Kalevalaa ja suomalaista kulttuuria tehtiin tunnetuksi Kyproksella

Suomen kansalliseepos Kalevala ei ole kovinkaan tunnettu Kyproksella. Tilannetta kohennettiin Nikosian suurlähetystön järjestämässä Kalevalan päivän tapahtumassa 28.2., jossa  kerrottiin yli 20:lle kyproslaiselle kulttuurielämän edustajalle vuonna 1835 julkistetun Kalevalan vaikutuksesta Suomelle, suomalaisten identiteetille ja kulttuurille eri aikoina. 

Suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka toi esille avauspuheessaan perustietojen lisäksi suulliseen kansanperinteeseen pohjautuvien Kalevalan ja Homerin eepoksen Ilias ja Odysseian yhtymäkohtia ja Kalevalan  ulottuvuuksia taiteeseen ja kulttuuriin muualla maailmassa. 

 

Kalevalan tarinat ja symboliikka ovat inspiroineet monia suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita Akseli Gallen-Kallelasta Mauri Kunnakseen. Kalevalan kiehtovat tarinat ja kansalliseepoksen innoittama taide ja jaettavana oleva Kalevala-materiaali kiinnostivat residenssiin saapuneita vieraita, jotka kuulivat myös Suomen Ateenan-instituutin videoterveiset.

 

Instituutin johtaja Petra Pakkanen avasi videotervehdyksessään  sekä omaa suhdettaan Kalevalaan että kansalliseepoksen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Kalevalaa on käännetty myös kreikan kielelle Suomen Ateenan instituutissa työskentelevän kreikkalaisen kääntäjän Maria Matrzoukoun toimesta, joka videotervehdyksessä luki kreikaksi kääntämiään otteita Kalevalasta.

Tapahtuma toimi erinomaisena verkostoitumistilaisuutena ja viritti ajatuksen vuosittaisen Kalavelan päivän kulttuuritapahtuman järjestämisestä aina pienimuotoisesta taidenäyttelystä konserttiin saakka.