Biotalouden alalla Saksassa mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille

Saksa on edelläkävijä biotaloudessa. Biotaloutta sekä viedään Saksasta että tuodaan Saksaan. Ainakin ammattipiireissä vahva suomalaisosaaminen biotalouden alalla tunnetaan Saksassa. Biotalous on laaja käsite, mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille voi olla useilla aloilla Saksassa.

Saksa on edelläkävijä biotaloudessa

Saksa laati biotaloustutkimusstrategian ja biotalousstrategian kansainvälisesti vertaillen aikaisessa vaiheessa ja on aktiivinen alan kehittämisessä kansainvälisesti. Hallituksen elokuun lopussa 2016 hyväksymässä biotalousstrategiaa koskevassa täytäntöönpanokertomuksessa arvio strategian täytäntöönpanosta on positiivinen.

Biotalouden taloudellinen merkitys

Biotaloudella on taloudellista merkitystä ja sen ennustetaan kehittyvän tulevaisuudessa entisestään. Saksassa biotalouden arvioidaan synnyttävän noin 6-7 % BKT:sta ja työllistävän noin 10 - 11 % työvoimasta, joskin tarkka mittaaminen on vaikeaa. Hallituksen käyttämien lukujen mukaan biotalous kasvoi vuosina 2002 - 2010 noin 22 %, samaan aikaan kun koko talous kasvoi 16 %. Niiden mukaan suurin arvonluonti biotaloudessa syntyy kaupasta (34 %), lähes yhtä suuri valmistavassa teollisuudesta (32 %), tämän jälkeen palveluista (17 %), maa-, metsä- ja kalataloudesta (12 %) ja bioenergiasta (5 %).

Saksan vahvuudet ja heikkoudet biotaloudessa

Vuonna 2013 hyväksytyn biotalousstrategian mukaan Saksan vahvuuksia ovat se, että maa on kehittynyt teknologian suhteen, maassa on perinteisesti korkea insinööritaito ja sen teollisuus on vahva innovaatioissa. Hyvä infrastruktuuri, merkittävät investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen sekä se, että talous pärjää kansainvälisessä kilpailussa, auttavat. Hyvät tuotanto-olosuhteet sekä hyvä maa- ja metsätalouden tuotantotaso ovat niin ikään etuja. Saksa on myös kansainvälisesti hyvin verkostoitunut, sijaitsee keskellä Eurooppaa ja sillä on korkeat turvallisuus ja laatustandardit tuotteiden tuotannolle.

Saksan heikkouksia ovat biotalousstrategian mukaan maa- ja metsätalouden vähäinen lisämaa ja korkeat maan hinnat. Heikkoudeksi lasketaan myös, että eri alojen välisiä ratkaisuja pitää vielä kehittää.

Tulevaisuuden kasvupotentiaali

Tulevaisuudessa potentiaalia ja kasvumahdollisuuksia nähdään biotalousstrategiassa erityisesti teollisen bioteknologian alalla. Kemiallisia prosesseja voidaan korvata bioteknologisilla prosesseilla. Esimerkkeinä bioteknologisista menetelmien käytöstä, joissa on kasvupotentiaalia, mainitaan bioteknologisesti valmistetut kemikaalit ja antibiootit, biopohjaiset muovit, entsyymien ja mikro-organismien bioteknologinen valmistus, kasviperäisen biomassan bioteknologinen käyttö, bioteknologisesti valmistetut aminohapot, lääkkeiden valmistus ja mereen pohjautuva bioteknologia, jossa käytetään mm. leviä. Vuosittain teetetyn yrityskyselyyn pohjautuvan bioteknologiatutkimuksen mukaan ala tuottaa enemmän voittoa, työpaikkoja ja saa enemmän rahoitusta kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2014 alan liikevaihto ylitti 3 miljardia euroa ja kasvoi 5,8 %.

Hyviä mahdollisuuksia biotalousstrategiassa nähdään myös biomassan hyödyntämisessä. Saksan katsotaan kuuluvan kansainvälisesti johtaviin kasvavien raaka-aineiden materiaalisiin hyödyntäjiin. Kasvavia raaka-aineita käytetään muovien, kuitujen, pesuaineiden, kosmetiikan, värien ja lakkojen, painovärien, liimojen, rakennusmateriaalin, öljyjen ja voiteluaineiden sekä lääkkeiden valmistukseen usein ilman valtiollista tukea. Kasvupotentiaalia nähdään myös puualalla, kuten rakennusten saneeraamisessa. Biomassalla on merkitystä myös sen käytössä energian tuottamiseen sekä sähkön että lämmöntuotannon alalla. Myös perinteisestä ruoantuotannosta löytyy biotalousstrategian mukaan mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.

Biotaloutta koskeva alakohtainen analyysi

Maatalous- ja tutkimusministeriöiden yhteistyössä vuonna 2014 koostama biotalous Saksassa analyysi paneutuu biotalouden kannalta keskeisimpiin aloihin ja näiden potentiaaliin tulevaisuudessa. Se myös käsittelee esimerkkejä siitä, millä tavoin biotalous on merkittävää milläkin alalla. Analyysissa keskitytään Saksassa biotaloudelle tärkeisiin aloihin.

Autoteollisuus panostaa erityisen paljon tutkimukseen ja kehitykseen. Se on yksi suurimmista biomuovin käyttäjistä ja on yhä enemmän kiinnostunut bioperäisistä materiaaleista. Kestävyyteen on täytynyt panostaa, sillä käyttäjät vaativat matalaa polttoaineen kulutusta ja lainsäätäjä vähäisiä hiilidioksidipäästöjä. Nämä vaatimukset ovat johtaneet siihen, että valmistajat hakevat koko ajan innovatiivisia materiaaliratkaisuja. Myös pienet yritykset ovat hyötyneet bioperäisten materiaalien kysynnän kasvusta.

Rakentamisessa voidaan entistä enemmän ottaa huomioon uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen materiaaleissa ja näin vaikuttaa rakentamisen ilmastoystävällisyyteen. Luonnonmateriaaleja voidaan käyttää sekä uudisrakentamisessa että yhä enemmän vanhojen rakennusten saneerauksessa. 15 % uudisrakennuksista maassa on nykyisin puurakennuksia.

Kemianteollisuudelle kestävyydestä on tullut yhä tärkeämpää, vaikka tuotanto pitkälti perustuu maaöljyn käyttöön raaka-aineena. Alalla on kuitenkin paljon potentiaalia hyödyntää kasviperäisiä öljyjä ja kehittää muovintuotantoa bioperäisistä raaka-aineista yhä pidemmälle.

Energiantuotannossa bioenergian hyödyntäminen on tulevaisuudessa tärkein tavoite. Bioenergian osuus uusiutuvan energian käytöstä Saksassa on noin 62 % (vuonna 2013). Bioenergiasta saatavan energian hyödyt ovat sen monipuolinen soveltuvuus sekä sähkön-, lämmön-, että polttoaineiden tuotantoon, mutta myös sen varastointimahdollisuus. Biomassaa voidaan hyödyntää myös materiaalituotannossa. Saksan biotalousstrategian mukaan tämän myötä syntyy biotalouteen arviolta 60 000 – 100 000 uutta työpaikkaa.

Maa- ja metsätalous ovat biotalouden tärkeitä pilareita. Kasviperäinen biomassa, joka kasvaa pelloilla, metsissä ja niityillä on yksi biotalouden perusteista. Pelloilla ja metsissä huolehditaan ruoantuotannosta, mutta myös raaka-aineiden tuotannosta teollisuuteen ja biomassan saatavuudesta energiateollisuuteen (rapsi, maissi). Saksassa metsäpinta-alan kasvu on hidastunut.

Saksa on yksi koneteollisuuden johtavista maista. Biotalouden laajentamisessa erityisesti koneteollisuuden innovaatiot ovat tärkeässä roolissa.

Biotaloudelle ravitsemussektori on tärkeä tukijalka. Noin 80 % maataloustuotannosta Saksassa käytetään ravitsemusteollisuudessa korkealuokkaisten elintarvikkeiden tuotantoon. Alalla pyritään toimimaan kierrätystalouden periaatteiden mukaisesti ja hyödyntämään kaikki syntynyt jäte ja ylijäämä. Teknologian kehittämisellä voidaan vaikuttaa koko elintarvikeketjun kestävyyteen.

Lääketeollisuudessa bioteknologisten valmistajien osuus on koko ajan kasvussa. Vaikka kemiallisesti valmistettujen lääkkeiden osuus on edelleen suuri, kasvaa biofarmasian osuus koko ajan.

Myös kotitalouksien kulutustuotteiden valmistuksessa tulee bioperäinen menettelyn osuus koko ajan enemmän esille. Bioperäiset tuotteet lisäävät teollisuuden kestävyyttä ja tuottavat kuluttajille yhä enemmän uusilla ominaisuuksilla varustettuja innovatiivisia tuotteita. Vaatteiden ja elintarvikkeiden ohella, vartalo- ja hoitotuotteet kuuluvat liikevaihdoltaan korkeimpiin aloihin. Kulutustuotteiden ohella pakkausmateriaaleja pyritään kehittämään myös bioperäisimmiksi.

Tekstiiliteollisuudelle uusiutuvien luonnonvarojen ja raaka-aineiden käyttäminen on arkipäivää. Monella alalla luonnontuotteen (puuvilla, villa) ovat jo käytössä.  Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ja kehittäminen ei ole kuitenkaan ainoa osa-alue, jolla tekstiilituotannon kestävyyttä voidaan parantaa. Ilmastotaseeseen voidaan vaikuttaa bioteknologian entsyymejä hyödyntävillä prosesseilla.

Olennaisia messuja

Biotalouteen keskittyvät messut pidetään helmikuussa 2017 Kölnissä. Aiemmin nämä messut olivat osa kemian alan messuja, mutta nyt itsenäiset. Muita ovat esimerkiksi muoviin ja kumiin keskittyvät K16 messut lokakuussa 2016 Düsseldorfissa.