Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia, kertoo tuore raportti

Viime vuosien kriisit ovat korostaneet kehitysyhteistyön merkitystä keskeisenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä. Tämä selviää 9. marraskuuta eduskunnalle annettavasta kehityspolitiikan tulosraportista.


 

Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, että vaikeista ajoista huolimatta Suomi on onnistunut saavuttamaan merkittäviä tuloksia pitkäjänteisellä yhteistyöllä.

Esimerkiksi yhä useampi tyttö käy peruskoulun loppuun Suomen yhteistyömaissa. Parantuneet sää- ja ilmastopalvelut auttavat jopa 500:aa miljoonaa ihmistä varautumaan ilmastonmuutokseen. YK-järjestöjen humanitaarinen apu tavoitti yli 100 miljoonaa ihmistä vuonna 2021.

”Osallistumalla globaalien ongelmien ratkaisuun Suomi lujittaa monenvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Tämä vahvistaa myös Suomen omaa asemaa maailmassa”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.

Raportointikaudella 2019–2021 koronapandemia, konfliktit, autoritaarisuuden lisääntyminen ja ilmastonmuutos ovat kääntäneet pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen suuntaa.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus kasvoi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Kriisit ovat paikoin hidastaneet Suomen kehitysyhteistyötä ja jarruttaneet tulosten saavuttamista.

Samalla kriisit ovat korostaneet kehityspolitiikan merkitystä keskeisenä ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä. Esimerkiksi merkittävä osa Suomen Ukrainaan antamasta tuesta on rahoitettu kehitysyhteistyövaroin.
 

Tulosten taustalla pitkäjänteisyys, yhteistyö ja arvopohjaisuus

Raportti toteaa, että yhdessä kumppaniensa kanssa Suomi on parantanut kehittyvien maiden ihmisten ja yhteiskuntien toiminta- ja kriisinsietokykyä.

”Tulokset kertovat siitä, että parhaiten kehitysyhteistyö toimii, kun tukeudumme omaan osaamiseemme ja arvoihimme”, Skinnari sanoo.

Raportti summaa, että tulosten saavuttamisessa keskeistä on pitkäjänteinen yhteistyö, joka perustuu vahvaan arvopohjaan. Suomi on muun muassa sinnikkäästi edistänyt sukupuolten tasa-arvoa niin rahoituksella kuin poliittisella vaikuttamistyöllä.

Pitkäjänteisestä kehitysyhteistyöstä esimerkki on Suomen 1980-luvulla alkanut yhteistyö Nepalissa. Maata kohdanneesta sisällissodasta ja luonnonkatastrofeista huolimatta köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on nyt lähes kaikkien saatavilla. Nepal on merkittävästi rahoittanut yhteisiä ohjelmia, mikä kertoo maan omasta sitoutumisesta tavoitteisiin.

Raportti muistuttaa, että kehitysyhteistyön tavoitteena on tukea kehittyviä maita niin, että nämä voivat jatkossa itse vastata kansalaistensa hyvinvoinnista ja yhteiskunnan vakaudesta. Siksi raportti toteaa, että Suomen kannattaa monipuolistaa suhteita maihin, jotka ovat nousemassa vähiten kehittyneistä maista alemman keskitulon maiden joukkoon. Näihin maihin kuuluu myös Nepal.

Yhä suurempi osa kehitysyhteistyöstä kohdistuu hauraisiin maihin ja tilanteisiin. Tämä edellyttää yhä tarkempaa riskienhallintaa ja ennakointia sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön yhteensovittamista. Tuore kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka vahvistaa ulkoministeriön ja sen yhteistyökumppaneiden käytäntöjä sekä velvoittaa riskienhallinnan kehittämiseen.

Nyt julkistettava kehityspolitiikan tulosraportti on järjestyksessään toinen. Ensimmäinen tulosraportti annettiin eduskunnalle 2018.

Lisätietoa

  • Emmi Mäkelä, ministeri Skinnarin erityisavustaja, puh. 050 473 6694
  • Titta Maja-Luoto, osastopäällikkö, kehityspoliittinen osasto, puh. 0295 350 017
  • Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]formin.fi