Koronasyksy Nikosiassa – korkeakouluharjoittelija Ennan viimeiset terveiset Kyprokselta

Korkeakouluharjoittelijamme Ennan kolme kuukautta suurlähetystössä ovat nyt tulossa päätökseen. Kolmannessa ja viimeisessä blogitekstissään Enna kertoo, mitä jäi mieleen syksystä Välimerellä.

A young woman smiles and poses in front of the Finnish emblem.

Viimeinen viikko harjoittelussa on tullut päätökseen, eikä muuta voi sanoa kuin että aika kului kuin siivillä! Nyt katson kiitollisena taaksepäin viimeistä kolmea kuukautta. Koronaviruksesta huolimatta harjoittelu on ollut antoisa – ja osittain myös erityisolosuhteiden vuoksi! Etätapaamisiin siirtyminen on mahdollistanut osallistumiseni muutamiin kiinnostaviin kokouksiin ja tilaisuuksiin, jotka normaalitilanteessa olisi järjestetty saavuttamattomissani.

Olen päässyt osaksi huikean osaavaa ja sydämellistä lähetystön työyhteisöä, ja ehtinyt kolmessa kuukaudessa osallistumaan monipuolisesti lähetystön tehtäviin. Instagram-tililtämme(Linkki toiselle web-sivustolle.) pääsee halutessaan kurkistamaan videomuotoista koostetta tyypillisestä työpäivästäni lähetystöllä! Harkkarin päivä-kohokohtaa tulevat toivottavasti jatkossa täydentämään seuraavatkin suurlähetystön harjoittelijat, joten kannattaa pistää tili seurantaan tulevaa ajatellen.

Harjoitteluni tähtihetkiksi nostan eri asiantuntijoiden kohtaamiset, erityisesti alivaltiosihteeri Sauerin vierailun ja siihen liittyneet tapaamiset. Nämä keskustelut tarjosivat tilaisuuden ymmärtää monitahoista yhteistyön verkostoa, jota diplomaattimme osaltaan ylläpitävät ja vahvistavat.

Kokonaisuudessaan haluan korostaa myös palkitsevia hetkiä lähetystön arjessa: on ollut hienoa saada näkymä Suomen ulkosuhteiden hoitoon ja kokea omalta osaltani olevani hyödyksi toimistomme työssä. Olen oppinut paljon Kyproksesta ja itäisen Välimeren alueesta, sekä kansainvälisen politiikan toiminnasta käytännössä. Lisäksi olen kerryttänyt itsetuntemusta, ja arvokkaita työelämätaitoja työskennellessäni tekstien, viestinnän ja hallinnoinnin parissa.

Kyproksen rikkaaseen historiaan ja kulttuuriin kokonaisvaltaisesti tutustumiseen on kolme kuukautta hieman lyhyt aika, mutta jo nämä kuukaudet ovat saaneet minut ihastumaan ikihyväksi tämän saaren välimerelliseen ilmastoon, ruokaan ja kulttuuriin, sekä tietenkin ihmisiin. Vien mukanani harjoittelustani Kyproksella entisestään voimistuneen varmuuden omasta alavalinnastani, ja suuren sylillisen uutta tietoa ja taitoa.

Itäisen Välimeren alueella ja meillä pohjoismaalaisilla on yhtä ja toista opittavaa toisiltamme, ja toivon, että voin pian palata tähän kiehtovaan maailmankolkkaan uudestaan! Kreikaksi kiittäen: Efharisto poly, suurkiitos Kypros ja lähetystö tästä kokemuksesta!