Kasvatus ja koulutus Chilessä - Muistio Suomen koulutusviennin tueksi

Suomen koulutusjärjestelmällä on hyvä maine Chilessä, ja eri koulutusasteiden organisaatiot ovat kiinnostuneet tekemään yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa koulutuksen kehittämisen parissa. Suomen ja Chilen välillä on yli 50 korkeakouluyhteistyösopimusta, ja koulutusvientihankkeita on ollut kaikilla koulutusasteilla. Tämä muistio antaa yleiskatsauksen Chilen koulutusjärjestelmästä, sen haasteista sekä tärkeimmistä uudistuksista suomalaisten toimijoiden koulutusviennin tueksi.

Chilen koulutusjärjestelmä: yleiskatsaus

Chilessä oppivelvollisuus alkaa peruskoulussa lasten ollessa kuuden vuoden iässä, ja päättyy toisen asteen jälkeen 18 vuoden iässä. Koulutusjärjestelmä jakaantuu tällä hetkellä seuraaviin koulutusasteisiin, mutta rakenteellinen muutos on astumassa voimaan vuonna 2027 jakaen järjestelmän kuuden vuoden sykleihin.

• Varhaiskasvatus (Educación Parvularia): Julkinen varhaiskasvatus on maksutonta Chilessä, ja noin 730 000 lasta osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus jakautuu kolmeen eri asteeseen ikätason mukaan: Ensimmäinen aste on 0-2 vuotiaille suunnattu “sala cuna”, keskiaste ”nivel medio” on suunnattu 2-4 vuotiaille, ja viimeinen siirtymäaste “nivel de transición” on tarkoitettu 4-6 vuotiaille lapsille. Siirtymävaiheen varhaiskasvatus tapahtuu pääosin koulujen yhteydessä, kun taas ensimmäinen ja toinen aste järjestetään useimmiten päiväkodeissa.

• Peruskoulutus (Educación Básica): Peruskoulun ensimmäinen luokka alkaa lasten ollessa 6-vuotiaita, ja päättyy 8. luokaan 14 vuoden iässä. Tällä hetkellä noin 2 miljoonaa lasta opiskelee noin 8 600 oppilaitoksessa jotka tarjoavat peruskoulutusta.

• Toisen asteen koulutus (Educación Media): Chilessä noin 900 000 nuorta osallistuu toisen asteen koulutukseen 3 471 oppilaitoksessa. Toisen asteen koulutus järjestetään osana oppivelvollisuutta 14–18-vuotiaille opiskelijoille. Koulut jaetaan yleiseen humanistiseen ja tieteelliseen koulutukseen jotka vastaavat suomalaisia lukioita, ammatilliseen koulutukseen sekä taiteelliseen koulutukseen.

• Nuoriso- ja aikuiskoulutus (Educación de Personas Jóvenes y Adultas, EPJA): Chilessä noin 5 miljoonalla yli 15-vuotiaalla ei ole koulutusta ja noin 500 000 ei osaa lukea ja kirjoittaa tai heillä on hyvin alhainen koulutus. Nuorilla ja aikuisilla jotka eivät ole aloittaneet tai päättäneet perusasteen ja toisen asteen opintojaan, on mahdollisuus tehdä niin 813 opetusministeriön tunnustamassa nuoriso- ja aikuiskoulutuskeskuksessa.

• Korkeakoulutus (Educación Superior): Korkeakoulutusta tarjotaan 58 yliopistossa (Universidad), 46 teknillisessä koulutuskeskuksessa (Centro de Formación Ténica CFT) sekä 33 ammatillisessa instituutissa (Instituto Profesional) lähes 1,4 miljoonalle opiskelijalle. Yliopistot keskittävät suurimman osan opiskelijoista 58.8% osuudella, ammatilliset instituutit 30,8% ja teknilliset koulutuskeskukset 10,5%. Valtaisa opiskelijoista (92,2%) suorittaa kandivaihetta vastaavia opintoja. Korkeakoulutus on Chilessä maksullista, mutta opiskelijat jotka kuuluvat 60% pienituloisimpiin perheisiin voivat hakea stipendiä jolla tutkinnon voi opiskella ilmaiseksi.

Koulutuksen ajankohtaisia haasteita

Chile käyttää 5,9% bruttokansantuotteestaan perusasteen ja korkea-asteen oppilaitoksiin, mukaan lukien tutkimuksen ja kehityksen rahoitus joka on vain 0,39% BKT:stä. Kokonaisrahoitus on enemmän kuin OECD:n keskiarvo (4,9% BKT:stä), mutta keskimääräiset vuotuiset menot opiskelijaa kohden ovat OECD:n keskiarvoa alhaisemmat (7 544 dollaria vs. OECD-maiden keskiarvo 14 209 dollaria).

Chile käyttää standardoituja testejä (SIMCE) arvioidakseen oppimista keskeisissä oppiaineissa. Nämä arvioinnit ohjaavat koulutuspolitiikkaa, mutta aiheuttavat myös paljon paineita kouluille. Arviointien tulokset ovat julkisia, ja ne ohjaavat usein perheiden koulutusvalintoja, ja vaikuttavat myös koulujen rahoitukseen.

1980-luvun markkinasuuntautuneilla koulutusuudistuksilla luotiin hajautettu, markkinapohjainen koulutusjärjestelmä, joka rahoitti lähes kaiken koulutuksen vanhempien valitsemille kouluille maksetuilla palveluseteleillä ja laajensi yksityistä sektoria. Chilessä on julkisia kouluja, puoliksi yksityisiä kouluja ja yksityisiä kouluja. Vain 35% opiskelijoista opiskelee täysin julkisissa kouluissa, kun taas 54% opiskelee puoliksi yksityisissä kouluissa, jotka saavat valtion rahoitusta palvelusetelien kautta. Koulutusjärjestelmä on yksi OECD:n epätasa-arvoisimmista, ja opiskelijoiden sosioekonominen tausta vaikuttaa vahvasti oppimistuloksiin.

Oppimistulokset ovat yksi suurimpia huolenaiheita Chilessä. Yleisellä tasolla 55,7% opiskelijoista ei täytä matematiikan vähimmäistaitoja, joita vaaditaan täysimääräiseen osallistumiseen nykyaikaiseen yhteiskuntaan, kun OECD-maissa vastaava luku on 31%. Kolmasosa chileläisistä opiskelijoista ei osoita luetun ymmärtämisen perustaitoja, joita tarvitaan tehokkaaseen toimintaan nyky-yhteiskunnassa. Luonnontieteissä kolmasosa opiskelijoista ei saavuta vähimmäistasoa, kun OECD:ssä vastaava luku on 25%. Pandemialla oli merkittäviä vaikutuksia oppimistulosten laskemiseen entisestään, ja vuosien 2020 ja 2021 on arvioutu aiheuttaneen jopa yli lukuvuoden oppimisen menettämisen. Pandemia johti myös eriarvoisuuden lisääntymiseen ja mielenterveyden haasteisiin oppilaitoksissa.

Osaavista opettajista on myös suuri pula, ja opettajan uralta puuttuu sosiaalinen arvostus Chilessä. Elige Educar (2021) järjestön tutkimus paljasti, että vuoteen 2025 mennessä Chilen kouluissa on pulaa yli 26 000 pätevästä opettajasta. Tämä edustaa noin 19% osuutta kaikista opettajista, joita tarvitaan Chilen kouluihin seuraavien viiden vuoden aikana.

Viimeisimpiä koulutusuudistuksia

Viime vuosikymmeninä Chile on kokenut merkittäviä opiskelijaliikkeitä, jotka ovat vaatineet muutosta julkiseen koulutukseen. Tämän seurauksena maa on toteuttanut useita tärkeitä koulutusuudistuksia, joilla pyritään puuttumaan eriarvoisuuteen ja parantamaan koulutuksen laatua. Haasteita on kuitenkin edelleen, ja uudistusten tehokkuus ja vähäinen vaikutus oppimistuloksiin ovat pysyvä osa julkista keskustelua.

• Uusi julkinen koulutus (Nueva Educación Pública): Vuonna 2017 uusi koulutuslaki loi uuden institutionaalisen kehyksen Chilen julkiselle koulutukselle siirtämällä oppilaitokset 345 kunnasta 70 alueelliseen koulutuspalveluun (SLEP, Servicio Local de Educación Pública). Uudistus on asteittainen, ja 24 opetusministeriöstä riippuvaista SLEP-toimistoa on toiminnassa lukuvuonna 2025. Nämä paikallistoimistot pyrkivät varmistamaan kattavan, alueellisesti merkityksellisen ja laadukkaan koulutuksen tarjoamisen puuttumalla koulutuksen laadun alueellisiin eroihin. Uudistus on rakenteellisesti merkittävä ja sen toteuttaminen ei ole ollut mutkatonta, esimerkiksi vuonna 2024 Chilen pohjoisosassa oli laajalti julkisoitu opettajien lakko uuden SLEP:n riittämättömien infrastruktuuri-investointien vuoksi.

• Opettajien urapolku (Carrera Docente): Kongressin vuonna 2016 hyväksymä uudistus opettajankoulutuksen, opettajien ammatillisen kehityksen ja työolojen parantamiseksi. Opettajan urapolulla on nyt viisi tasoa (Initial, Early, Advanced, Expert I ja Expert II) jotka määräytyvät työvuosien sekä opettajien ammatillisen osaamisen arviointiprosessin avulla. Arviointiin kuuluu portfoliotyöskentely, koulutukset ja ainekohtaisen osaamisen arviointi. 

• Inklusiivisen koulutuksen laki: Vuoden 2015 lakiuudistus edistää inklusiivista ja osallistavaa koulutusta Chilessä. Laki säätelee opiskelijoiden pääsyä kouluihin oppimistuloksista tai taustasta riippumatta, kieltää mielivaltaisen syrjinnän koulutusjärjestelmässä, kieltää julkista rahoitusta saavien oppilaitosten taloudellisen voiton ja säätää, että valtion velvollisuutena on varmistaa osallistava ja laadukas koulutus kaikille ja edistää sellaisten olosuhteiden luomista, joilla voidaan taata erityistarpeita omaavien opiskelijoiden oikeus koulutukseen.

• Ilmainen korkeakoulutus: Vuonna 2018 hyväksytty uudistus mahdollistaa ilmaisen korkeakoulutuksen pienituloisille opiskelijoille (60% pienituloisimpiin perheisiin kuuluvat) Chilen julkisissa oppilaitoksissa jotka täyttävät lain kriteerit. Uudistus on vähentänyt taloudellisia esteitä korkeakoulutukseen hakeutumiselle, ja ennen uudistusta suurin osa opiskelijoista rahoitti opintonsa valtion takaamalla pankkilainalla (Crédito con Aval de Estado, CAE) jota on kritisoitu laajasti. Vuonna 2024 voimaan astui uusi laki, jonka avulla opintolainoja on mahdollista armahtaa. Laki loi myös uuden julkisen rahoitusjärjestelmän korkeakoulutusta varten (Financiamiento Público para la Educación Superior, FES).

Koulutuspolitiikan prioriteetit

Pandemian aikana Chile koki OECD-maiden pisimmät koulujen sulkemiset, ja lähiopetus oli peruttu lähes kahden vuoden ajan. Tämän takia pandemian kielteisiin vaikutuksiin puuttuminen on ollut viime vuosien tärkein koulutuspolitiikan prioriteetti, ja nykyinen hallitus on toteuttanut vuodesta 2022 lähtien kansallisen koulutuksen aktivointisuunnitelman (Plan de Reactivación Educativa). Suunnitelmassa on kolme painopistettä jotka ohjaavat nykyistä koulutuspolitiikkaa:

1. Sosioemotionaalisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen: Kouluväkivalta on valtava huolenaihe Chilessä, koska viranomaisilmoitukset ovat nousseet 58% vuosikymmenessä. Koulujen sulkemiset vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten sosioemotionaaliseen kehitykseen, ja opetusministeriö on tarjonnut materiaaleja ja koulutusta koulujen tueksi.

2. Oppimistulosten vahvistaminen: Alustavat kansalliset tutkimukset antavat näyttöä pandemian aiheuttamista merkittävistä menetyksistä oppimistuloksissa ja lisääntyneestä eriarvoisuudesta. Koulutuksen aktivointisuunnitelman toinen prioriteetti on tukea koulutuksen innovaatioita ja digitalisaatiota oppimisen edistämiseksi keskittyen erityisesti lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan.

3. Läsnäolon ja osallistumisen parantaminen: Vuonna 2020 Chilessä oli yli 186 000 lasta ja nuorta jotka olivat keskeyttäneet koulunkäyntinsä. Vuonna 2021 lisäksi 39 498 lasta ei ilmoittautunut mihinkään kouluun. Siksi koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisy ja osallistumisen parantaminen ovat hallituksen prioriteetteja, ja kokeilussa on ollut erilaisia strategioita, kuten tuutoriohjelmia ja varhaishälytysjärjestelmiä.

Suosituksia ja markkinamahdollisuuksia suomalaisille toimijoille

Chile tarjoaa suomalaisille koulutusalan toimijoille kansainvälisiä mahdollisuuksia erityisesti opettajankoulutuksen, koulutuksen teknologioiden ja koulurakentamisen saralla. Suosittelemme paikallisen edustajan tai kumppanin hankkimista joka voi auttaa navigoimaan markkinoilla, ymmärtämään kulttuurisia eroja ja luomaan suhteita paikallisiin koulutusorganisaatioihin. Erityisesti julkisen koulutuksen projektit vaativat yleensä paikallisen edustajan.

Opettajankoulutus: Chilen opettajapula ja opettajankoulutuksen haasteet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille opettajankoulutusohjelmille. Suomalainen opettajankoulutus tunnetaan korkeasta laadustaan, ja sen tarjoaminen Chilessä voisi auttaa vastaamaan maan opettajatarpeisiin. Erityisesti diplomi-, maisteri- ja täydennyskoulutusohjelmat ovat suosittuja Chileläisissä yliopistoissa.

Oppilaiden hyvinvointi ja kouluväkivallan ehkäiseminen: Kouluväkivalta on tällä hetkellä yksi suurimmista huolenaiheista Chilessä, ja suomalaisilla toimijoilla voisi olla paljon tarjottavaa oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin tueksi ja kouluväkivallan ehkäisemiseksi. 

Koulutuksen teknologiat: Teknologian integrointi opetukseen on kasvava trendi Chilessä, ja erityisesti pandemian jälkeen teknologioiden rooli on merkittävästi kasvanut. Chilen keskimääräiset oppilasryhmät ovat suuria, ja teknologiat voivat auttaa opettajia oppimisen eriyttämisessä. Suomalaiset yritykset, jotka tarjoavat innovatiivisia koulutusteknologioita, kuten oppimisalustoja, digitaalisia oppimateriaaleja, pelillistämistä ja virtuaalitodellisuutta, voivat löytää merkittäviä markkinamahdollisuuksia.

Koulurakentaminen: Chilen koulutusuudistukset ja infrastruktuurin parantamistarpeet luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, jotka ovat erikoistuneet koulurakentamiseen ja -suunnitteluun. Chilen koulurakentaminen ei ole perinteisesti ollut pedagogisesti suunniteltua, ja suomalaisilla toimijoilla olisi paljon annettavaa oppimisympäristöjen uudistamiseen.