Saksan talouden elvytystoimet covid19-kriisin selättämiseksi: pahin kuilu ylitetty, mutta ei vielä kriisiä

Saksan talouden elvytystoimet covid19-kriisin selättämiseksi: pahin kuilu ylitetty, mutta ei vielä kriisiä

Saksan liittohallitus pääsi elokuun lopulla sopuun uusista talouden tukitoimista. Niillä pääosin pidennettiin jo sovittujen tukitoimien määräaikoja: osa-aikatyörahaa korotetaan ja sen käyttöä pidennetään vuodella vuoden 2021 loppuun. Yrityksille annettiin myös vuoden loppuun saakka aikaa ilmoittaa maksukyvyttömyydestään. Yrityksille suunnattua tukiohjelmaa pidennettiin syyskuusta vuoden loppuun. Perheitä tuetaan ylimääräisillä palkallisilla sairaspäivillä.

  • Saksan talous laski toisella neljänneksellä 9,7%, yritykset näkevät tulevan kuitenkin jo astetta positiivisemmin. Asiantuntijoiden mukaan pahin kuilu taloudessa on selätetty, mutta ei vielä kriisiä. Kolmannelle neljännekselle odotetaan jo kasvua. Vuoden talouskasvun odotetaan jäävän 6,3 % miinukselle.
  • Saksan ulkomaankauppa ei ole vielä kärsinyt pelätyn lailla, vaikka elokuussa vientiyritykset arvottivatkin näkymien huonontuneen. Kauppa veti etenkin Kiinaan.
  • Saksan työllisyys laski taloutta hitaammin, pääosin laajasti hyödynnetyn osa-aikatyörahan ansiosta.

Liittohallitus pidensi uudella koronatukipaketilla jo sovittujen tukitoimien määräaikoja

Saksan talouden elvytystoimien koko ylitti tukineen ja lainatakuineen kevätkesän aikana 1250 miljardia euroa (vrt. esim. Saksan osuus EU:n jälleenrakennuspaketista 47 mrd €). Niille saatiin elokuun lopulla vahvistusta, kun Saksan liittohallitus pääsi 25.8. sopuun uudesta koronatukipaketista ja liittokansleri ja osavaltiot neuvottelivat 27.8. yhdenmukaisemmista toimista koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Elokuun päätöksillä pidennettiin pääosin jo kesäkuussa hyväksytyn suhdannepaketin tukitoimia, jatkettiin edelleen yrityskentän sekä perheiden tukemista.

Merkittävimpänä päätöksenä on pidetty Saksan osa-aikatyörahan määräajan pidentämistä. Hallituskumppanit pääsivät sopuun osa-aikatyörahan pidennyksestä vuodella, vuoden 2021 loppuun saakka. Liittovaltion työvoimaviranomainen kattaa jatkossa täysin kesäkuun 2021 loppuun asti sosiaaliturvamaksut osa-aikatyölisää käyttävien yritysten osalta, myös sen jälkeen, mikäli työntekijä sitoutuu ammatilliseen pätevöitymiseen. Osapuolet sopivat myös osa-aikatyörahan korotuksista (60%->70% ja 67%->77% (perheellisille) neljännestä kuusta lähtien, 80%/87% seitsemännestä kuusta lähtien). Osa-aikatyölisän hintalapuksi on tullut heinäkuun loppuun mennessä jo 11 miljardia euroa, ensi vuoden osalta summaksi arvioidaan 5-10 miljardia euroa lisää, työntekijöiden määrästä riippuen. Työministeri Heil ja talousministeri Altmaier ovat pitäneet osa-aikatyörahan määräajan jatkoa tärkeänä signaalina yrityksille ja työntekijöille. Sen sijaan kriitikot ovat pitäneet pidennystä liian avokätisenä ja vaatineet osa-aikatyörahan kohdentamista vain niille sektoreille, jotka ovat kärsineet valtion sulkutoimenpiteiden seurauksena.

Liittohallitus sopi edelleen myös yrityskentän tukemisesta. Pk-yrityksille myönnettävän tukiohjelman (Überbrückungshilfe) määräaikaa pidennettiin jo kertaalleen pidennetystä syyskuusta vuoden loppuun saakka. Saksalaismedia on raportoinut tukiohjelman saavuttaneen yritykset vielä melko hitaasti. Elokuun loppuun mennessä alkujaan 25 miljardin euron ohjelmaan on saatu 38 200 hakemusta yhteensä 700 miljoonan euron edestä. Näistä elokuun puoliväliin mennessä hyväksyttyjä oli vajaa kolmannes, 11 100 hakemusta 212 miljoonan euron edestä. Tukipotti suunnattiin etenkin pienten ja keskisuurten yritysten selviämisen tukemiseksi: ohjelmasta korvataan yritysten kiinteitä kuluja 70 % tai korkeintaan 150 000 euroon asti. Tukea voidaan myöntää yrityksille, joiden tulot ovat vähentyneet yli 60 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna.

Liittohallitus sopi parantavansa korona-kriisistä erityisesti kärsineiden alojen, kuten taiteilijoiden, pienyrittäjien ja elinkeinonharjoittajien pääsyä perusturvaan: jo aiemmin sovittua määräaikaa pidennettiin nyt vuoden 2021 loppuun saakka.

Hallitus tukee jatkossa perheitä pidentämällä palkallisten sairaspäivien määrää kotona lapsiaan hoitaville (5 päivää/vanhempi tai 10 päivää/yksinhuoltajat). Tällä haluttiin varautua etenkin vanhempien lisääntyneeseen kotiin jäämiseen sairastelevien lapsien ja tiukentuneiden päiväkoti- ja koulusääntöjen vuoksi. Koronaan sairastunutta perheenjäsentä kotona hoitavalle annetaan jatkossa 20 palkallista sairaspäivää. Liittovaltio ja osavaltiot myös valmistelevat nopealla aikataululla lakimuutosta, jonka perusteella ansionmenetystä karanteeniaikana ei enää jatkossa korvattaisi, mikäli henkilö olisi matkustanut riskialueelle ei-välttämättömästä syystä.

Osapuolet myös edelleen pidensivät yritysten maksukyvyttömyysilmoitusvelvollisuuden määräaikaa, nykyisestä syyskuun lopusta vuoden loppuun, niissä yritystapauksissa, joissa maksukyvyttömyys tai ylivelkaantuminen johtuvat koronan aiheuttamasta kriisistä.

Hallitus haluaa myös edelleen vähentää byrokratiaa. Sitä varten perustetaan korkean tason työryhmä. Saksan talousministeriö raportoi viikoittain taloudellisesta tilanteesta sekä tukiohjelman käyttöasteesta. Talousministerit sopivat lisäksi työryhmästä, jonka tarkoituksena on analysoida vallitsevaa taloustilannetta sekä tuki-instrumenttien vaikuttavuutta.

Hallitus myös teki päätöksiä etenkin koulujen tilanteen parantamiseksi. Viruksen leviämisen estämiseksi julkisten tilojen ja kokoontumispaikkojen ilmastointilaitteiden parantamiseen investoidaan 500 miljoonaa euroa. Samoin hallitus päätti kohdentaa 500 miljoonaa euroa koulujen digitaalisten oppimisalustojen ja –ratkaisujen kehittämiseen.

Saksan kevätkesällä tekemien tukitoimien vaikutuksesta talouteen

Saksa alensi ALV-kantaansa (19%->16%; 7%->5%) kysynnän lisäämiseksi osana suhdannepakettia, ensimmäistä kertaa sitten veron käyttöönoton 1970-luvulla. 20 miljardia euroa maksava tukitoimi on tarkoitettu määräajaksi (heinä-joulukuu), mutta sen pidentämisestä on jo keskusteltu. Finanssiministeri Scholz on kuitenkin vastustanut määräajan pidentämistä yli vuodenvaihteen. Taloustieteilijät ovat olleet erimielisiä alennuksen vaikutuksista: on epäilty alennuksen tosiasiallista siirtymää hintoihin, sen nopean toimeenpanon aiheuttamaa vaikutusta ostoryntäykseen ja alennuksen ulottumista etenkin kriisistä eniten kärsineiden hyväksi.

Lähes kaksi kuukautta voimassa olleen tukitoimen vaikutusten arviointi on vielä ennenaikaista. Kyselytutkimuksen mukaan juuri ennen alennuksen voimaantuloa vain 11 % vastanneista kansalaisista aikoi muuttaa kuluttamiskäyttäytymistään ALV-alennuksen vuoksi (yli 250 € ostot; pl. autot). Makrotalouden ja suhdannetutkimusinstituutin (IMK) tekemän tutkimuksen mukaan alennuksella on ollut vain hyvin rajattu vaikutus kansalaisten ostohaluihin: ¾ osaa kyselyyn vastanneista ei aikonut muuttaa kulutustottumuksiaan, 14 % aikoi aikaistaa myöhemmäksi suunniteltuja investointejaan ja vain 3 % aikoi tehdä ostoksia, joita ei ollut suunnitellut tekevänsä. Yksittäisen kotitalouden säästön on laskettu olevan kuukaudessa ALV-alennuksen ansiosta kuusi euroa. Muutamat alat ovat ilmoittaneet kasvaneesta kysynnästä (esim. huonekalut) mutta esimerkiksi Saksan vähittäiskaupan liiton jäsenistölleen tekemän tutkimuksen mukaan vain 13 % arvotti alennuksen vaikutuksen tähän saakka positiivisena. Yritykset näyttävät siirtäneen suurimman osan alennuksesta kuitenkin hintoihin, vaikka IMK:n tutkimuksen mukaan vain kolmannes vastanneista uskoi tähän. Saksan tilastoviranomaisten mukaan tämä käy ilmi laskeneista inflaatioluvuista: elintarvikkeiden hinnat laskivat heinäkuussa edelliskuuhun nähden 2,7 %, energia halpeni nousevasta öljynhinnasta huolimatta 0,7 %. Kokonaisuudessaan hinnat laskivat heinäkuussa edelliskuukauteen nähden 0,5 %. Vaikeampi tilanne näyttää sen sijaan olleen palveluissa: kampaamoissa hinnat nousivat puolestaan 4,9 % viime vuoteen nähden, ravintoloissa 1,6 %.

Suurin osa Saksan elvytystoimista koostui lainatakuista ja luotoista. Saksan luottolaitos KfW onkin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla koonnut historiansa suurimmat tukisummat korona-kriisin johdosta. Kotimaan tukisumma peräti kolminkertaistui, ja nousi 63 miljardiin euroon (20,8 mrd € v. 2019/01-07). Vuoden ensimmäisellä puoliskolla myönnettyjen lainojen määrä kaksinkertaistui edellisvuoden vastaavaan verrattuna, 33,6 miljardiin euroon. Koronatukea hakivat etenkin pienet- ja keskisuuret yritykset (97 %); puolen vuoden aikana KfW sai 70 000 hakemusta. Elokuuhun mennessä hakemuksia oli saatu jo reilut 80 000 53 miljardin euron edestä, näistä hyväksyttyjä 44,7 miljardin edestä.

Kahden miljardin euron arvoisesta startup-tukiohjelmasta on haettu tukea jo 1,7 miljardin euron edestä, hakemuksia on kuitenkin vasta hyväksytty vajaan 400 miljoonan euron edestä.

Saksa kiirehti kriisin alussa kannustamaan saksalaisyrityksiä kotimaiseen hengityssuojatuotannon käynnistämiseen. Se käynnisti huhtikuun alussa kilpailutuksen kotimaisille toimijoille. Yhteensä 46 toimijaa (6 vetäytyi pian toimeksiannon jälkeen) sai toimeksiannon valmistaa 10 miljoonaa hengityssuojaa terveysalan toimijoille (FFP2-maski) ja 40 miljoonaa OP-maskia viikossa. Ensimmäinen toimituspäivä oli elokuun puolivälissä. Hengityssuojainten valmistus on edennyt kuitenkin vielä hitaasti; tähän mennessä vain 1,7 miljoonaa maskia on toimitettu, eikä kukaan toimija ole päässyt pyydettyihin viikkotoimitusmääriin.

Työttömyysluvut pysyneet maltillisina osa-aikatyörahan ansiosta

Covid19-kriisi katkaisi Saksan lähes vuosikymmenen jatkuneen hyvän työllisyyskehityksen: työllisten määrä laski huhti-kesäkuussa rajuimmin sitten Saksan jälleen yhdistymisen, tosin lievemmin kuin itse talous. Vuoden toisella neljänneksellä työllisten määrä laski 1,3 %, kun talous sakkasi samana ajanjaksona -9,7 %. Saksassa oli kesäkuussa 1,97 miljoonaa työtöntä (4,5 %). Kriisin aikana käyttöön otettu osa-aikatyöraha (Kurzarbeit) tasoitti kuitenkin lukuja, kun yritykset saattoivat pitää kiinni työvoimastaan. Osa-aikatyölisän piirissä oli heinäkuussa Ifo-instituutin arvioiden mukaan 5,6 miljoonaa henkilöä, toukokuussa vielä 7,3 miljoonaa (vrt. v. 2019 145 000). Lyhennetyn työajan vuoksi Saksan työvolyymi, ns. työaika laski 10 prosentilla, 13,3 miljardiin tuntiin.

Suurin tarve osa-aikatyölisälle oli majoitus- ja ravitsemustoiminnassa; sulkutilan päätyttyä osuus laski niiden osalta kolmanneksen, mutta edelleen 42 % alan työntekijöistä on osa-aikatyölisän piirissä. Teollisuudessa osa-aikatyötuen määrä laski vain kolme prosenttia, 30 %:iin. Metalli- ja elektroniikkateollisuudessa luvut ovat huomattavasti korkeammat, etenkin autoteollisuudessa sekä autoteollisuuden alihankkijoilla, sekä osavaltioista Baijerissa, jossa 21 % palkkatyössä olevista (1,2 milj.) oli järjestelyn piirissä. Myös Baden-Württembergissä (19 %; 900 000), Ala-Saksissa (17 %; 580 000) ja Nordrhein-Westfalenissa (16 %; 1,1 milj.) osa-aikatyölisän käyttö on ollut suurta.

Osa-aikatyölisää on pidetty tärkeänä välineenä työllisyyden turvaamiseksi ja toisaalta yritysten henkilökunnasta kiinni pitämiseksi. Elinkeinoelämä on väläyttänyt yritysten tukalan rahoitustilanteen helpottamiseksi myös neliviikkoista työviikkoa mm. metalli- ja elektroniikkateollisuuteen. Työministeri Heil on pitänyt tätä mahdollisena, mikäli se kytketään mahdollisiin palkkakompensaatioihin. Saksan talouden tutkimusinstituutti on pitänyt tätä kuitenkin pontimena yritysten kulujen kasvulle mm. kasvavien palkkakulujen myötä.

Taloudessa syvin kuilu ylitetty, mutta ei vielä kriisiä

Saksan talous sukelsi odotetusti toisella vuosineljänneksellä, -9,7% (vrt. ensimmäinen neljännes -2 %). Tämä oli rajuin kuukausikohtainen lasku sitten 1970-luvun. Finanssikriisin aikaan syvin lasku vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä oli noin puolet tästä, -4,7 %. Talouden kuilu nähtiin huhtikuussa, kun teollisuustuotanto laski alimmilleen. Toisella neljänneksellä kärsivät etenkin teollisuus (-19,4 %, kauppa, liikenne ja ravintola-ala (-12,9%) sekä yrityspalvelut (-16 %). Työaika laski maltillisemmin (-4,7%), samoin työntekijöiden bruttotulot (-2,2 %), pääosin osa-aikatyölisän ansiosta.

Kesän aikana Saksan talous on kuitenkin osoittanut elpymisen merkkejä ja viranomaistahot odottavat kolmannelta neljännekseltä kasvulukemia. Saksan viisi suurinta taloustutkimuslaitosta ennustivat vielä huhtikuussa kahdeksan prosentin talouskasvua kolmannelle neljännekselle; nyt realistinen kasvuluku näyttää puolittuneen. Elpyminen alkoi toukokuussa ensimmäisten rajoitusten lieventyessä. Myönteistä kehitystä vauhditti Saksan Bundesbankin mukaan kansallinen miljardiluokan elpymispaketti kesäkuussa. Siitä huolimatta tälle vuodelle odotetaan -6,3 %:n pudotusta.

Yritysten näkymät tulevaisuudesta ovat muuttuneet kevään synkän jakson jälkeen jälleen positiivisemmiksi. Saksan ifo-instituutti raportoi saksalaisyritysten liiketoimintailmastoa mittaavan indeksin nousseen heinäkuun 90,4 pisteestä elokuun 92,6 pisteeseen. Indeksi tippui huhtikuussa ennätysmatalalle (74,2 pistettä) mutta on noussut sen jälkeen jo neljänä perättäisenä kuukautena. Positiivisemmin tulevan näkivät etenkin valmistava teollisuus, palvelusektori, kauppa ja rakennussektori. Yritykset arvottavat tulevaisuudennäkymänsä paremmiksi, vaikka näkevätkin nykyisen taloustilanteensa vielä heikoksi ja ovat siten vielä kaukana ”normaalitilasta”.

Korona-kriisi on jättänyt jälkensä julkiselle sektorille. Liittovaltion, kuntien ja sosiaaliturvavakuutusten kirstut olivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 alijäämäiset (3,2 %). Ne kuluttivat 51,6 miljardia euroa enemmän kuin saivat. Verotulojen ennustetaan tippuvan tänä vuonna 30 miljardia euroa, arviolta noin 10 % edellisvuoteen nähden. Investoinneista kuitenkin pyrittiin pitämään kiinni, sillä ne laskivat alkuvuoteen nähden 4 %. Saksan kaupungit ovat kuitenkin vaatineet liittovaltiolta lisärahaa investointeihin, sillä niiden tärkein tulonlähde, elinkeinoverotulot ovat tippuneet kriisin seurauksena. Liittovaltio kattaa tänä vuonna kuuden miljardin euron edestä puuttuneita verotuloja osavaltioille.

Saksa paikkaa rahoitusvajetta uudella velan otolla: Kriisin myötä Saksa luopui vuosia vaalimastaan mustan nollan doktriinista (0,35 % uutta velkaa BKT:sta) kuluvan vuoden osalta. Tänä vuonna Saksa ottaa ennätysmäärän uutta velkaa, 218,5 miljardia euroa. Finanssiministeri Scholz on kuitenkin puhunut velkajarrun jäädyttämisestä myös ensi vuoden osalta. Hallituskumppani CDU:n piirissä tätä on kritisoitu ja vaadittu paluuta laskevan valtiovelan tielle. Unioni haluaisi palata nykyvelkatasolle vuosikymmenen päästä. Taloustieteilijät ovat sen sijaan kiitelleet Scholzin ehdotusta: velkajarrusta kiinnipitäminen olisi kriisin taltuttamiseksi haitallista, sillä se nostaisi veroja ja vähentäisi valtion investointeja.

Miten Saksan yrityksillä menee?

Valtion merkittävistä tukipaketeista huolimatta Saksa odottaa merkittävää konkurssiaaltoa syksyllä. Vielä toukokuussa Saksassa ilmoitettiin 1504 konkurssia, mikä oli 9,9 % vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Lukuja on vääristänyt liittohallituksen maaliskuinen päätös lykätä maksukyvyttömyys-ilmoitusvelvollisuutta syyskuun loppuun saakka. Lisäajalla haluttiin antaa yrityksille mahdollisuus selvitä kriisiajasta sekä toisaalta antaa elvytystoimille aikaa purra. Nyt pidennettyä määräaikaa vuoden loppuun on pidetty SPD:n piirissä tärkeänä kädenojennuksena yritysmaailmalle, CDU puolestaan on ollut huolissaan markkinavoimiin puuttumista.

Saksan teollisuuden- ja kauppakamarien liiton tilastojen mukaan tällä hetkellä 40 % sen jäsenyrityksistä kärsii maksuongelmista. Joka kymmenes pelkää sen johtavan konkurssiin. Luottovakuutuslaitos Euler Hermes arvioi maksukyvyttömien määrän nousevan tänä ja ensi vuonna 12 prosentilla: se tarkoittaisi noin 21 000 konkurssia. Tämä voisi johtaa ongelmiin myös pankkisektorilla.

Saksan maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien liitto on ollut huolissaan ylivelkaantuneiden yritysten määrän kasvusta. Tällä hetkellä niitä on liiton arvioiden mukaan noin 550 000, ilmoitusvelvollisuuden pidentämisen myötä mahdollisesti jo 700-800 000. Saksalaisen ifo-instituutin mukaan reilu kolmannes (34,4%) kyselyyn osallistuneista saksalaisyrityksistä on käynyt luottoneuvotteluita pankkiensa kanssa toisella vuosineljänneksellä. Tutkimuksen mukaan yritysten ongelmat ovat vielä vuoden 2008/9 finanssikriisiin nähden vähäisemmät. Silloin lähes 50 % yrityksistä ilmoitti lainan saamisen vaikeuksista. Eri arvioijien mukaan covid19-kriisin seurausten, ml. luottotappioiden, kuitenkin arvellaan osoittautuvan finanssikriisiä suuremmiksi.

Myös yhä useampi suuryritys on kääntynyt valtion puoleen. Heinäkuun alussa valtio tuli viidenneksellä osaomistajaksi Lufthansaan. Nyt myös 14 muun saksalaiskonsertin on kerrottu kääntyneen valtion rahoitusosuuden hankkimiseksi.

Saksan kauppakumppanit elpyvät hitaasti

Saksan vienti osoitti kesäkuussa jo elpymisen merkkejä, kun se kasvoi toukokuuhun nähden 14,9%. Tämä oli suurin yksittäinen kuukausitason nousu sitten 1990-luvun. Vienti oli kuitenkin edelleen kriisiä edeltävään aikaan (helmikuu) 16 % matalammalla, vuodentakaiseen -9,4 %. Tuonti kasvoi maltillisemmin, 7 % edelliskuuhun, vaikkakin oli edelleen -10 % vuoden takaiseen nähden. Kuukausitasolla nousu oli suurin sitten 2010-luvun.

Saksan vienti EU-maihin laski kesäkuussa enemmän kuin EU:n ulkopuolisiin maihin: vienti EU-maihin laski 11 % ja tuonti niistä 10,6 % vuoden takaiseen nähden. Tuonti EU:n ulkopuolisista maista vienti 7,4 % ja tuonti 9,3 %. Kauppakumppaneista tilastoja hallitsi Saksan suurin kauppakumppani jo neljänä peräkkäisenä vuotena, Kiina: vienti kasvoi 15,4 % edellisvuoteen nähden, tuonti 20,2 %. Muiden kauppakumppaneiden kanssa kauppavaihto oli mollivoittoista: vienti USA:an laski 20,7 %, UK:hon 15,7%.

Ifo-instituutin tutkimuksen mukaan Saksan vientitoimijoilla menee vielä suhteellisen hyvin niiden ulkomaiden markkinoiden hankalasta tilanteesta huolimatta. Saksalaisyritysten odotukset viennin osalta kuitenkin laskivat hieman elokuussa. Etenkin autoteollisuuden vientiodotukset laskivat heinäkuun voimakkaan nousun jälkeen, samoin kemian teollisuuden. Koneiden ja laitteiden valmistajat sen sijaan näkivät jo alansa ohittaneen vientikriisin eivätkä odota lisäleikkauksia. Vientikaupan vetoon uskoi myös elektroniikkateollisuus sekä metallituotteiden valmistajat.

Teollisuuden ja talouden eri sektoreiden tilanne

Saksan vientitalouden selkäranka, autoteollisuus on raportoinut kehnosta vuoden ensimmäisestä puoliskosta. Saksalaismerkit ovat yksi toisen jälkeen ilmoittaneet tappiollisesta vuosipuoliskosta. Esimerkiksi BMW ilmoitti ensimmäistä kertaa 11 vuoteen 212 miljoonan euron tappioista. Saksassa ensirekisteröitiin tammi-heinäkuussa 1,5 miljoonaa henkilöautoa, mikä oli lähes kolmanneksen (-30 %) vähemmän edellisvuoden vastaavaan nähden. Heinäkuussa henkilöautojen ensirekisteröinnit kuitenkin laskivat maltillisemmin (315 000 autoa; -5 %) alkuvuoteen nähden, mikä antaa Saksan autoalan liiton mukaan odottaa hienoa elpymistä vuoden toisella puoliskolla. Tämän vuoden ennusteeksi liitto arvelee 2,8 miljoonaa henkilöautoa (-23 %). Kasvua tuli heinäkuussa etenkin kotimaasta (+21 %, vuosipuolisko -22 %), ulkomailta tulevat tilaukset pysyivät heinäkuussa edellisvuoden tasolla (vuosipuolisko -21 %). Alkuvuoden aikana vienti sakkasi, kun Saksa vei 36 % vähemmän autoja ulkomaille (1,4 miljoonaa).

Kaksi kolmasosaa autoteollisuuden alihankkijoista suunnittelee työntekijävähennyksiä, kolmannes oli suunnitellut vähennyksiä kuitenkin jo ennen korona-kriisiä – korkeiden työvoimakustannusten ja autoteollisuuden heikon suhdanteen vuoksi. Alihankkijat totesivat käyvänsä vain 50-75% kapasiteetilla; siitä huolimatta enää vain neljännes sen työvoimasta oli osa-aikatyölisän piirissä. Alan etujärjestön mukaan enemmistö autoteollisuuden alihankkijoista ei näe paluuta normaaliin ainakaan ennen vuotta 2022. Alan toimijat ovat olleet huolissaan mahdollisesta toisesta yhteiskunnan sulkutilasta; se voisi maksaa alalle jopa 100 000 työpaikkaa. Liittokansleri Merkelin kerrotaankin kutsuneen autoteollisuuden toimijat, keskeisimmät ammattijärjestöt, sekä autoja valmistavien osavaltioiden edustajat huippukokoukseen syyskuussa. Etenkin Baijerin pääministeri Söder on puhunut kesän aikana vahvasti autoteollisuuden tukemisen puolesta.

Saksan vähittäiskauppasektori on pääosin hyötynyt kriisiajasta: sektori kasvoi edelliseen puolivuotiskauteen verrattuna 1,5 %, kun ostoksia tehtiin entistä enemmän verkossa. Kun alkuvuodesta osa kauppiaista vielä harkitsi liikkeiden sulkemista, nyt muutamat jo suunnittelevat liiketoimintansa laajentamista. Erityisen hyvin menestyi online- ja postimyynti, joka kasvoi 16 %. Elintarvike- ja nautintoaineiden myynti kasvoi 15,1% ja rakennus- ja kodinkunnostustuotteiden myynti 14,2 %. Sen sijaan vaateliikkeiden ansiot putosivat 29%. Markkinatutkimusyritys GfK:n tekemä kulutustutkimusindeksi nousi kolmena peräkkäisenä kuukautena, syyskuulle indeksi kuitenkin laski hienoisesti.

Kriisillä oli hyvin erilaiset vaikutukset elintarviketeollisuuden eri sektoreihin: kuluttajien hamsteriostoskäyttäytyminen ajoi osan yrityksistä keväällä tuotantokapasiteettinsa äärirajoille, toisaalta osa sektoreista (esim. panimot) kärsivät ravintoloiden sulkeutumisesta, suurtapahtumien peruuntumisesta ja tärkeiden ulkomaan markkinoiden murentumisesta. Kriisillä oli myös vaikutusta Saksan lihateollisuuteen Tönniesin lihajalostamon tartuntaryppään seurauksena: sen myötä esimerkiksi alan työolosuhteisiin tehtiin tiukennuksia. Elintarviketeollisuus kokonaisuudessaan kärsi kriisistä vain lievästi, sen sijaan juomateollisuus arvotti tulevaisuudennäkymänsä muita alan sektoreita negatiivisemmin. Hinnat alenivat etenkin suurien elintarvikevähittäismyyntiketjujen osalta Saksan heinäkuussa käyttöön ottaman ALV-kannan alennuksen myötä; ravintola-alalla sitä pidetään epätodennäköisenä.

Meriteollisuus- ja laivanrakennusalan ahdinko jatkuu. Ala työllistää alan liittojen mukaan, laskutavasta riippuen alihankkijoineen 100 000-200 000 henkeä. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Saksassa toimitettiin 8 % vähemmän aluksia, tämä johtui alan etujärjestöjen mukaan pääosin työseisauksista ja lyhennetyn työajan käytöstä. Kriisi on koetellut voimakkaasti etenkin Saksan tuotantoa, koska sen telakat valmistavat pääosin risteilyaluksia, luksusaluksia sekä erikoislaivoja. Papenburgissa pääkonttoriaan pitävä Meyer Werft ilmoitti Turun telakalla elokuussa saaneensa ensimmäisen osan yt-neuvotteluista valmiiksi: sen myötä työsuhde päättyi 166 henkilöltä. Neuvottelut jatkuvat yhä muutamien sektorien osalta ja saataneen päätökseen loppuvuoden aikana. Meyer ilmoitti aiemmin keväällä aloittavansa yt-neuvottelut 450 henkilön irtisanomiseksi.

Saksan messuliiketoiminta lakkasi korona-rajoitusten myötä keväällä tyystin. Alan etujärjestön mukaan puolet tälle vuodelle sovituista messuista peruttiin tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Ensimmäisten peruttujen joukossa olivat suomalaistenkin suosimat Leipzigin kirjamessut ja Berliinin kansainväliset matkailumessut. Saksan viranomaiset päättivät kesäkuussa kieltää suurtapahtumat lokakuun loppuun saakka; liittovaltion ja osavaltioiden toukokuisen sopimuksen mukaan messuja ei kuitenkaan laskettu kuuluvaksi suurtapahtumiin. Vastuu yksittäisten messujen sallimisesta jätettiin osavaltioille (osavaltiokohtaiset ohjeistukset). Messualan etujärjestö Auma on todennut messujen käynnistyvän jälleen syyskuussa (osittain hybridimuodossa), mutta on kuitenkin edelleen epäselvää, missä määrin hygieniakonsepteja on mahdollista suurissa yleisötilaisuuksissa noudattaa. Esimerkiksi elintarvikemessu-Grüne Woche järjestetään ensi vuoden tammikuussa vain ammattilaisille, ei suurelle yleisölle. Saksa on yksi maailman johtavista messumaista: Saksassa järjestetään vuosittain 170 kansainvälistä ja kansallista messua, noin 185 000 näytteilleasettajan ja reilun 10 miljoonan vierailijan voimin. Ulkomaisten näytteilleasettajien osuus on noin 60%.

Lentoliikenne romahti Saksassa monen muun maan tavoin: pelkästään maaliskuussa Saksan lentokentillä oli 62,9% vähemmän matkustajia kuin edellisvuoden maaliskuussa. Lufthansa raportoi kolmen miljardin euron tappioista ensimmäisellä vuosipuoliskolla; alan verotulot laskivat samalla 72 %. Se ilmoitti jo keväällä 22 000 työpaikan olevan sen myötä vaarassa, näistä 11 000 Saksassa. Lufthansa oli Saksan liittohallituksen ensimmäinen korona-kriisin pelastusoperaatio: valtio sai 9 miljardin euron apupaketilla viidenneksen omistuksen konsernista. Lehtoyhtiö on kuitenkin joutunut merkittäviin säästötoimiin: se pääsi aiemmin kesällä sopuun matkustamohenkilökunnan kanssa säästötoimista, elokuussa pilottien – kenttähenkilökunnan kanssa neuvottelut sen sijaan katkesivat elokuussa. Neuvotteluiden säästötoimilla yritys osti lisää aikaa; tuotannollisista syistä aiheutuvat irtisanomiset ovat mahdollisia vasta vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Keskipitkällä tähtäimellä Lufthansa arvioi vähentävänsä laivastoaan jopa 100 lentokoneella.

Koneenrakennusteollisuus on arvonmuodostuksen osalta autojen ja niiden osien valmistuksen myötä yksi Saksan tärkeimmistä valmistavan teollisuuden aloista. Kriisi vaikutti vahvasti sektoriin, sillä se saa liikevaihdostaan 60% viennistä; ulkomaiden vähentynyt kysyntä, ja etenkin sen päämarkkinoiden (USA suurin 11% osuudella) hidas elpyminen kriisistä rokottivat tulosta. Samoin sektorin tärkeimpien ulkomaisten alihankkijoiden (Italia, Ranska, Kiina) yhteiskuntien sulkutilat hidastivat materiaalien toimituksia. Sektori kuitenkin näkee tulevan jo positiivisemmin ja arvioi tilanteen palautuvat normaaliksi 10 kuukauden päästä. Ala on saanut uusia mahdollisuuksia Saksassa myös kotimaisesta terveysalan tuotannon kannusteista, lääketieteellisten laitteiden ja tarvikkeiden valmistuksesta.

Kriisin vaikutukset rakennusalaan ovat säilyneet toistaiseksi vielä melko vähäisinä. Suurin osa alan yrityksistä on ollut normaalitoiminnassa ja tehdyt urakat on maksettu. Alan suurimpana huolena ovat sen sijaan alihankkijoiden ongelmat rakennusmateriaalien saatavuudessa, ulkomaisen työvoiman puutteessa ja lisääntyneissä organisatorisissa toimenpiteissä. Pitemmällä aikavälillä haasteet liittyvät kysynnän heikentymiseen ja jo tehtyjen tilausten peruuntumiseen. Ala odottaa kasvun pysähtymistä tälle vuodelle.