Lehdistötiedote valtiosihteeri Jukka Valtasaaren puheesta Karjalan Liitto ry:n seminaarissa 19.5.1998 Eduskuntatalolla

(Lehdistötiedote 19.5.1998)

Karjalan Liitto ry:n seminaari,
Eduskuntatalo,
Helsinki 19.5.1998


Raja erottaa, rajapinta yhdistää -
mahdollisuudet hyödynnettävä



Valtiosihteeri Jukka Valtasaari Karjalan Liiton tilaisuudessa

- Kylmän sodan jälkeisessä uudessa tilanteessa Karjalan kysymys voidaan ja pitää nähdä entistä laajemmassa perspektiivissä, sanoi valtiosihteeri Jukka Valtasaari tiistaina (19.5.98) Karjalan
Liiton tilaisuudessa Helsingissä. - Suomalaisia on ennenkin kehotettu katsomaan karttaa; nyt on syytä katsoa niin isoa karttaa että siinä näkyvät Venäjän kaikki nykyiset rajat ja niihin liittyvät ongelmat. Japanin kanssa on yhä kiistaa Kurilien neljästä eteläisimmästä saaresta. Pitkät rajat Kiinan kanssa on sovittu, mutta rajoja muiden IVY-maiden kanssa ollaan vasta käymässä ja merkitsemässä alueen sisäisten siirtolaisuusongelmien kasvavassa paineessa. Rajasopimukset Viron ja Latvian kanssa ovat allekirjoittamatta.

Kun kokonaistilanne on tämä, voi ymmärtää, ettei Venäjä ole kiinnostunut avaamaan rajakysymystä ja käynnistämään neuvotteluja alueidensa luovuttamisesta yhdellä niistä harvoista rajoistaan, joilla edellä kuvatun kaltaisia ongelmia ei ole. Suomen ja Venäjän raja on vahvistettu kansainvälisoikeudellisesti vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa, ja ETYK:n päätösasiakirjassa sekä Suomen ja Venäjän suhteiden perussopimuksessa vuodelta 1992 hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYK:in päätöslauselman mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että Suomi on sitoutunut rajojen loukkaamattomuuteen. Päätösasiakirjan mukaan rajoja voidaan muuttaa vain rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse. Tämä edellyttää että molemmat osapuolet ovat kiinnostuneet muuttamaan vallitsevaa olotilaa, mitä kiinnostusta Venäjällä ei tällä hetkellä ole.

Maailman ja Euroopan muutos on avannut rajakysymyksiin myös toisen uudenlaisen näkymän. Raja ei enää välttämättä ole railo vaan silta. Euroopan jakolinjasta on tullut kohtauspaikka, interface eli rajapinta, joka ei enää estä, vaan päin vastoin mahdollistaa kontakteja ja yhteistyötä. Tälle ajatukselle perustuu lähialueyhteistyömme, rajanylityspaikkojen avaaminen, toimintamme EU:ssa ja pohjoisen ulottuvuuden politiikan edistäminen.

Suomen ja Venäjän rajapinta tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia paikallisesti, alueellisesti ja laajemminkin. Euroopan Unionin itäisen ulkorajan elintasokuilu on mahdollinen vakauden uhka, ja jyrkin se on juuri Suomen ja Venäjän välillä.

Kaikesta edellä esitetystä johtuen Suomen hallitus katsoo, että keskusteluja Venäjän kanssa Karjalan palauttamisesta tai sen rajojen tai aseman muuttamisesta Venäjän federaation subjektina ei ole perusteltua eikä mahdollista avata. Mutta juuri samoista syistä on sekä perusteltua että mahdollista ylläpitää ja kehittää vuoropuhelua Venäjän kanssa maittemme rajapintojen hyödyntämiseksi niin, että sitoutumisestaan hyötyvät kaikki osapuolet: Euroopan Unioni ja Suomi sen jäsenenä, Karjala ja Venäjä.