Euroopan neuvoston ulkoministerit pohtivat järjestön tulevaisuutta Tanskassa

Toukokuinen Helsingör tarjosi idylliset puitteet, kun Euroopan neuvoston jäsenmaiden ulkoministerit kokoontuivat keskustelemaan ihmisoikeuksien ja demokratian tilasta Euroopassa Hamletin linnaan Kronborgiin. Järjestön ylle on kerääntynyt tummia pilviä. ”Ollako vai eikö olla” – ja missä muodossa? Tulevaisuutta koskevat keskustelut jatkuvat ensi vuonna ulkoministerikokouksessa Helsingissä. Suomi aloittaa puheenjohtajakautensa marraskuun puolivälissä. 

Kronborgin linna tarjosi komeat puitteet ulkoministereiden tapaamiselle.

Euroopan neuvoston vuosittainen ulkoministerikokous järjestettiin Tanskan Helsingörissä 17.–18.5.2018. Käydyissä keskusteluissa ja puheenvuoroissa nousi esiin järjestön haasteellinen tilanne: muun muassa tarve laajemmalle uudistukselle sekä järjestön historian vaikein budjettitilanne. Samalla korostettiin Euroopan neuvoston merkitystä jäsenmaiden vakaviin ihmisoikeus- ja demokratiahaasteisiin vastaamisessa. 

Tanskan kruununprinssiFredrik toivotti jäsenmaiden ulkoministerit tervetulleeksi Kronborgin linnassa, jota pidetään esikuvana Hamletin linnalle Shakespearen näytelmässä. Tila olikin mitä osuvin pohtia Euroopan neuvoston tulevaisuutta haasteiden keskellä: ”Ollako vai eikö olla” – ja missä muodossa?

Tanskan jälkeen EN:n puheenjohtajana aloittaa Kroatia. Tanskan ulkoministeri Samuelsen luovutti Kroatian kollega Pejčinović Burićille symbolisen avaimen puheenjohtajuuden merkiksi.

Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen totesi, että Euroopan neuvostoa tarvitaan suojelemaan ja edistämään Euroopan ydinarvoja: ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Ja tätä tarvitaan tällä hetkellä kenties enemmän kuin koskaan aiemmin. Hän myös kertoi Tanskan puheenjohtajakaudella hyväksytystä ns. Kööpenhaminan julistuksesta, joka on osa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen kohdistuvaa uudistusprosessia. Rasmussenin mukaan Kööpenhaminan julistus asettaa useita relevantteja tavoitteita ja tuomioistuimen uudistamisprosessi johtaa tasapainoisempaan, fokusoidumpaan ja tehokkaampaan ihmisoikeusjärjestelmään.

Ulkoministeri Soini ja pääsihteeri Jagland keskustelivat Suomen tulevasta puheenjohtajakaudesta.

Pääsihteeri Jagland totesi tummien pilvien kerääntyneen Euroopan neuvoston ylle: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita ja ministerikomitean päätöksiä torjutaan, kaikki jäsenmaat eivät ole maksaneet jäsenvelvoitteitaan. Tämän vuoksi seuraava ulkoministerikokous Helsingissä ei ole vain järjestön 70-vuotisen taipaleen juhlistamista, vaan samalla on tarve vahvistaa Euroopan neuvoston perusarvot ja sitoutua niihin uudelleen. Tämän lisäksi järjestön on vastattava myös uuteen kehitykseen, kuten teknologian kehittymiseen – erityisesti tekoälyyn – liittyviin ihmisoikeuskysymyksiin. Kuka vastaa, kun ihminen kuolee robottiauton ajettua päälle? Kuka vastaa, kun algoritmi ei tunnistakaan vaarallista syöpää röntgenkuvissa? Tätä kehitystä varten tarvitaan myös uutta sääntelyä.

Ulkoministeri Soinin mukaan Euroopan neuvoston tulee vastata myös uusiin ihmisoikeushaasteisiin.

Suomea kokouksessa edustanut ulkoministeri Timo Soini katsoi, että ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmään kohdistuva negatiivinen trendi on käännettävä.  Euroopan neuvosto suojelee yksilöiden ihmisoikeuksia ja auttaa edistämään ja turvaamaan yhteiskuntien vakautta ja vaurautta. Soinin mukaan on tärkeää, että järjestö säilyy vahvana, jotta se voi vastata paitsi ajankohtaisiin ihmisoikeusongelmiin, myös analysoida ja valmistautua uusiin ihmisoikeuskysymyksin – esimerkiksi liittyen uusiin teknologioihin, kyberympäristöön ja tekoälyyn. 

Kokouksessa hyväksyttiin myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen (ETS No. 108) muutospöytäkirja, joka huomioi teknologisen kehityksen ja esimerkiksi asiaa koskevan uuden EU-sääntelyn. Lisäksi ministerit ottivat tiedoksi pääsihteerin vuosiraportin(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka keskittyy tänä vuonna instituutioiden rooliin ja niiden kohtaamiin haasteisiin.