Saksan talousnäkymät: "XXL - kasvusuhdanne" jäämässä taakse

Saksan talouskasvu on ollut hidasta toisella vuosineljänneksellä, mutta
laskusuhdanteen riskiä ei vielä pidetä merkittävänä. Nopean kasvun jakso on ohitse, mutta talouden uskotaan pysyvän myös loppuvuonna kasvu-uralla. Ulkomaankauppa kasvoi edelleen ensimmäiseen vuosineljännekseen nähden.

Hitaan kasvun taustalla on alijäämäinen ulkomaankauppa, rakennusteollisuuden hidastuminen ja varovainen kotimainen kulutus. Ulkomaankaupan alijäämää selittää osittain myös kahdeksan ydinvoimalan sulkeminen ja lisääntynyt sähkön tuonti. Kasvanut tuonti on heijastunut kuitenkin myös positiivisiin impulsseihin, kuten
investointeihin.

Jos talouskasvu maailmalla jatkuu, Saksan valtiontalous saadaan tasapainoon vuonna 2014 ja kokonaisvelka kääntyy laskuun.

Saksan talouskasvusta ja näkymistä on uutisoitu viime viikkoina lähes parin vuoden tauon jälkeen huolta herättäviä uutisia. Talouden kasvu hidastui toisella vuosineljänneksellä huomattavasti. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta laskusuhdanteen riskiä ei pidetä merkittävänä ja esimerkiksi berliiniläinen
DIW -tutkimuslaitos uskoo talouden pysyvän nousukurssilla myös toisella vuosipuoliskolla. Saksan keskuspankki on alentanut maltillisesti kuluvan vuoden ennustettaan ja arvioi kasvuksi kolme prosenttia (keväällä 3,6 %).

Viennin kasvu supistui ehkä odottamattoman jyrkästi tai ainakin ulkomaankaupan hyytymisestä uutisoitiin näyttävästi. Vienti oli kuitenkin pari prosenttia plussan puolella ensimmäiseen neljännekseen nähden. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Saksan energiapolitiikan täyskäännös ja nopea päätös sulkea kahdeksan ydinvoimalaa näkyi talousluvuissa. Saksan ulkomaankauppa oli toisella vuosineljänneksellä alijäämäinen, osittain koska sähkön vienti loppui lähes kokonaan ja sen tuontia oli lisättävä kysynnän tyydyttämiseksi.

Ulkomaankaupan alijäämä selittää osittain myös talouden vaisuja kasvulukuja, mutta toisaalta lisääntynyt tuonti korreloi myös varastojen kasvuun ja lisääntyneisiin investointeihin, jotka puolestaan heijastuvat positiivisesti bruttokansatuotteeseen. Rakennusteollisuudessa aktiivisuus väheni, mutta tätä pidetään enemmänkin tilanteen normalisoitumisena ja korjausliikkeenä alkuvuoden voimakkaan kasvuvaiheen jälkeen. Yksityisessä kulutuksessa on nähtävissä varovaisuutta. Selityksenä pidetään energian hintojen nousua, mutta myös talouskriisin tuomaa epävarmuutta. Työmarkkinoiden kehitykseen talouden hidastuminen ei ole vielä vaikuttanut.

Epävarmat näkymät heijastuvat arvostetussa IFO -suhdanneindeksissä, joka putosi elokuussa alimmalle tasolle sitten heinäkuun 2010. Yritysten kokonaistilanne on kuitenkin edelleen hyvä ja indeksi nähdään lähinnä ennakkovaroituksena sille, että viimeistään 2012 poikkeuksellisen hyvä kasvujakso on lopullisesti ohitse - ”XXL -noususuhdanne” on siis jäämässä taakse.

Viime kuukausina jatkunut vahva talouskasvu näkyy valtion talouden positiivisissa näkymissä. Valtionvarainministeriön tuorein ennuste lähtee siitä, että valtiontalous saadaan tasapainoon jo vuonna 2014. Kuluvalle vuodelle ennustetaan liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien alijäämäksi 1,5 prosenttia. Ministeriö arvioi kokonaisvelan suhteessa bruttokansantuotteeseen laskevan 80 prosentista noin 70 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Maailmantalouden tilanne on luonnollisesti uhkatekijä valtiontalouden positiivisille näkymille. Historia voi toistaa itseään. Edellisen kerran Saksa oli saavuttamassa budjettitasapainon juuri ennen Lehman-Brothersin laukaisemaa finanssikriisiä.

Jukka Nikulainen, Suomen suurlähetystö, Berliini