Saksan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Saksan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Koronakriisi on vauhdittanut Saksan rakenteellisia uudistuksia, ja maan uuden hallituksen tavoitteena on talouden perustavanlaatuinen transformaatio kohti ilmastoneutraaliutta. Digitaalinen ja vihreä siirtymä tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista tukeville ratkaisuille eri aloilla, ja myös digitalisaatio on kaikki sektorit läpileikkaava tavoite.

Saksan talous kääntyi vuonna 2021 takaisin kasvuun koronakriisin aiheuttaman laskun jälkeen, ja maan BKT saavuttanee pandemiaa edeltäneen tason vuoden 2022 alkupuoliskolla. Pandemia ja teollisuuden toimitusketjuvaikeudet jarruttavat kasvua, ja palveluala kärsii työvoimapulasta, mutta BKT:n odotetaan kasvavan lähes viisi prosenttia vuonna 2022. Mittavien, edelleen jatkuvien koronaelvytystoimien paino on yksityisen kysynnän ja yritysten tukemisessa ja investoinneissa vihreään kehitykseen, digitalisaatioon ja infrastruktuuriin.

Saksan joulukuussa 2021 aloittaneella uudella hallituksella on kunnianhimoiset tavoitteet Saksan uudistamiseksi kohti ilmastoneutraaliutta. Sosiaalidemokraattisen SPD:n, Vihreiden ja liberaalidemokraattisen FDP:n muodostaman hallituksen koalitiosopimusta on jopa kuvattu Saksan suurimmaksi muutosohjelmaksi sitten maan jälleenyhdistymisen. Liittokansleri Olaf Scholzin luotsaama hallitus näkee edeltäjänsä tapaan myös koronakriisistä elpymisen mahdollisuutena rakenteellisten uudistusten toteuttamiselle.

Suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä Saksan markkinoilla. Korkea osaaminen, myönteinen maakuva ja maiden väliset tiiviit suhteet tukevat osaltaan suomalaisyritysten menestystä. Kuva suomalaisyrityksistä luotettavina kumppaneina korostuu globaalin epävarmuuden ja toimitusketjuvaikeuksien oloissa.

Digitaalisten ratkaisujen toimeenpano ja käyttöönotto saavat uutta vauhtia, ja Saksa on niille aiempaa avoimempi. Koronakriisin ja kunnianhimoisten uudistuspyrkimysten jouduttamat investoinnit luovat mahdollisuuksia mm. logistiikan, teollisuuden, tekoälyn, e-kaupan, robotiikan ja koulutuksen aloilla. Jo Saksan edellinen hallitus päätti investoida vuoteen 2025 mennessä 5 mrd. € tekoälykehitykseen, 2 mrd. € kvanttiteknologiaan ja 7 mrd. € 5G/6G-verkkojen rakentamiseen ja kehittämiseen, ja panostuksia on uuden hallituksen myötä luvassa lisää.

Koronakriisi toimii katalysaattorina myös Saksan terveyssektorin ja koulutuksen digitalisaation kehittämiselle, ja hallinnon digitalisaatio on yksi uuden hallinnon keskeisistä tavoitteista ja yksi julkisten investointien pääkohteista. Saksan jo aiemmin hyväksymät uudet lainsäädäntöhankkeet avaavat mahdollisuuksia uusille terveyssovelluksille. Terveysteknologian viennissä on tärkeää huomioida Saksan vahva tietosuojalainsäädäntö ja -kulttuuri.

Vihreää siirtymää edistävät Saksan aiemmat päätökset ns. kaksoissiirtymästä (hiilestä luopuminen 2038 ja ydinvoimasta 2022) ja kiristyvien kestävyys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Uusi hallitus haluaa luopua hiilestä ideaalisti jo vuoteen 2030 mennessä. Saksa pyrkii myös vähähiilistämään teollisuuttaan ja talouttaan, mikä tarjoaa mahdollisuuksia mm. teollisuudessa, biopohjaisissa pakkauksissa sekä älykkäissä kaupunkiratkaisuissa. Hallitus haluaa Saksasta vetyteknologioiden johtomarkkinan vuoteen 2030 mennessä. Jo edellisen hallituksen päätöksillä vetyteknologian kehitykseen investoidaan 9 mrd. € vuoteen 2025 mennessä.

Sekä vihreään että digitaaliseen siirtymään liittyy läheisesti myös mobiliteetin ja autoteollisuuden murros, joihin Saksankin teollisuus pyrkii sopeutumaan. Murros tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle valmistavasta teollisuudesta akkuteknologiaan ja ohjelmisto-osaamiseen. Murroksen myötä yleistyvät sähköajoneuvot, jotka ovat yhteydessä toisiin ajoneuvoihin ja muuhun infrastruktuuriin, ja uuden hallituksen tavoitteena on vähintään 15 miljoonaa sähköhenkilöautoa Saksassa vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään vielä riittämätöntä latausinfrastruktuuria tullaan vastaavasti laajentamaan merkittävästi. Myös ohjelmistojen, datan ja tekoälyn rooli autoteollisuudessa tulee kasvamaan.

Rakentamiseen panostetaan, ja uusi hallitus haluaa aloittaa uuden aikakauden rakennus-, asunto- ja kaupunkikehityspolitiikassa. Tavoitteena on rakentaa 400 000 uutta asuntoa vuodessa. Rakennus- ja asumisasiat saivat uuden hallituksen myötä myös oman, erillisen ministeriönsä.

Mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle on myös kuluttajaliiketoiminnassa ja elintarvikealalla. Koronakriisi kasvatti verkkokauppojen toimintaa, ja myyntiprosesseja ja asiakaspalvelua parantaville prosesseille on kysyntää. Luontoa ja puhtautta korostava maakuva tukee varsinkin Suomen elintarvikesektorin vientipyrkimyksiä.

Merkittävä osa Saksan liiketoimintamahdollisuuksista on osavaltiotasolla, ja niiden hyödyntäminen edellyttää usein hyvää valmistautumista ja jalkatyötä sekä paitsi Saksan, myös osavaltion tai alueen tuntemusta. Virtuaalisia kanavia ja vienninedistämistoimia on syytä hyödyntää jatkossakin, mutta kasvokkaiset tapaamiset, vienninedistämismatkat ja tapahtumat ovat Saksassa tärkeitä.

Teksti: Anne Sipiläinen, Suomen suurlähettiläs, Saksa