Saksan EU-puheenjohtajuus alkaa 1.7.2020
EU-puheenjohtajuus siirtyy Kroatialta Saksalle 1.7.2020, ja samalla aloittaa uusi puheenjohtajakolmikko. Saksalle kyseessä on jo 12. EU-puheenjohtajuuskausi. Kauteen vaikuttaa maailmanlaajuiseksi kriisiksi muodostunut koronavirus ja sen vaatimat toimet EU:n talouden elvyttämiseksi. Vuosien 2020–2021 puheenjohtajuustrioon kuuluvat Saksan lisäksi Portugali ja Slovenia. Yhteisenä tavoitteenaan maat keskittyvät kehittämään vahvempaa, tasa-arvoisempaa ja kestävämpää Eurooppaa.
Puheenjohtajuuskaudella yhdessä sovitut suuntaviivat
EU-puheenjohtajuuskaudella EU:n jäsenmaa on vuorollaan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja. Puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioiden kesken siten, että yksi jäsenvaltio toimii kerrallaan kuuden kuukauden ajan neuvoston puheenjohtajamaana. Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan muodostamat puheenjohtajakolmikot eli triot. Trioon kuuluvat maat tekevät omien puheenjohtajuusohjelmiensa lisäksi yhdessä 18 kuukautta kattavan pitkäaikaisen suunnitelman ja tekevät muutoinkin yhteistyötä.
Saksan kaudella esillä koronakriisin lisäksi myös ilmastoasiat
Saksan EU-puheenjohtajuuskaudella tullaan keskittymään taisteluun koronavirusta vastaan. Tätä puheenjohtajuuskautta onkin kutsuttu ”korona-puheenjohtajuudeksi”, sillä Saksa keskittyy ennen kaikkea Euroopan talouteen, jota kriisi on koetellut. Tavoitteena on sopia monivuotisesta rahoituskehyksestä eli EU:n budjetista vuosille 2021–2017 sekä siihen liittyvästä elpymisrahastosta koronakriisin vaikutusten korjaamiseksi. Keskiössä Saksan kaudella ovat myös ilmastoasiat sekä niiden edistäminen. Saksa on nimennyt myös digitalisaation sekä EU:n roolin vahvistamisen teemoiksi, joihin se aikoo omalla kaudellaan keskittyä.
Puheenjohtajuuskolmikon tähtäimessä kestävyys, sisämarkkinat sekä kyberuhat
Sen lisäksi, että Saksa aloittaa oman EU-puheenjohtajuuskautensa heinäkuun alusta, se tekee tiivistä yhteistyötä myös kahden muun puheenjohtajatrioon kuuluvan maan eli Portugalin ja Slovenian kanssa. Kolmikon yhteisessä ohjelmassa korostuvat esimerkiksi Euroopan arvojen kuten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen.
Maat haluavat myös varmistaa digitaalisen muutoksen, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja suojaa kansalaisia haitalliselta verkkotoiminnalta sekä disinformaatiolta. Erityisesti työelämän digitalisointi tulevaisuudessa on yksi tavoitteista. Maat aikovat jatkaa myös ilmastoneutraalin ja vihreän Euroopan rakentamista ja yhdistää ilmastotavoitteisiin kestävät ja kilpailukykyiset sisämarkkinat.