Saksa: Vuosi 2018 talouslukuina

Saksan talous kasvoi viime vuonna 1,5 %, kasvu jatkui siten jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kasvu tuli pääosin kotimaan markkinoilta. Talouden suorituskyky parantui melkein kaikilla sektoreilla. Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen palvelusektori kasvatti BKT:ta vahvemmin kuin tuotantoteollisuus. Vahvoja aloja olivat etenkin IT, rakennus- sekä majoitusala. Työllisyys kasvoi jo 13. vuotta peräkkäin, saavuttaen jälleen uuden ennätyksen sitten Saksojen jälleen yhdistymisen. Samaan aikaan avointen paikkojen määrä on kasvanut ja työn tuottavuus ei juurikaan kasvanut. Pääosan uusista investoinneista keräsivät kolme taloudellisesti vahvinta osavaltiota; start-up pääkaupunki Berliini sen sijaan keräsi yli puolet koko maan riskipääomasta. Valtion budjetti oli viidettä vuotta ylijäämäinen. Verotuloja kasvattivat etenkin hyvä työllisyys ja kotimainen kulutus.

Saksan tilastoviranomaiset (Destatis) julkistivat 15.1.2019 talouden tilaa kuvaavat ennakkokuvut vuodelta 2018. Tulosten perusteella, Saksan talous jatkaa kasvulinjalla, vaikka asiantuntijoiden arviot luvuista antavat jo ymmärtää, että kasvun huippu on nähtävissä.

Saksan talous kasvoi myös vuonna 2018

Saksalaismedia luonnehti mennyttä talousvuotta uusien tilastojen valossa jäähtymisenä, mutta ei kuitenkaan vielä taantumana. Kahden ennätyksellisen kasvuvuoden jälkeen talouskasvu on hidastunut, mutta Saksa vältti ”teknisen taantuman”, kun toisen vuosineljänneksen tulos osoitti lievää plussaa. Koko vuoden ennusteeksi saatiin 1,5 %, kolme promilleyksikköä viime syksyn ennusteita matalampi (vrt. vuosina 2016-2017 2,2 % kasvu). Vuoden lukua huononsi etenkin kolmas vuosineljännes, joka johtui pääosin autoteollisuuden uusien sertifiointien hidasteista: EU:n uudet päästövaatimukset hidastivat uusien autojen myyntiin saamista.

Saksan talous kasvoin siten jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Kasvu tuli pääosin sisämarkkinoilta ja yksityisestä kulutuksesta. Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen palveluteollisuus myötävaikutti kasvuun voimakkaammin kuin tuotanto. Tuotantoteollisuus, joka vastaa noin neljänneksestä Saksan taloutta, kasvoi vain prosentin verran. Tämä johtui pääosin autoteollisuuden haasteista. Kasvualoja olivat etenkin IT-ala, rakennusteollisuus sekä kulutukseen läheisesti yhteydessä olevat kauppa, liikenne sekä majoitus- ja ravintola-ala. Ulkomaankauppa sen sijaan putosi kasvun moottoreista, pääosin kauppakonfliktin, Brexitin tuoman epävarmuuden ja Kiinan kasvun hidastumisen johdosta: vienti kasvoi vain 2,4 %, vähemmän kuin edellisvuonna. Tuonti pysytteli 3,4 prosentissa, myöskin edellisvuotta matalampana.

EU-vertailussa Saksa jää jälkeen muista maista: euromaista sen takaa löytyy vain Italia, eikä Saksa yltänyt myöskään EU-maiden keskiarvon (2,2 %) yläpuolelle.

Kuluttajahinnan laskettiin nousseen 1,9 %. Syynä nousuun pidetään energianhinnan nousua etenkin toisella vuosipuoliskolla. Etenkin mineraaliöljytuotteet kallistuivat merkittävästi.

Työllisten määrä saavutti jälleen uuden ennätyksen

Vuonna 2018 Saksassa oli 44,8 miljoonaa työllistä, reilut puoli miljoonaa enemmän (+1,3%) kuin edellisvuonna. Kasvu johtui pääosin työperäisestä maahanmuutosta ja sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvien työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömien määrä (ILO määritelmä) laski viime vuonna reilulla 100 000, 1,5 miljoonaan, eli 3,2 prosenttiin. Työttömyys on laskenut vuoden 2005 luvuista (10,3 %) 2/3 ja on alhaisin luku sitten Saksojen jälleen yhdistymisen. Saksan työllisyys kasvoi siten jo 13. vuotta peräkkäin.

 

Saksan ajaman Agenda 2010 myötä ns. marginaalinen työllisyys kasvoi huomattavasti, aina vuoteen 2005 saakka (osuus 15,2 %). Sen jälkeen mm. ”eurojobien” määrä on vähentynyt, ollen kuitenkin edelleen melko korkea (vuonna 2018, 11,8 %). Samoin osa-aikatyön merkitys on kasvanut voimakkaasti: vuonna 1991 osa-aikatyöpaikkojen osuus oli 14 %, vuonna 2017 jo 27 %. Kokonaisuudessaan työpaikkoja syntyi kuitenkin aiempaa enemmän (v. 2005-2018 +10 %), kuitenkin vain astetta enemmän kuin toisena huippuvuonna, vuonna 1991.

 

Samaan aikaan Saksassa oli kuitenkin ennätysmäärä työpaikkoja täyttämättä. Saksan työviranomaisten mukaan avointen paikkojen määrä kasvoi 9 prosentilla, uuteen ennätykseen. Saksan työviranomaisten ilmoittamien täyttämättömien paikkojen määrä oli viime vuonna 800 000. Näistä noin kolmannes oli vuokratyötä. Pääsyynä tilanteeseen nähdään suurten ikäpolvien eläköityminen ja pienempien sukupolvien työmarkkinoille tulo, jo hyvin korkea työllisyysaste (EU:n toiseksi korkein SE:n jälkeen, 79 %) sekä naisten korkea työllisyysaste (joskin suurin osa tekee osa-aikatyötä), 75 %.

 

Saksan työvoiman tuottavuus kasvoi viime vuonna vain vähän (+0,2 %). Palkkakustannukset kasvoivat tuottavuutta nopeammin, jo kuudetta vuotta peräkkäin. Palkat nousivat viime vuonna voimakkaasti, osaksi lukuisten tariffineuvottelukierrosten seurauksena: keskimääräinen palkka nousi 3,2 % kuukaudessa, 2949 euroon (brutto). Samalla yksityisen talouden käytettävissä olevat tulot nousivat.

Kasvu tuli pääosin kulutuksesta ja investoinneista

Kulutus vastasi lähes puolesta BKT:n kasvua. Sekä yksityinen että julkinen kulutus nousi viime vuotta korkeammalle. Bruttoinvestoinneista vastasi pääosin yksityinen sektori (627 mrd €), valtion tekevät investoinnit olivat viime vuonna 79 mrd €. Merkittävä osa investoinneista suuntautui rakentamiseen. Saksan osavaltioista suurimmat investoinnit keräsivät Baden-Württemberg (114 mrd €), Baijeri (150 mrd €) ja Nordrhein-Westfalen (119 mrd €). Uudet itäiset osavaltiot mukaan lukien Berliini saivat yhteensä vähemmän kuin eniten investointeja kerännyt osavaltio Baden-Württemberg, 111 miljardia euroa.

Berliini on sen sijaan kunnostautunut Saksassa etenkin riskipääoman houkuttelussa. Berliini start-upien pääkaupunkina keräsi EY:n mukaan yli puolet koko Saksan riskipääomasta (2,6/4,6 mrd €). Nopeinta kasvu oli kuitenkin Baijerissa ja Nordrhein-Westfalenissa.

Valtio pääsi jälleen ennätysylijäämään

Saksan valtion budjetti oli viime vuonna, jo viidettä vuotta peräkkäin ylijäämäinen. Ylijäämää kertyi 59,2 miljardia euroa (+1,7 %). Tulot kasvoivat (+4,7 %) menoja nopeammin (+3,1 %). Verotulojen kasvua vauhdittivat etenkin hyvä kotimainen työllisyystilanne sekä sen myötä kasvanut kulutus. Kulupuolella huomattavaa oli etenkin valtion kasvavat investointimenot (+8,8 %), etenkin rakennuspuolelle.