Lisätalousarviosta tukea globaaliin kehitykseen koronapandemian taltuttamiseksi

Hallituksen esitys seitsemännestä lisätalousarviosta sisältää runsaan 100 miljoonan euron kokonaisuuden ulkoministeriön hallinnonalalta. Lisämäärärahalla Suomi tukee koronakriisin globaalia ratkaisua sekä edistää Suomen vientiä.

Kansainvälisen yhteisön tukea tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta kehittyvät maat selviävät pahimman yli ja kohti toipumista. Jälleenrakennus tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteiskunnista aiempaa kestävämpiä, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta. Tällaista kehityskulkua Suomi kehityspolitiikallaan edistää.

Koronaviruspandemia on aiheuttanut kehittyvissä maissa mittavan taloudellisen ja sosiaalisen kriisin. Viime vuosikymmenten myönteiset kehitystulokset ovat vaarassa, ja arvioidaan, että äärimäisessä köyhyydessä elävien joukko on kasvanut kriisin myötä jopa 150 miljoonalla. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen karkaa yhä kauemmas, ja yhteiskuntien vakaus vaarantuu.

”Koronapandemia on valtava kriisi, mutta sen jälkihoito on samalla tilaisuus muuttaa kansainvälistä kehitystä parempaan suuntaan. Lisätalousarviolla vahvistetaan Suomen roolia tarjottaessa kokonaisratkaisuja globaaleihin megahaasteisiin, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja oppimisen kriisi. Samalla panostetaan uudenlaisiin vienninedistämisen työkaluihin. Tämä hyödyttää paitsi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, niin myös Suomen vientiponnisteluja”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Finnfundin pääomankorotus tukee kehittyvien maiden työpaikkoja ja elinkeinoja

Lisätalousarviossa esitetään Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääomaan 50 miljoonan euron korotusta.

Osakepääoman korottaminen on tehokkain tapa Finnfundin toimintaedellytysten turvaamiseksi. Merkittävä pääomakorotus turvaa yhtiön vakavaraisuutta ja antaa mahdollisuuksia innovatiivisuuteen ja reaktiokykyyn nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tämä on oleellista etenkin koronakriisin aikana, jossa yhtiön toimintaympäristö on entistä haastavampi ja riskipitoisempi.

Tukea humanitaariseen tilanteeseen ja koronapandemian aiheuttamaan kriisiin kehitysmaissa

Lisätalousarviossa esitetään 5 miljoonaa euroa Maailman terveysjärjestön WHO:n koronaviruspandemian vastaiseen työhön kehitysmaissa ja 24,5 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun koronaviruspandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseksi.

Pandemian seurauksena hätäavun tarpeessa olevien määrä on lähes kolminkertaistunut 420 miljoonaan ihmiseen ja humanitaarisen rahoituksen tarve on kasvanut 50 prosentilla kaikkiaan 40 miljardiin dollariin. Nälässä elävien ihmisten määrän pelätään kaksinkertaistuvan vuoden loppuun mennessä 270 miljoonaan.

Humanitaarinen lisärahoitus kohdennetaan tarveperustaisesti ja humanitaarisen avun periaatteita noudattaen. Se kanavoidaan vakiintuneiden kansainvälisten ja suomalaisten järjestöjen kautta. Ruokaturva, koronapandemiaan vastaaminen, pakolaisten avustaminen ja kriisitilanteiden koulutus ml. kouluruokailu painottuvat.

Ilmastorahoitusta sekä hillintään että sopeutumiseen

Lisätalousarviossa esitetään 18 miljoonaa euroa ilmastorahoitukseen. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalon kysymyksiä. Näihin kriiseihin vastaaminen uhkaa jäädä liian vähälle huomiolle koronakriisin myötä.

Hallitusohjelman mukaisesti ilmastorahoitusta kasvatetaan ja siinä tavoitellaan tasapainoista jakautumista hillinnän ja sopeutumisen tuen välille. Luonnonvarojen kestävän käytön sekä biodiversiteettikadon vastaiseen työhön osoitettava tuki vaativat kiireellistä lisäpanostusta.

Vienninedistämiseen virtuaalinen palvelualusta

Lisätalousarviossa ulkoministeriön virtuaalisen palvelualustan kehittämiseen varataan kaksi miljoonaa euroa. Tavoitteena on mahdollistaa virtuaalisten vienninedistämistilaisuuksien ja Suomen kyvykkyyksien esitteleminen uudella tavalla sekä kartoittaa edellytyksiä koota yhteen myös muita elinkeinoelämän kannalta keskeisiä viranomaispalveluja.

Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 29. lokakuuta, jolloin se myös julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Lisätietoja: