinteisiä tapoja”, pääministeri Antti Rinne sanoo.

”Päästöjä on vähennettävä kaikkialla. Tähtäämme omilla kokousjärjestelyillämme siihen, että ylipäätään lennetään vähemmän. Silloin kun lentäminen on välttämätöntä, kompensoimme päästöt niin, että päästövähennykset ovat todellisia, pysyviä ja edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.

 

Teksti: EU2019.fi

 

 

EU-puheenjohtajuus
Euroopan unionin neuvosto
luonnontieteelliset järjestelmät
luonto
puheenjohtajuus
puheenjohtajuus
valtioneuvoston kanslia
ympäristö