angle-left ”Suomen puheenjohtajakaudelta kertynyt asiantuntemus tuntuu ainutlaatuiselta”

”Suomen puheenjohtajakaudelta kertynyt asiantuntemus tuntuu ainutlaatuiselta”

Ihmisoikeuspolitiikan yksikön vastuuvirkamies Merja Lahtinen toimi Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajakauden puheenjohtajuustiimin vetäjänä. Puheenjohtajakausi vaati huomattavasti enemmän perehtymistä kuin tavallinen jäsentyö Euroopan neuvostossa. Kauden aikana kertynyt asiantuntemus on ollut Lahtisen mielestä hänen urallaan ainutlaatuista.

Puheenjohtajuustiimin jäsenet Eeva Helminen ja Jaakko Koivusaari työskentelivät Lahtisen kanssa koko puheenjohtajakauden ajan. Helmisen tehtävät tiimissä alkoivat kaksi vuotta sitten ja hänen vastuualueenaan olivat kaikki puheenjohtajakauteen liittyvät käytännön järjestelyt: logo ja visuaalinen ilme, kokousvalmistelut, materiaali-, lahja- ja muut hankinnat. Koivusaari aloitti työskentelyn puheenjohtajuuden kanssa viime vuonna (2018). Euroopan neuvoston puheenjohtajakauden läpivieminen muodosti hienon alun hänen diplomaattiuralleen, sillä tehtävä oli hänen ensimmäinen varsinainen työtehtävänsä ulkoministeriössä. 

Puheenjohtajuustiimin jäsenet Jaakko Koivusaari, Merja Lahtinen ja Eeva Helminen

Puheenjohtajuustiimin jäsenet Jaakko Koivusaari, Merja Lahtinen ja Eeva Helminen

Mitä Suomen puheenjohtajakauden läpivieminen sinun näkökulmastasi tarkoitti?

”Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajakauden suunnittelu aloitettiin yli kaksi vuotta sitten, jolloin kutsuimme koolle eri ministeriöiden asiantuntijoista koostuneen ryhmän. Ryhmässä keskusteltiin puheenjohtajakauden painopisteistä ja kunkin ministeriön valmiudesta järjestää puheenjohtajatilaisuuksia ja -konferensseja”, kertoo Lahtinen. Jokaisen asiantuntijan apu oli enemmän kuin tarpeen tilanteessa, jossa kokonainen puheenjohtajakausi oli tehtävä käytännössä alusta asti. Silloin UM:n puheenjohtajuustiimikin oli vähempilukuinen kuin puheenjohtajuuden loppumetreillä. ”Aluksi koko puheenjohtajakausi oli vain kolmen ihmisen käsissä. Emme olisi selviytyneet etenkään ulkoministerikokouksen järjestämisestä ilman lisäapuja”, Merja Lahtinen arvioi.

Suunnitteluvaiheessa keskusteltiin myös suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa tulevasta puheenjohtajuusohjelmasta ja prioriteeteista. ”Heidän käsityksensä ovat meille aina suuressa arvossa”, kuvailee Lahtinen.
Jo ennen varsinaisen puheenjohtajakauden alkua vaadittiin paljon selvitys- ja taustatyötä erityisesti järjestön vaikean tilanteen ratkomiseksi. Puheenjohtajakauden ohjelmakin oli suunniteltava hyvissä ajoin. ”Ennen kaikkea puheenjohtajakausi tarkoitti alusta alkaen suurten haasteiden kohtaamista”, pohtii Lahtinen. Euroopan neuvoston poliittisesti, taloudellisesti ja institutionaalisesti haastava tilanne ei ollut helpoin lähtökohta puheenjohtajuudelle ja Lahtisen mukaan kyseinen tilanne määritteli pitkälti ajankäyttöä ja tekemistä kauden aikana. ”Puhetaustoja, muistioita ja raportteja kirjoitettiin puheenjohtajakauden aikana satoja”, kuvailee Lahtinen. ”Puheenjohtajakauden ollessa käynnissä kiivaimmillaan tausta- ja spiikkipyyntöjä tuli useita jopa päivässä.”

”Kokoavasti voisin todeta, että puheenjohtajuus vaati lukuisia työtunteja lopputuloksen ja kaikkien kauden tapahtumien aikaansaamiseksi sekä kaikkien osallisten, erityisesti tiimin apua niin asiasisällön kuin tapahtumien käytännön organisoinnin kanssa”, toteaa Lahtinen. ”Kauden alussa meitä oli UM:n EN-tiimissä tosiaan kolme henkilöä (tiiminvetäjä, kavaku-avustaja ja kokenut hallinnollinen avustaja). Lisäksi yksikkömme assistentti oli vahvasti tukenamme. Ministerikokouksen lähestyessä saimme lisätueksi siviilipalvelusmiehen ja noin 1,5 kuukautta ennen kokousta projektiavustajan paikkaamaan tiimimme kavakulaisen koulutusjaksoa ja korkeakouluharjoittelijan huhtikuun alussa.” 16-17.5 pidetty ulkoministerikokous vaati suuria ponnistuksia koko tiimiltä ja yhteistyötahoilta, erityisesti poliisilta, kuljetuskoordinaationa toimineelta Kovaselta ja Finlandia-talon henkilökunnalta. ”Ilman jokaisen mainitun tahon apua ulkoministerikokouksen onnistunut järjestäminen ei olisi ollut mahdollista”, Lahtinen kiittelee.

Kokouksen onnistuneena tuloksena annetut julistus ja päätökset eivät olleet itsestään selviä. Kuinka vaikeaa lopputuloksen saavuttaminen oli ja mitä se lopulta vaati?

”Ylivoimaisesti haasteellisin päätös oli jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevä päätös, joka hyväksyttiin kokouksessa. Päätös sisältää myös sen, että ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous alkavat yhdessä laatia menettelyä, jolla järjestö voi jatkossa vastata yhdellä äänellä velvoitteita rikkoville maille. Tämä prosessi vaati pitkää valmistelua ja työtä koko puheenjohtajakauden ajan”, selostaa Lahtinen. Kun Suomi vastaanotti puheenjohtajuuden tilanteessa, jossa järjestön sisällä toimielinten välinen yhteistyö oli heikentynyt, oli tilannetta ryhdyttävä purkamaan luottamuksen rakentamisen ja vuoropuhelun avulla. ”Teimme paljon työtä ennen kuin asia voitiin nostaa esille yleisesti”, Lahtinen kertoo. Koko ulkopoliittinen johto ja ministeriön johtavat virkamiehet; tasavallan presidentti, ulkoministeri, valtiosihteeri ja poliittisen osaston päällikkö antoivat kaikki tärkeän osansa prosessissa. Suomen puheenjohtajuuden tuloksena luottamus järjestön sisällä on alkanut palautua, ja tästä on saatu paljon myönteistä palautetta.
Hyvän ilmapiirin aikaansaaminen vei ratkaisua eteenpäin yllättävän paljon. ”En olisi ennen tätä puheenjohtajakautta osannut odottaa sitä, kuinka suuri merkitys ilmapiirillä tulisi olemaan ratkaisun rakentamisessa”, Lahtinen pohtii. Kansainvälinen politiikka on lopulta ihmisten välisiä suhteita, kommunikointia ja viestintää. ”Suomen puheenjohtajakausi päättyi tuloksekkaasti ja tätä lopputulosta olisi ollut vaikea ennalta arvata”, toteaa Lahtinen.

Oliko jokin tietty hetki tai tilanne Suomen puheenjohtajakaudella erityisen mieleenpainuva?

”Kun tehtäväni puheenjohtajuustiimissä alkoivat, tiimi muodostui ainoastaan tiiminvetäjä Merjasta ja minusta”, muistelee Helminen. Alku oli rauhallista, mutta mitä lähemmäs varsinaisen kauden alkua tultiin, sitä kovemmaksi työtahti muuttui. ”Mieleenpainuvinta oli pienen, mutta lopussa kuitenkin jo seitsenhenkisen tiimimme mahtava yhteishenki, huumori ja venyminen erityisesti toukokuisen ministerikokouksen valmisteluissa ja läpiviemisessä. Yhteistyö oli erinomaista myös muiden viranomaisten ja yksityisten tahojen kanssa”, Helminen toteaa. ”Olen valtavan ylpeä ihanista työkavereistani ja kaikkien panoksesta.”
Lahtisen mukaan isoimmat tilaisuudet, ulkoministerikokous ja tekoälyä ja ihmisoikeuksia koskeva konferenssi jäivät parhaiten mieleen. ”Ne olivat isoja ponnistuksia ja niitä valmisteltiin pitkään ja huolella. Ulkoministerikokouksen alussa järjestetty EN:n 70-vuotisjuhla oli myös upea kokemus”, toteaa Lahtinen. Hän tunnustaa liikuttuneensa yleisön joukossa: ”Juhlaa oli valmisteltu niin pienillä resursseilla ja kaikki meni todella hyvin. Olin ihan valtavan ylpeä pienen tiimimme työstä.” Substanssin puolella mieleenpainuva oli lisäksi Helsingissä huhtikuussa Suomen kutsusta järjestetty ministerikomitean ja PACE:n tehostettua vuoropuhelua koskeva kokous. ”Ilmapiiri oli käsin kosketeltavan rakentava ja hyvä. Tuntui, että tämä kokous oli merkittävä askel hyvän tuloksen osalta.”

Puheenjohtajakauden tiimissä kertyi arvokasta työkokemusta

Koivusaaren mukaan puheenjohtajakauden vauhti ja vaihtelevien työtehtävien mielenkiintoisuus ovat olleet toistuvasti tajunnanräjäyttäviä. ”Tällä hetkellä erityisesti mielenpäällä on ministerikokouksen jälkeinen limpparihetki ulkoministerin kanssa. Tuon Finlandia-talon toimistotilassa vietetyn puolituntisen aikana sekä ulkoministeristä että tiimistämme huokui käsin kosketeltava helpottuneisuuden tunne”, Koivusaari muistelee. ”Rankka puheenjohtajakausi oli viety maaliin onnistuneesti.”

Puheenjohtajuus oli kokonaisuudessaan pitkä ja kokonaisvaltainen prosessi. Mitä asioita puheenjohtajuudesta jäi käteen?

”Puheenjohtajuus on todellakin suuri prosessi. Samanlaista oppia kansainvälisen politiikan huipputasolta ei helposti saa. Sain seurata läheltä huippuosaajiemme työtä ja osallistua tietenkin itsekin. Olen tästä kiitollinen. Tehtävässä saadusta kokemuksesta on suuri hyöty jatkossa”, toteaa Lahtinen. Koivusaari kokee saaneensa hyvin monipuolista kokemusta erilaisista asioista. ”Työtehtäväni olivat mielestäni vaativia ja nopeatempoisia. Kulunut puolivuotinen kehitti myös henkilökohtaisia ominaisuuksiani, kuten paineensietokykyä ja järjestelmällisyyttä”, Koivusaari selittää. ”Kliseisesti voisin todeta, että kasvoin sekä ihmisenä että virkamiehenä. Tästä isoimmat kiitokset kuuluvat Merja Lahtiselle ja yksikönpäällikkö Nina Nordströmille, jotka tekivät lähtemättömän vaikutuksen diplomaatinraakileeseen rautaisella osaamisellaan ja mukavalla asenteellaan. Muistelen kulunutta aikaa lämmöllä ja jopa pienellä haikeudella”, toteaa Koivusaari.

Helmisen mukaan ura ulkoministeriössä on jatkuvaa kasvua ja kehittymistä - niin tässäkin tehtävässä. ”Opin valtavan paljon uutta puheenjohtajakauden aikana ja näistä opeista tulee olemaan hyötyä tulevaisuudessa. Ennen kaikkea puheenjohtajuudesta jäi minulle erittäin lämpimiä ja hyviä muistoja oman tiimimme yhteistyöstä. Lisäksi käteen jäi erinomainen verkosto niin yksityisen kuin viranomaispuolen yhteistyökumppaneita, joiden kanssa pääsen ehkäpä vielä tulevaisuudessakin työskentelemään”, Helminen summaa.

Suomen puheenjohtajakausi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa päättyi 17. toukokuuta, kun yli 30 maan ulkoministerit kokoontuivat Finlandia-talolle ministerikomitean kokoukseen. 

kansainväliset järjestöt