Saksan liittohallitus hyväksyi talousarvioehdotuksen vuodelle 2021: miljardituet taloudelle, työnantajille ja terveyssektorille sekä tulevaisuuden investointeihin

Saksan liittohallitus hyväksyi talousarvioehdotuksen vuodelle 2021: miljardituet taloudelle, työnantajille ja terveyssektorille sekä tulevaisuuden investointeihin

Saksa allokoi 413,3 miljardia euroa ensi vuodelle etenkin talouden, työnantajien ja terveyssektorin tukemiseen. Budjetti on koronalisästä huolimatta jopa viidenneksen pienempi kuin tämän vuoden budjetti.

Saksa joutuu luopumaan jo toistamiseen perustuslakiin ankkuroidusta velkajarrusta ja ottamaan tänä vuonna 217,8 mrd € ja ensi vuonna melkein puolet siitä uutta velkaa. "Mustan nollan" linjalle on tarkoitus palata jälleen vuonna 2022.

Talousarvioehdotus heijastelee Saksan kevätkesällä hyväksymien tukipakettien suuntaviivoja. Investointeja Saksa suuntaa budjetilla etenkin infrastruktuurin kehittämiseen, tulevaisuushankkeisiin sekä tulevaisuuden kommunikaatioteknologioiden kehittämiseen.

Saksan liittohallitus hyväksyi 23.9.2020 talousarvioesityksen ensi vuodelle. Sillä liittohallitus haluaa vastata tulevaisuuden investointitarpeisiin, vakauttaa taloutta, sekä tarjota sysäyksiä talouden elpymiselle. Finanssiministeri Scholzin sanoin, ensi vuoden budjetti on suuri, mutta sen avulla Saksa selviää covid19-kriisin yli. Talousarvioehdotuksella Saksa suuntaa miljardituet etenkin taloudelle, työnantajille ja terveyssektorille.

Liittohallitus allokoi ensi vuodelle 413,3 miljardia euroa, mikä on vajaan viidenneksen vähemmän kuin tämän vuoden budjetti, kuitenkin 43 miljardia euroa enemmän kuin ensi vuodelle alun perin suunniteltu talousarvio. Tämän vuoden talousarvioksi Saksa on laskenut 508,5 miljardia euroa, mikä on 42,6 miljardia euroa enemmän kuin viime vuonna. Vuosille 2022 ja 2023 liittohallitus ennakoi 387 mrd € ja 387,1 miljardin euron menoja, vuodelle 2024 puolestaan 393,3 miljardia euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa pääpaino on työ- ja sosiaalipolitiikan tukemisessa (164 mrd €), puolustusmenoissa (46,8 mrd €), liikenne- ja digitaali-infrastruktuurin edistämisessä (34,1 mrd €), terveyssektorin tukemisessa (24,3 mrd €) sekä koulutuksen ja tutkimuksen edistämisessä (20,2 mrd €). Talousarvioehdotuksessa näkyy etenkin Saksan kevätkesän massiiviset toimet covid19-kriisistä selviämiseksi. Kesällä tehtyjen toimenpiteiden pidennykset heijastuvat vahvasti myös ensi vuoden budjettiin.

Liittohallitus odottaa tälle ja tuleville vuosille laskevia verotuloja covid19-kriisin seurauksena: ensi vuonna liittovaltio kerää 42,2 miljardia euroa vähemmän veroja, vuosina 2021-2024 127,7 miljardia euroa vähemmän. Vaikka Saksa onnistuikin pitämään työllisyyden melko vakaalla tasolla (elokuussa työttömyysluku 6,4 %; 2,9 milj. työtöntä), auttoi laajasti käyttöön otettu osa-aikatyöraha vakauttamaan myös verotuloja (toukokuussa 6,6 milj. henkeä). Osavaltioiden verotuloissa suuri pudotus tapahtui elinkenoveron laskussa, kun covid19 kuritti etenkin yrityksien taloutta. Ensi vuonna verotulojen arvioidaan nousevan jo 292 miljardiin euroon.

Kasvaneiden menojen vuoksi Saksa joutuu ottamaan uutta velkaa, tänä vuonna arviolta 217,8 miljardia euroa, ensi vuonna kuitenkin jo puolet vähemmän, 96,2 mrd €. Siten Saksa joutuu jo toistamiseen ylittämään Saksan perustuslakiinkin vuonna 2009 ankkuroidun säännön velkajarrusta (0,35 % uutta velkaa BKT:sta), jolla Saksa on halunnut rajoittaa vuosittaista nettovelkaantumista. Velkajarrusta luopuminen edellyttää liittopäivien enemmistön hyväksynnän poikkeukselliselle kriisiajan toimelle. Liittohallituksen tavoitteena on palauttaa velkajarru jälleen vuodesta 2022 lähtien. Lisävelanotolla Saksa joutuu siis myös ylittämään jälleen myös Maastrichtin sopimuksen julkisen velan raja-arvon: Saksa oli ehtinyt päästä alle 60 % BKT:sta viime vuonna, nyt velan osuus nousee tänä vuonna 75 %:iin. Arvo jää kuitenkin edelleen finanssikriisin aikaisen osuuden alle (82 % v. 2010)

Saksa on saanut toistuvasti niin OECD:n kuin EU:nkin piirissä kritiikkiä puutteellisista panostuksista investointeihin. Nyt Saksa on nostanut investointien osuutta talousarvioesityksessä aikaisempiin vuosiin nähden merkittävästi (vrt. 34 mrd € v. 2017). Tänä vuonna investointeihin on varattu 71 mrd €, ensi vuonna investointeihin suunnataan 55 mrd euroa, sen jälkeen vuosittain 48 mrd €.

Saksan kansallisen suhdannepaketin mukaisesti, talousarvioehdotuksessa investointeja tehdään etenkin infrastruktuurin kehittämiseen sekä tulevaisuushankkeisiin digitalisaation, tekoälyn (2 mrd € v. 2021-2024), kvanttiteknologian (2 mrd € v. 2021-2024) ja tulevaisuuden kommunikaatioteknologioiden alalla (2 mrd € v. 2021-2024). Sairaaloiden varustamiseen tulevaisuuden teknologialla Saksa ennakoi ensi vuodelle 3 miljardia euroa; vastaavasti osavaltioilta odotetaan hankkeisiin 1,3 miljardin euron rahoitusta. Ajoneuvojen valmistajien ja niiden alihankkijoiden tulevaisuusinvestointeihin sekä T&K-hankkeisiin liittohallitus on varannut 1,5 mrd € vuoteen 2024 mennessä. Päiväkotiverkoston laajentamiseen varataan ensi vuodelle 500 milj. € ja Saksan kansallisen vetystrategian toimeenpanoon vuosille 2021-2024 6,8 mrd €. Ensi vuonna näiden suhdannepaketin toimien osuus talousarviossa on 34 mrd €. Liittovaltio on myös ilmoittanut tukevansa osavaltioita voimakkaammin koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä päivähoitosektorilla.

Covid19-pandemia teki liittohallituksen mukaan selväksi hyvinvointivaltion tärkeyden. Siksi ensi vuoden budjetilla halutaan taklata myös pandemian aiheuttamia yhteiskunnallisia seurauksia: Saksa haluaa rajoittaa sosiaaliturvamenojen kasvua, vaikka ne kasvoivatkin merkittävästi kriisin aikana. Siihen osoitetaan 5 mrd €. Sosiaalimenojen osuus säilynee tänä vuonna 50,2 %:ssa ja noussee ensi vuonna vain hienoisesti, 51 %:iin. Liittovaltio tulee myös vastaan liittovaltion työvoimaviranomaista, jonka menot kasvoivat kriisin seurauksena. Saksa haluaa pitää kiinni myös kansainvälisestä vastuustaan, ja allokoi ensi vuodelle lisäksi 3,8 mrd € kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun. Saksa säilyy siten 19 mrd €:n osuudella (ODA-raha) toiseksi suurimpana lahjoittajana USA:n jälkeen.

Reaktiot uuteen talousarvioehdotukseen ovat olleet odotetut. Oikeistoradikaalipuolue AfD on kritisoinut velkajarrusta luopumista, hallituskumppani kristillisdemokraatit CDU on arvostellut ”joka toisen euron” menemistä sosiaalimenoihin, vasemmisto on peräänkuuluttanut enemmän verotuloja ja oikeudenmukaisemman verotuksen edistämistä ja vihreät olisivat halunneet enemmän pitemmän tähtäimen investointeja ilmastonsuojeluun ja digitalisaatioon. Talousarvioehdotus menee seuraavaksi Saksan liittopäivien ja liittoneuvoston käsittelyyn.