Saksa-Tanska: Fehmarn-Beltin siltahankkeelle Saksan laimea kannatus

Fehmarn-Beltin siltayhteys Tanskan Lollandista Saksaan on jälleen esillä, kun Saksan liikenneministeri otti siihen vihdoin kantaa. Saksa "kannattaa hanketta, mutta ei pidä sitä prioriteettina". Kanta merkinnee suurempaa rahoitusvastuuta sillasta erittäin kiinnostuneelle Tanskalle.

Saksan puolella mielipiteet jakautuvat: osavaltiot Schleswig-Holstein ja Hampuri pitävät sitä välttämättömyytenä alueelliselle integraatiolle, mutta Mecklenburg-Vorpommern vastustaa pelätessään jäävänsä integraatiosta syrjään ja lauttaliikenteen vähenemistä. Myös väliä liikennöivät laivayhtiöt ja luonnonsuojelijat vastustavat tai epäilevät. Siltahankeesta ja sen rahoituksesta keskustellaan maiden parlamenteissa. Kannattajat uskovat sillan toteutuvan, mutta todennäköisesti vasta myöhemmin. - Suomelle sillalla ei olisi suurempaa merkitystä. Suomen ja Saksan väliä liikennöivät laivayhtiöt seuraavat kehitystä rauhallisina.

Fehmarn-Beltin siltahanke liikahti eteenpäin

Viitisentoista vuotta jatkunut keskustelu Tanskan ja Saksan yhdistävästä Fehmarn-Beltin sillasta liikahti eteenpäin, kun Berliinistä otettiin aiempaa selkeämmin asiaan kantaa. Saksan liikenneministeri Tiefensee, Schleswig-Holsteinin osavaltion liikenneministeri Austermann ja Tanskan liikenneministeri Flemming Hansen keskustelivat Berliinissä 21. helmikuuta siltahankkeen tulevaisuudesta. Keskustelujen tuloksena Tiefensee totesi liittovaltion "kannattavan hanketta, mutta ei pitävän sitä erityisenä prioriteettina".

Keskusteluissa oli pohdittu myös taakanjakoa. Saksa oli tehnyt ehdotuksen rahoituksesta, joka rasittaisi Tanskaa enemmän kuin Saksaa, mutta yksityiskohtaisia tietoja ei annettu julkisuuteen. Saksan Fehmarnin saaren ja Tanskan Lollandin saaren yhdistävän 14 kilometrin pituisen sillan on arvioitu maksavan noin 4 miljardia euroa, ja siltaan liittyvien takamaayhteyksien parantamisen noin 840 miljoonaa euroa Saksan puolella ja noin 650 miljoonaa euroa Tanskan puolella. Yhteensä kustannusarvio on noin 5,5 miljardia euroa. Sillan osittaista rahoitusta varten on kaavailtu perustettavaksi yritys, joka keräisi siltaa käyttäviltä maksun ja saisi osuutensa takaisin 20–25 vuoden kuluessa. EU-rahoituksen on suunniteltu kattavan 20 prosenttia (Ten-projekti), Schleswig-Holstein on valmis rahoittamaan osan, osaa odotetaan Tanskalta ja osaa Saksalta samoin kuin takuita lainoitusta varten.

Tanskassa ja Ruotsissa kiinnostusta

Silta merkitsisi toteutuessaan suoraa maayhteyttä Saksasta Tanskaan ja Öresundin sillan kautta myös Ruotsiin. Tanskassa ja Ruotsissa ollaankin hankkeesta varsin kiinnostuneita. Niillä on hyviä kokemuksia Öresundin sillasta, joka on selvästi lisännyt integraatiota raja-alueella. Investoinnit alueella ovat lisääntyneet ja Öresundin sillan ylitykset ovat kasvaneet tilastojen mukaan niin, että vuonna 1998 ylityksiä oli noin 3 100 kappaletta vuorokaudessa ja vuonna 2006 niitä oli noin 23 700 kappaletta vuorokaudessa (tieto kesältä 2006). Kööpenhaminan ja Malmön välillä kulki päivittäisiä työmatkalaisia vuoden 2006 kesällä yli 9000 henkeä aiempaan alle 2000 henkeen verrattuna. Heistä suurin osa käyttää junaa. Fehmarn-Beltin puolestaan ylitti vuonna 2005 arviolta 5800 ajoneuvoa vuorokaudessa (ja noin 18 500 matkustajaa).

Saksan puolella kiinnostus on suurinta Tanskan välittömässä naapurissa sijaitsevassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Se pitää siltaa modernina ja alueellisen kehityksen kannalta aivan välttämättömänä ratkaisuna. Silta lisäisi taloudellista integraatiota ja vaikuttaisi myönteisesti taloudelliseen kasvuun alueella. Schleswig-Holstein on valmis itsekin osallistumaan sillan ja takamaayhteyksien kustannuksiin. Myös Hampurissa on asiaan kiinnostusta, johtaahan reitti etelään sen kautta.

Siltahankkeella on myös vastustajansa. Väliä kulkeva laivayhtiö Scandlines katsoo sillan tarpeettomaksi, koska pystyy hoitamaan liikenteen luistavasti nytkin, ilman siltaa. Kustannukset ovat autoille todennäköisesti jopa halvemmat kuin sillan käyttö. Sillan kannattajat puolestaan toteavat, että Öresundin kokemusten mukaan lauttaliikenne on sillasta huolimatta lisääntynyt taloudellisen integraation myötä ja että Scandlines on julkinen yritys. Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa ollaan huolissaan Rostockiin ja Sassnitziin tulevan lauttaliikenteen vähenemisestä ja liikennevirojen kulkemisesta osavaltion ohi. "Emme tarvitse yhteyttä emmekä halua sitä" totesi Mecklenburg-Vorpommernin liikenneministeri viimeksi 22. helmikuuta Die Welt-lehdessä. Myös luonnonsuojelijat ovat epäileväisiä sillan vaikutuksesta herkkään meriympäristöön.

Suurimpana jarruna Saksan liittovaltiohallitus

Suurin jarru hankkeelle on kuitenkin ollut Saksan liittovaltiohallitus, joka on suhtautunut hyvin pidättyvästi siihen. Liikenneministeri Tiefenseen nyt antama tukilausunto on ongelmallinen hänen samalla todetessaan, ettei hanke ole Saksalle prioriteetti ja aivan ilmeisesti jättäessä hyvin vähän rahoitusvastuuta Saksalle. Seuraavaksi hankkeesta on tarkoitus keskustella maiden parlamenteissa. Ensimmäisten Saksan lehdistössä olleiden lausuntojen mukaan Tanskassa on oltu ärtyneitä siitä, kuinka paljon rahoitustaakkaa sille tulisi.

Liittokansleri Angela Merkel, joka on muuten panostanut huomattavasti edeltäjiään enemmän rannikkovaltioiden asioihin, on siltakysymyksessä ollut hiljaa. Syynä tähän pidetään sitä, että rannikkovaltioiden mielipiteet menevät ristiin: Schleswig-Holstein ja Hampuri kannattavat, Mecklenburg-Vorpommern vastustaa. Ja Merkel tulee itse Mecklenburg-Vorpommernista. Schleswig-Holsteinissa ja Hampurissa ollaan kuitenkin toiveikkaita: integraatio ja liikennevirtojen kasvu vaikuttaisivat myönteisesti myös Mecklenburg-Vorpommernissa. Ja pohdiskellaan, että jos siltahankkeen puolustajat pelaavat korttinsa oikein, on Berliininkin lopulta taivuttava. Kun Euroopan Unionissa kannatetaan alueellista integraatiota ja rajat ylittävää yhteistyötä, ei pidemmän päälle ole kestävää, että "suuri Saksa" ei suostuisi rahoittamaan integraatiohanketta "pienen meriyhteyden takana eristyksissä olevan Tanskan" kanssa. Sillan toteutuminen nähdään ajan kysymyksenä: se tulee varmasti, muttei ehkä ihan vielä.

Suomen kannalta katsottuna sillalla voinee olla vain myönteistä merkitystä. Alueellinen integraatio on kannatettavaa, ja Fehmarn-Beltin silta ei juuri vaikuttaisi Suomen ja Saksan väliseen liikenteeseen. Suora meriyhteys on joka tapauksessa taloudellisin. Maiden välillä liikennöivät laivayhtiöt seuraavatkin tilannetta rauhallisina.

Suomen suurlähetystö, Hampuri