Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi tyytyväinen suomalais-venäläisen taloudellisen yhteistyökomission kokoukseen

Hallitusten välisen suomalais-venäläisen taloudellisen yhteistyökomission neljäs yhteistyökokous pidettiin Moskovassa 13.3.2000.

Kokouksessa hyväksyttiin ja allekirjoitettiin pöytäkirja.

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi oli tyytyväinen yhteistyökomission kokoukseen. Sasin mukaan asioissa päästiin selvästi eteenpäin. Komission kokoukset myös osaltaan vauhdittavat asioita valmistelevien työryhmien työtä.

Komission kokouksessa sovittiin, että kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus pyritään neuvottelemaan valmiiksi huhtikuun 2000 aikana. Uusi investointisuojasopimus on myös lähes valmis ja voitaneen allekirjoittaa tämän kevään aikana.

Sasin mukaan oli tärkeää, että sovittiin siitä, että ryhdytään neuvottelemaan entiseltä Neuvostoliitolta siirtyneiden Suomen saatavien osittaisesta hoitamisesta tieteellisteknisten laitteiden toimituksilla. Neuvottelut pyritään saatamaan päätökseen vuoden 2000 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Sasi oli tyytyväinen, että lukuisista maiden välistä kauppaa koskevista ongelmista saavutettiin yhteisymmärrys.

Raakapuun vientiveron kielteiset vaikutukset todettiin yhteisesti. Koivupuun vientivero oli jo palautettu viime viikolla entiselle tasolleen. Venäläinen osapuoli informoi havupuun osalta tullin alentamiseksi tehtävästä työstä.

Vaatetusteollisuuden alihankintaa on vaikeuttanut vientilisenssien myöntäminen ainoastaan Moskovasta. Tältä osin venäläinen osapuoli lupasi, että lisenssien myöntäminen on tarkoitus järjestää myös Pietarista, Petroskoista ja Murmanskista.

Venäjälle matkustavien viisumiin liittyvät matkavakuutusvaatimukset luvattiin selvittää hyvin pikaisesti, jotta Suomen ei tarvitse ryhtyä asiassa vastaavantyyppisiin toimenpiteisiin.

Henkisen omaisuuden suojan loukkauksista käytiin Sasin mukaan pitkä ja perusteellinen keskustelu. Tältä osin päätettiin järjestää vuoden 2000 toisella vuosipuoliskolla seminaari, jolla pyritään yhteistyön kehittämiseen ja ongelmien poistamiseen tällä alalla.

Seuraava talouskomission kokous päätettiin pitää vuoden 2001 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Helsingissä.

-----------------------


KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA


Hallitusten välisen suomalais-venäläisen taloudellisen yhteistyökomission 4. yhteiskokous järjestettiin 13. maaliskuuta 2000 Moskovassa. Suomen valtuuskuntaa johti ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi ja Venäjän valtuuskuntaa kauppaministeri M.J. Fradkov. Kokouksen asialista on esitetty liitteessä 1 ja valtuuskuntien kokoonpanot liitteissä 2 ja 3.


I Kauppa ja taloudellinen yhteistyö 1999, näkymät vuodelle 2000

Osapuolet totesivat tyydytyksellä maiden välisen taloudellisen yhteistyön laaja-alaisen rakenteen ja keskinäisessä kaupassa viime vuosina vallinneen dynaamisen kasvun. Maiden välisen tavaranvaihdon arvo oli 1999 yli 20 mrd FIM. Kaupan kehitys kuitenkin jossain määrin hidastui Venäjän elokuun 1998 talous- ja rahoituskriisin seurauksena. Erityisesti siitä kärsi Suomen Venäjän-vienti, joka viime vuonna supistui yhdellä kolmanneksella, kun Venäjän vienti Suomeen kasvoi yli 10 prosentilla.

Osapuolet katsovat, että tavaranvaihdon ja investointien kasvukehityksen elvyttämiselle on olemassa reaalisia mahdollisuuksia, joita edistää teollisuustuotannon ja BKT:n kasvu Venäjän federaatiossa ja Suomen tasavallassa.

Kaupallis-taloudelliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä käsitellään säännöllisesti Suomen ja Venäjän pääministereiden tapaamisissa sekä mm. kaupasta, energia-alasta, liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta sekä veroasioista vastaavien ministerien ja tullihallintojen johdon välisissä keskusteluissa.

Hallitusten välinen talouskomissio ja sen alaiset työryhmät toimivat edelleen foorumina kaupan operatiivisten ongelmien ratkaisemiselle, molempia osapuolia kiinnostavien hankkeiden kehittelylle sekä tietojenvaihdolle lainsäädännön kehittymisestä.

II

1. Kahdenväliset sopimukset

Osapuolet totesivat, että neuvottelut maiden välisestä investointien edistämistä ja molemminpuolista suojelua koskevasta sopimuksesta voidaan saattaa päätökseen lähitulevaisuudessa.

Osapuolet totesivat, että neuvotteluja kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 4.5.1996 tehdyn sopimuksen osittaiseen muuttamiseen liittyvistä kysymyksistä jatketaan.



2. Energia-alan yhteistyö

Osapuolet totesivat, että Venäjältä Länsi-Eurooppaan Suomen ja Itämeren kautta kulkevan maakaasuputken rakentamisesta tehdyt toteutettavuusselvitykset osoittavat hankkeen olevan kilpailukykyinen. Fortum ja Gazprom ovat sopineet hankkeen edelleen kehittämisestä. Osapuolet antavat yhtiöiden yhteistyölle täyden tukensa.

Venäjän osapuoli on tehnyt päätöksen Baltic Pipeline Systems-projektin käynnistämisestä, mikä merkinnee ensivaiheessa raakaöljyputken rakentamista Kirishistä Primorskiin ja öljyterminaalin rakentamista Primorskiin. OAO Transneft ja Fortum ovat samanaikaisesti jatkaneet neuvotteluja raakaöljyputken rakentamisesta Primorskista Porvooseen. Osapuolet toivovat, että yhtiöt pääsevät neuvotteluissaan myönteiseen ratkaisuun kaupallisesti kilpailukykyiseltä pohjalta. Venäjän osapuoli toteaa, että tämän hankkeen toteuttaminen siten, että osa öljyputkesta vedetään Suomen alueelle, on mahdollinen vain mikäli Suomen osapuoli on valmis takaamaan, että se hankkii tietyt raakaöljymäärät venäläisiltä tuottajilta.

Osapuolet pitävät tärkeänä, että sähkön pitkäaikaisista toimituksista Venäjältä Suomeen päästään pikaisesti sopimukseen siten, että Pietarin luoteislaitoksen rakentamisesta Fortumille syntyneet velat voidaan maksaa sähkön toimituksilla.

3. Liikenneyhteistyö

Osapuolet toteavat toimivien liikenneyhteyksien olevan perusedellytys maidemme väliselle kaupalle ja muulle taloudelliselle yhteistyölle. Suomen ja Venäjän välisten yhteyksien merkitystä lisää se, että maiden välinen raja on myös EU:n ja Venäjän yhteinen raja.

Osapuolet kehittävät maiden välisiä liikenneyhteyksiä yhdessä määriteltyjen painopisteiden mukaisesti. Helsinki-Pietari-Moskova – liikenneväylä on maiden välinen tärkein yhteys. Osapuolet pitävät tärkeänä Pietarin kehätiehankkeen toteuttamista. Hanke on vahvistettu lähialueyhteistyön prioriteettihankkeeksi. Osapuolet selvittävät yhteistyössä potentiaalisia kuljetusreittejä ja niiden kehittämistarpeita myös Barentsin euroarktisella alueella.

Liikennettä kehitetään myös tietotekniikan keinoin. Osapuolet ilmaisevat tyytyväisyytensä TEDIM-ohjelman toteuttamiseen. Ohjelma on perustettu kehittämään Itämeren alueen logistisia yhteyksiä poistamalla kansainvälisen kaupan pullonkauloja ja integroimalla informaatiovirtoja. Ohjelman puitteissa aloitetun Eurorussia-hankkeen tarkoituksena on parantaa Pietarin alueella toimivien ulkomaisten yritysten investointiedellytyksiä mm. uusilla logistiikkaverkostoilla, uusilla tullauskäytännöillä ja sujuvilla rajanylityksillä.

Osapuolet toteavat tyydytyksellä maantiekuljetusten sujuvuudessa tapahtuneen myönteisen kehityksen. Osapuolet ovat äskettäin alentaneet ylipainoisten ja ylimittaisten kuljetusten maksuja. Osapuolet kiirehtivät päätöstä ryhtyä noudattamaan Venäjän tietyillä teillä eurooppalaisia mittoja ja painoja.

Suomen osapuoli pitää tärkeänä lentovuorojen lisäämistä reiteillä Helsinki-Moskova ja Helsinki-Pietari.
Venäjän osapuoli katsoo, että nykyinen kapasiteetti Venäjän federaation ja Suomen tasavallan välisessä matkustajaliikenteessä vastaa täysin markkinoiden tarpeita.


4. Tulliyhteistyö

Osapuolet totesivat, että Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö on osapuolten tullilaitosten välisen yhteistyön muodossa jatkuvasti aktivoitunut ja ollut tuloksellista, varsinkin 21.12.1994 tehdyn Suomen ja Venäjän hallitusten välisen sopimuksen toteutuksen osalta, joka koskee yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa ja jonka puitteissa on allekirjoitettu ja voimassa 8 hallintojen välistä sopimusta.

Osapuolet totesivat tyydytyksellä, että vuosina 1997-2000 talouskomission alainen tullityöryhmä on käsitellyt yhteistyötapoja sellaisilla tärkeillä kahdenvälisen yhteistyön aloilla kuten tarvittavan sopimusoikeudellisen perustan luominen yhteisen tullivalvonnan järjestämiseksi Suomen ja Venäjän välisellä rajalla, laittomasti maahan ja maasta vietyjen kulttuuriesineiden pysäyttäminen ja palauttaminen, tullihanke TEDIMin laajentaminen Moskovan alueelle, kauppaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen ja kaksoislaskutusongelmaan Venäjän ja EU:n välisessä kaupassa liittyvät kysymykset.

Osapuolet totesivat, että Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella on saatu aikaan yhteisymmärrys EU:n ja Venäjän välillä ns. kaksoislaskutusongelman poistamisen välttämättömyydestä. Tähän tähtäävän yhteisen operaation valmistelut on käynnistetty siten kuin joulukuussa 1999 pidetyssä EU-Venäjä korkean tason rikostorjuntakonferenssissa sovittiin.

5. Kaupan esteet

Osapuolet käsittelivät keskinäisen kaupan esteiden poistamiseen liittyviä kysymyksiä.

5.1.
Venäjän osapuoli korosti jälleen kerran Venäjän talouden markkinatalousstatuksen täyden tunnustamisen tärkeyttä, välttämättömyyttä poistaa tai uudelleen käsitellä venäläisiä tavaroita koskevat polkumyynninvastaiset toimet ja totesi myös, ettei EU:n laajentumisen tule vaikuttaa kielteisesti EU:iin liittyvien maiden ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin.

Suomen osapuoli pitää Venäjän WTO-jäsenyyttä myönteisenä askeleena Venäjän integroitumiseen maailman talouteen, mikä edistäisi maidemme välistä kauppaa ja vähentäisi kaupan esteitä.

Venäjän osapuoli ilmaisi toivomuksen, että venäläiset tavarantoimittajat osallistuisivat entistä laajemmin Suomen alueella toteutettaviin suuriin investointihankkeisiin.

5.2.
Osapuolet totesivat tarpeen järjestää vaatetusteollisuuden alihankintana valmistettujen tuotteiden vientilisenssien myöntäminen Moskovan lisäksi myös Pietarista, Petroskoista ja Murmanskista. Venäjän osapuoli totesi käynnistäneensä työn alihankintatyönä valmistettujen vaatetusteollisuuden tuotteiden vientilisenssien myöntämisoikeuden siirtämiseksi Venäjän federaation kauppaministeriön aluetoimistoille. Työ on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2000 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Osapuolet totesivat tarpeen jatkaa tekstiilituotteiden sertifiointia koskevia asiantuntijatason konsultaatioita EU:n ja Venäjän allekirjoittaman pöytäkirjan mukaisesti. Suomen osapuoli pitää tärkeänä sitä, että EU-valmistajan omasta aloitteesta annettava ilmoitus (deklaraatio) riittää yhdessä valmistavan yrityksen testiraporttien kanssa osoittamaan tuotteiden määräystenmukaisuuden.

5.3.
Suomen osapuoli kiinnitti huomiota raakapuulle määrätyn vientiveron kielteisiin vaikutuksiin maiden väliselle puukaupalle. Venäjän osapuoli informoi tämän tullin alentamiseksi tehtävästä työstä.



5.4.
Osapuolet käsittelivät tilannetta kananmunien Venäjän tuontikiellon osalta. Suomen osapuoli totesi pitävänsä elintarvikehygienisillä syillä perusteltua ihmisravinnoksi tarkoitettujen kananmunien tuontikieltoa perusteettomana. Venäjän osapuoli on sitä mieltä, että kananmunien tuontiongelma voidaan ratkaista siten, että EU:n ja Venäjän välillä solmitaan eläinlääketieteen alan sopimus.

5.5.
Suomen osapuoli totesi tarpeen käynnistää pikaisesti neuvottelut osapuolten välisen matkavakuutuksia koskevan viisumikäytännön kehittämiseksi siten, että matkavakuutuksiin liittyvä yhteistyö perustuu vapaaehtoisiin vakuutusyhtiöiden välisiin sopimuksiin.

6. Viennin ja tuonnin takuukysymykset

Osapuolet ovat sitä mieltä, että viennin ja tuonnin takuutoiminnan uudelleenaloittaminen ja edellytysten luominen tätä tarkoitusta varten ovat tehokas kimmoke keskinäisen kaupan ja investointien elpymiselle.

7. Yhteistyö henkisen omaisuuden suojan alalla

Todettiin olevan tärkeää tehostaa kahdenvälistä sekä EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä henkisen omaisuuden suojelua koskevissa kysymyksissä. Osapuolet pitävät tärkeänä Helsingissä 17.2.2000 pidettyä henkisen omaisuuden suojelua koskevaa seminaaria ja siihen liittyneitä viranomaistapaamisia. Päätettiin järjestää vuoden 2000 toisella vuosipuoliskolla seminaari, joka arvioi yhteistyön kehittämistä tällä alalla.

8. Rahoitustyöryhmän toiminta ja Venäjän velan konvertointi

Osapuolet ilmaisivat keskinäisen pyrkimyksensä nopeuttaa rahoitusalan kahdenvälisten ongelmien ratkaisua ja syventää investointiyhteistyötä. Tässä mielessä korostettiin olevan tarkoituksenmukaista, että Pariisin klubin puitteissa tapahtuvan Venäjän velan vakauttamisen kahdenvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta päästään sopimukseen.

Osapuolet totesivat, että neuvottelut Suomella olevien ent. Neuvostoliitolta Venäjälle siirtyneiden saatavien osittaisesta hoitamisesta tieteellis-teknisten laitteiden toimituksilla pyritään saattamaan päätökseen vuoden 2000 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

9. Talouskomission työryhmien raportit
Osapuolet vaihtoivat raportteja talouskomission työryhmien toiminnasta komission kokousten välisenä aikana.

10. Muut asiat

Osapuolet totesivat, että Suomen ja Venäjän alueiden yhteistyö kehittyy myönteisesti. Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön ja seuraavien Venäjän federaation subjektien administraatioiden välillä on solmittu kaupan ja investointien kehittämiseen tähtäävät sopimukset: Bashkortostanin, Komin, Jakutian ja Tatarstanin tasavallat, Nizhnij Novgorodin, Tjumenin, Sverdlovskin ja Samaran läänit sekä Nenetsien ja Jamalo-Nenetsien autonomiset piirikunnat. Osapuolet vahvistivat edellämainittujen työryhmien toimivan talouskomission yhteydessä.

Osapuolet katsovat, että laivanrakennustyöryhmän toiminta on syytä aloittaa uudelleen, sille tulee nimittää uusi kokoonpano ja sen työsuunnitelmaa tulee tarkistaa.




III Hallitusten välisen suomalais-venäläisen taloudellisen yhteistyökomission 5. kokouksen aika ja paikka

Osapuolet sopivat, että talouskomission seuraava kokous pidetään vuoden 2001 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Helsingissä.

Pöytäkirja on laadittu Moskovassa 13.3.2000 suomen ja venäjän kielellä.


Komission Suomen osapuolen puheenjohtaja

K. Sasi

Komission Venäjän osapuolen puheenjohtaja
M. Fradkov