Diplomaattisuhteet 60-vuotta: Kunniapääkonsuli Demosthenis Severis

Suomen kunniapääkonsuli Demosthenis Severis on palvellut tehtävässään suomalaisia jo lähes 50 vuotta. Hän on ystävystynyt monen saarella asuneen tai siellä vierailleen suomalaisen kanssa, ja tuntee henkilökohtaisesti presidenttejämme sekä suurlähettiläitä. Kunniapääkonsuli muistelee hyvällä YK:n rauhanturvatehtävissä palvelleita, jotka kutsuivat häntä suomalaisittain Timoksi.

Kunniapääkonsuli Demosthenis Severis
Kunniapääkonsuli Demosthenis ’Timo’ Severis isänsä Zenon Severiksen kuvan vieressä.

Suomen kunniapääkonsuli Demosthenis Severis hymyilee kertoessaan sukunimestään. Kreikankielisestä taustasta, joka juontaa isoisoisänsä Christodoulos Severiksen ajoille (Nikosian ensimmäinen pormestari vuosina 1882-1888), huolimatta sukunimi Severis on peräisin turkinkielisestä sanasta severim, joka tarkoittaa suomeksi pidettyä tai rakastettua.

Kunniapääkonsuli puhuu ystävistään ja sukulaisistaan sydämellisesti. Sympaattinen ja sosiaalinen Severis on vuosien aikana luonut monia ystävyyssuhteita suomalaisiin, joista moni edelleen kutsuu häntä lempinimellä Timo.

Demostheniksen isä, Zenon Severis, valittiin Suomen kunniakonsuliksi vuonna 1966. Demosthenis seurasi isänsä jalanjäljissä, ja aloitti varakunniakonsulina vuonna 1973, jolloin hänen isänsä nimitettiin Kyproksen terveysministeriksi. Hän ymmärsi tuolloin Kyproksen maantieteellisen sijainnin merkityksen työssään: Suomen Kyproksen kunniapääkonsulin tehtävä oli auttaa myös Lähi-Idän maissa asuvia ja työskenteleviä suomalaisia, jotka joutuivat pakenemaan Kyprokselle vaarallisina aikoina.

Turkin miehityksen alkaessa Kyproksen pohjoisosissa 20.7.1974, Demosthenis ja hänen veljensä Kostas joutuivat rintamalle. Isän puhelin soi jatkuvasti, eikä vain ministeritehtävien vuoksi: monet Kyproksella asuvat suomalaiset olivat jääneet rintamien väliin ja tarvitsivat apua.

”Kunnioitan suuresti isääni. Ymmärrän, kuinka tuskallista oli seurata pommituksia ja miettiä, ovatko molemmat pojat turvassa. Kaikesta huolimatta isä pystyi ajattelemaan kirkkaasti. Minä ja veljeni selvisimme, ja myös suomalaiset saatiin turvaan”, Demosthenis muistelee.

Vuonna 1979 Demosthenis nimitettiin kunniakonsuliksi, ja myöhemmin isänsä seuraajana kunniapääkonsuliksi vuonna 1987, jolloin hänen veljensä Kostas nimitettiin varakunniakonsuliksi. Muutama vuosi myöhemmin Kostas ylennettiin kunniakonsuliksi.

Yksi Demostheniksen työn ensimmäisistä ongelmista liittyi Suomen passien myöntämiseen. Ennen Suomen suurlähetystön perustamista Kyprokselle vuonna 2004 maassa asuvien tai oleskelevien suomalaisten passit käsiteltiin ja myönnettiin Suomen Tel Avivin suurlähetystössä Israelissa. 1970-80 –luvuilla lentokoneiden kaappaus oli yleistä alueella, ja siten vakava turvallisuusriski matkailijoille. Kunniapääkonsuli Demosthenis joutui kirjoittamaan tiukkasävyisen kirjeen Tel Aviviin, ja lopulta konsulaatti onnistui vaihtamaan Kyproksella asuvien suomalaisten passien myöntöpaikaksi Nikosian.

Vuosien varrella Demosthenis ystävystyi suomalaisten rauhanturvaajien (FINCON/UNFICYP) kanssa, ja hänellä on näistä ajoista monta tarinaa kerrottavanaan. Suomalaisilla rauhanturvajoukoilla on yhä hyvä maine Kyproksella. Severis muistelee kunnioittaen edesmennyttä hyvää ystäväänsä, upseeri Jorma Pullista, joka toimi FINCON-joukkojen komentajana vuoden 1974 tapahtumien aikana. Pullinen onnistui vetämään loukkaantuneen joukkonsa piiritetyltä alueelta. Severiksen mielestä suomalaisista rauhanturvaajista Kyproksella tulisi kirjoittaa muistelmateos, sillä joukot oli valittu huolella; he olivat rohkeita, puolueettomia ja laajalti arvostettuja.

Kunniapääkonsuli Severis kehuu vuolaasti myös UNFICYP-kenraali Ilmari Armas-Eino Martolaa sekä vuonna 1964 ensimmäisenä rauhanvälittäjänä saarella toiminutta Sakari Tuomiojaa, joka menehtyi kesken merkityksellisen tehtävänsä. Hänet muistetaan saarella edelleen hyvin. Moni Kyproksella uskoo historian saattaneen olla toisenlainen, jos Tuomioja olisi voinut saattaa rauhanvälitystyönsä loppuun asti.

Severis pitää aikoinaan Kyproksella toiminutta Kyproksen ja Pohjoismaiden poliisien välistä yhteistyöohjelmaa suuressa arvossa. Yhteistyön tavoitteena oli selvittää muun muassa huume- ja rahanpesurikoksia Kyproksella. Ohjelma päättyi vuonna 2007, mutta siihen osallistuneet Suomen poliisin edustajat ovat jättäneet jälkeensä erinomaisen maineen ja nauttivat edelleen Kyproksen poliisin luottamusta. Näistä suomalaisista on myös tullut läheisiä ystäviä Severiksen pariskunnan kanssa, ja kunniapääkonsulaatissa heidät muistetaan edelleen arvokkaina ja ammattitaitoisina kollegoina.

Severis on puolisonsa Daphnen kanssa ystävystynyt myös monien Suomen presidenttien kanssa.

”Suomessa vieraillessamme vuonna 1997 niin presidentti Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari kuin Tarja Halonen puolisoineen ottivat meidät lämpimästi vastaan. Aiemmilla vierailuillaan Kyproksella Halonen on viettänyt aikaa Daphnen kanssa ostoksilla.”

Kunniapääkonsuli Severis on ansaitusti monien kunniamerkkien mies. Häntä arvostetaan Suomessa suuresti. Severis ilmaisee kiitollisuutensa myös vaimonsa Daphnen saamasta arvostuksesta, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ansioristin Daphne Severikselle. Suurlähettiläs Harri-Mäki Reinikka luovutti kunniamerkin rouva Severikselle Suomen itsenäisyyspäivänä 2020.

Kunniakonsulin työpöydän takana on kaksi maalausta Severiksen suvun taloista, jotka jäivät saaren miehitetylle pohjoispuolelle Kyreniaan. Monet suomalaiset ovat osoittaneet Severiksen perheelle myötätuntoa, sillä suvun tarinassa on paljon samaa kuin suomalaisten omissa muistoissa menetetystä Karjalasta.

Vuonna 2004 entinen Tel Avivin suurlähettiläs Pekka J. Korvenheimo järjesti Demostheniksen perheelle matkan Kyproksen pohjoisosaan YK:n alueen kautta. Severiksen perheen koti oli nyt kauppa. Myyjä tunnisti Demostheniksen sukunimen. Hän tarjoutui esittelemään asuntoa.

”Kysyin myyjältä, voisinko ottaa pation vierestä mukaani hieman multaa isovanhempieni ja vanhempieni haudoille”, Demosthenis kertoo ääni särkyen.

Demosthenis Severis on valmis tekemään parhaansa suomalaisten eteen. 
”Olen täällä auttaakseni.”

Suomen Nikosian suurlähetystön väki välittää suomalaisten suuren kunnioituksen sekä osoittaa kiitollisuutensa kunniapääkonsuli Demosthenis ’Timo’ Severikselle ja hänen puolisolleen heidän sukunsa pitkään jatkuneesta työstä suomalaisten hyväksi. Arvokas työ jatkuu edelleen; Suomi ja suomalaiset voivat olla vakuuttuneita siitä.

 

Haastattelu julkaistaan osana Suomen ja Kyproksen välisten diplomaattisuhteiden juhlavuoden tapahtumia. Lisätietoa juhlavuodesta kotisivullamme: Diplomaattisuhteet 60 vuotta