Saksalainen innovaatiokykytutkimus - Suomi toisella sijalla

Saksalaisen innovaatiokykytutkimuksen tavoitteena on saada puolueeton arviointi Saksan ja johtavien teollisuusmaiden innovaatiokyvyn eri elementeistä sekä Saksan heikkouksista ja vahvuuksista. Kokonaisarvioissa kolme kärkimaata olivat: Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi, Saksa 7. sijalla. Hyvän yleissijoituksen lisäksi Suomi kärjessä seuraavilla aloilla: julkisen tutkimusjärjestelmän laatu, korkeakoulututkinnot, koulutus ja naisten osallistuminen innovaatioprosessiin.

Saksan arviossa todettiin myönteisenä maan yritysten menestys tuottaa tutkimusintensiivisiä tuotteita markkinoille. Erityisesti autoteollisuus, koneenrakennus, kemia ja elektroniikka on menestyneet hyvin tuotemerkkinä "Made in Germany". Saksan heikkous on maan yleisessä koulutusjärjestelmässä.

Tutkimuksessa sivuttiin myös Aasian dynaamisia kehitysmaita Kiinaa ja Intiaa. Maat muutuvat kohti innovatiivista taloutta. Investoinnit koulutukseen ovat merkittäviä. Patenteissa ja perustutkimuksessa maat ovat vielä huomattavasti jäljessä kehittyineistä teollisuusmaista.

Saksalainen tutkimuslaitos DIW Berlin (Deutsche Institut für Wirtschatsforschung) on julkistanut Saksaa kansainvälisessä innovaatiokilpailussa käsittelevän tutkimuksen "Innovationsindikator Deutschland 2006 ". Vuosittain julkistettavaksi suunniteltu tutkimus oli toinen laatuaan ja se tehdään Saksan Telekom Säätiön (Deutsche Telekom Stiftung) ja Saksan teollisuusliiton BDI:n (Bundesverband der Deutschen Industrie) toimeksiannosta ja rahoittamana.

Tavoitteena puolueeton arviointi Saksan ja johtavien teollisuusmaiden innovaatiokyvystä

Tutkimuksen tavoitteena on saada puolueeton arviointi Saksan ja johtavien teollisuusmaiden innovaatiokyvyn eri elementeistä sekä Saksan vahvuuksista ja heikkouksista. Tutkimuksen johdannossa todetaan yleisesti innovaationkyvyn olevan korkeasti kehittyneiden teollisuusmaiden tärkein taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin lähde.

Tutkimuksessa verrattiin 17 kehittynyttä teollisuusmaata ja niiden innovaatiokykyä. Innovaatioindikaattoreilla ymmärretään maan kykyä kehittää jatkuvasta innovaatioiden virrasta ja samalla uutta tietoa tuottaen uusia tuotteita ja palveluja, jotka ovat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla. Tutkimuksessa myönnetään kuitenkin, että kansantalouden innovaatiokyky ei ole tarkkaan todettavissa ja mitattavissa. Se riippuu hyvin paljon eri innovaatiotoimijoiden suhteesta - muun muassa yritykset, valtio ja kansalaiset - ja kansallisen innovaatiojärjestelmän yhteiskunnallisista puitteista.

Innovaatiokyvyn arviointia varten on kehitetty eri mittaamismenetelmä. Perusaineistona DIW on käyttänyt OECD:n ja Eurostatin tilastoja. Lisäksi on hyödynnetty OECD:n vastaavia tutkimuksia ja World Economic Forumin WEF:in osaamista. Tutkimuslaitos DIW muokkasi analyysinsä vastaamaan saksalaisia olosuhteita.

DIW:n tutkimuksessa arvioitiin seuraavan seitsemän innovaatiojärjestelmän perusindikaattoria: koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta, innovaatioiden rahoitus, innovaationtoimijoiden verkottuminen, innovaatioiden siirto markkinoille, innovaatioita edistävät säännökset ja kilpailukyky sekä innovaatioystävällinen kysyntä. Innovaatiokykyä mitattiin yhteensä 180 eri indikaattorilla. Mittausten skaalana on käytetty asteikkoa 7-1 välillä, paras oli 7 ja huonoin 1.

Tutkimuksen maaryhmiksi oli valittu 12 EU:n jäsenmaata, Sveitsi, Yhdysvallat, Kanada, Japani ja Etelä-Korea. Lisäksi tutkimuksessa verrattiin Saksan kahden teollistuneen osavaltion Baden-Württembergin (10,7 milj. asukasta) ja Nordrhein-Westfalenin (18 milj. asukasta) innovaatiokykyä. Myös yli 300 saksalaiselta pk-yrityksen edustajalta kysyttiin näkemyksiä maan innovaatiokyvystä.

Tutkimuksen kärkimaat: Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi

DIW:n tutkimuksen mukaan 17 valitun kehittyneen teollisuusmaan innovaatiokyvyn paremmuusjärjestys oli: Yhdysvallat 7,00, Suomi 6,25, Ruotsi 5,82, Sveitsi 5,74, Tanska 5,71, Japani 5,06, Saksa 4,88, Iso-Britannia 4,53, Kanada 4,49, Hollanti 4,38, Ranska 4,18, Itävalta 3,81, Belgia 3,75, Etelä-Korea 3,69, Irlanti 3,58, Espanja 1,15 ja Italia 1,0.

Hyvän yleissijoituksen lisäksi Suomi saa kärkisijat seuraavilla sektoreilla: julkisen tutkimusjärjestelmän laatu, korkeakoulututkinnot, koulutus ja naisten osallistumisesta innovaatioprosessiin.

Saksan vahvuudet ja heikkoudet

Yleisesti Saksan sijoitusta voidaan pitää suhteellisen hyvänä. Kärkikaksikko Yhdysvallat ja Suomi ovat omassa luokassaan, mutta myös peränpitäjät Espanja ja Italia ovat pohjalla. Verrattuna edelliseen vuoteen Saksan on suuntautumassa kohti innovatiivisempaa yhteiskuntaa. Saksalaisten heikkouksia on tutkimuksen mukaan koulutusjärjestelmä, riskipääoman puute ja naisten vähäinen osallistuminen innovaatioprosessiin.

Keskeisillä innovaatioaloilla myönteisenä todettiin saksalaisten yritysten menestys tuottaa tutkimusintensiivisiä tuotteita markkinoille. Erityisesti autoteollisuus, koneenrakennus, kemia ja elektroniikka ovat menestyneet hyvin tuotemerkkinä "Made in Germany". Verrattuna muihin kilpailijamaihin saksalainen vahva lääketeollisuus ja sairaalatekniikka eivät yllä vastaaviin suorituksiin. Myös Saksan yleinen innovaatioympäristö sijoittuu suhteellisen hyvin vertailussa. Yritykset, tutkimuslaitokset ja niitä tukevat palvelut ovat hyvin verkottuneet.

Saksan heikkous on maan koulutusjärjestelmässä. Tämän osoittaa myös OECD:n Pisa-tutkimus. Samalla korostetaan liittovaltioluonnetta ja vastuu koulutuksesta kuuluu osavaltiotasolle. Myös Innovaation rahoitus on ongelma koko innovaatiojärjestelmässä. Myös alakohta kilpailukyky ja sääntely ovat Saksan heikkouksia. Maassa ei ole välttämättä vallitse kovin innovaatiota ja yritysten perustamisia rohkaisevaa ympäristöä.

Myös yhteiskunnallisen innovaatioilmaston asemaan kiinnitetään tutkimuksessa huomiota ja tässä vertailussa Saksa on vasta 10. sijalla. Käsite kansalainen ja asemansa koko yhteiskunnassa on huomioitava koko innovaatioprosessissa. Huonoon perustoimintaan kuuluu myös naisten suhteellisen vähäinen osuus koko innovaatioprosessissa. Naisten resursseja ei käytetä tarpeeksi hyväksi Saksassa tässäkään osiossa.

Kansalaisten asenteessa tieteeseen ja tekniikkaan Saksa on ylemmällä keskitasolla sijalla 6. Kansalaiset ovat yleensä kiinnostuneista alasta ja tuntevat olevansa hyvin tietoisia alan kehityksestä. Ihmisillä on myös korkeita odotuksia elämän- ja työolosuhteiden parantumisesta T&K-toiminnan avulla.

Osavaltioiden välisessä vertailussa Baden-Württemberg kärjessä

Vertailtaessa osavaltioiden innovaatiokykyä todetaan Baden-Württembergin olevan aivan kärjessä yritysten kyvyssä tuottaa uusia innovatiivisia tuotteita markkinoille. Yritykset investoivat paljon tutkimukseen ja kehitystoimintaan, mikä näkyy korkeina patenttilukuina. Heikkoudet liittyvät yleiseen koulutusjärjestelmään. Baden-Württemberg investoi noin 4 prosenttia koulutukseen, kärkimailla Suomella ja Sveitsillä luku on 6 prosenttia. Perinteisen savupiipputeollisuuden tyyssija ja Ruhrin alueen keskus Nordrhein-Westfalenin osavaltio sijoittuu huomattavasti alemmaksi yleisessä innovaatiovertailussa.

Saksalaiset pk-yritysjohtajat kokivat erityisenä ongelmana myös maan yleisen koulutusjärjestelmän. Mielenkiintoinen tulos oli valtiovallan yleinen vähäinen mielenkiinto uusia tuotteita ja palveluja kohtaan. Valtiovalta ei generoi eikä käytä tarpeeksi hyväksi innovaatioita omassa toiminnassaan. Tähän liittyy yleinen yritystoiminnan liika sääntely ja myös innovaatioiden rahoitus koettiin ongelmaksi.

Hallitus panostaa innovaatiotoiminnan kehittämiseen

Saksan nykyinen hallitus on lisäpanostanut kaikkien innovaatiotoiminnan sektoreiden kehittämiseen. Viitataan myös uuteen korkean teknologian strategiaan ja sille asetettuihin odotuksiin. Samalla todetaan koko prosessin vaikeus ja tavoite, Saksan vieminen jälleen maailman kärkeen kaikilla tulevaisuuden huippusektoreilla. Tämä on mahdollista vain, jos yritykset ja osavaltiot ovat sidottu yhteiseen strategiaan. Koko koulutusjärjestelmän kilpailukyvylle ja jatkokoulutukselle on annettu erityinen painoarvo tulevaisuuden visioissa.

Myös yritysten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä tuetaan. Saksassa on myönnetty seuraaville kolmelle yliopistolle huippuyliopiston asema: Technische Universität München, Universität Karlsruhe ja Ludwig-Maximilians-Universität München. Ne saavat lisäpanostuksia toimintansa kehittämiseen. Huippututkimusta on tarkoitus kehittää edelleen.

Dynaamiset kehitysmaat Kiina ja Intia

Tutkimuksessa on myös oma kappaleensa Aasian dynaamisista kehitysmaista Kiinasta ja Intiasta. Molemmat maat muuttuvat kohti innovatiivista taloutta. Investoinnit koulutukseen ovat merkittäviä. Kiinan investoinnit T&K-toimintaan ansaitsevat kaiken kunnioituksen. Kiinassa insinöörien määrä on kasvanut räjähdyksenuomaisesti. Patenteissa ja perustutkimuksessa molemmat maat ovat vielä huomattavasti jäljessä kehittyneistä teollisuusmaista.

Lisätietoja:

Saksankielinen tutkimus löytyy verkkosivuilta http://www.innovationsindikator.de/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) 118 ja 286 sivuisina versioina, myös vuoden 2005 tutkimus.

Suomen suurlähetystö, Berliini