Chilessä on valtava uusiutuvien energioiden potentiaali

Yritysmyönteinen, turvallinen ja vapaa markkinatalous tarjoaa poliittisesti ja oikeudellisesti vakaat olosuhteet. Chilessä uusiutuviin energioihin sijoittaminen on kannattavaa matalan riskin ja korkeiden tuotto-odotusten vuoksi. Pohjoismaalaisten investoijat eivät ole kuitenkaan suuressa määrin tarttuneet maan tarjoamiin tilaisuuksiin.

Aurinkoenergia on erityisen kiinnostava sijoituskohde Chilessä. Norjalaisen DNB-pankin mukaan aurinkoenergian tuottaminen Atacaman autiomaassa on 30 prosenttia kannattavampaa kuin Espanjassa. Aurinkoenergia on erityisen kiinnostava sijoituskohde Chilessä. Norjalaisen DNB-pankin mukaan aurinkoenergian tuottaminen Atacaman autiomaassa on 30 prosenttia kannattavampaa kuin Espanjassa. Kuva: skinnydiver(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Flickr.com, ccby 2.0

Chilessä on valtava potentiaali uusiutuville energioille autiomaan auringon, tuhansia kilometrejä pitkän rantaviivan, Tyynen meren aaltovoiman, Patagonian jokien ja tuliperäisen maaperän vuoksi. Ulkomaalaiset ovat investoineet Chilessä pääasiassa tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä vesivoimaan.

Chile on maailman suurin kuparintuottaja ja sen kuparivarannot ovat myös maailman suurimmat. Chilen kaivosteollisuus on perinteisesti houkutellut miljardiluokan ulkomaisia investointeja, joista on niin ikään tullut yksi Chilen talouskasvun kulmakivistä. Yleisesti ottaen Chilen investointeja koskevat säännöt kohtelevat ulkomaalaisia ja kotimaisia investoijia samalla tavoin taaten avoimen pääsyn lähes kaikille sektoreille.

Valtion rooli on rajoitettu mahdollisimman pieneen. Chilen talouden kasvaessa 5 prosentin vauhtia sen energiantarve on kasvanut. Maan on laajennettava energiantuotantomatriisiaan, jotta se pysyisi kilpailukykyisenä kaivossektorilla ja voisi houkutella ulkomaisia investointeja. Tämä mahdollistaa ulkomaalaisten energiayhtiöiden tulon kehittyneille markkinoille, joilla voiton tekeminen poliittisesti ja oikeuspohjaisesti vakaissa olosuhteissa onnistuu.

Pohjoismaalaisten syytä herätä

Pohjoismaissa Chile tunnetaan edelleen heikosti ja pahimmillaan se sijoitetaan osaksi mielikuvaa eksoottisesta Latinalaisesta Amerikasta, jota hallitsevat köyhyys, korruptio ja huumekeisarit. Chile on kuitenkin ihan omaa luokkaansa yritysmyönteistä politiikkaa harjoittavana vapaana markkinataloutena, jonka poliittinen tilanne on vakaa ja turvallisuustilanne mantereen parhain. Vaikka se on monin tavoin hyvin kehittynyt, niin nousevana taloutena se tarjoaa paljon houkuttelevia mahdollisuuksia ulkomaalaisille investoijille.

Tämän ovat brasilialaiset, amerikkalaiset, kanadalaiset ja espanjalaiset ymmärtäneet. Valitettavasti pohjoismaalaiset eivät ole toistaiseksi osoittaneet kiinnostusta, vaikka heillä olisi monin tavoin paljon enemmän osaamista ja asiantuntemusta, norjalaisen investointipankki DNB:n Chilen johtajan Göran Lynstadin mukaan.

Chilen uusituvan energian teollisuuden etujärjestön ACERAn johtaja Carlos Finat myös arvioi, että chileläiset investoijat eivät osaa arvioida uusiutuvien energioiden hankkeita toisin kuin saksalaiset ja espanjalaiset. Erityisesti espanjalaispankki Santander on niissä vahva. Suurlähetystön tiedossa on, että Kanadassa myös eläkerahastot ovat sijoittaneet Chileen monille eri sektoreille, esimerkiksi myös yksityisiin moottoriteihin.

Norjalainen DNB-pankki on toistaiseksi ainoa pohjoismainen investoija Chilessä 20 hengen toimistollaan. DNB:llä on noin miljardi dollaria sijoitettuna lainoihin Chilessä. Se on toiminut maassa vuodesta 2008.

DNB sijoittaa Euroopan ulkopuolella pääasiassa energiaan ja kalateollisuuteen. Norjalaispankin käsityksen mukaan Nordea ja SEB ovat ainoita muita pohjoismaalaisia pankkeja Latinalaisessa Amerikassa. Chilessä DNB sijoittaa uusiutuviin energioihin, koska maassa on pienet riskit ja korkeat tuotto-odotukset. Chilen luottoluokitus on tällä hetkellä AA-.

Atacaman autiomaa aurinkoenergian kehto

Erityisen kiinnostava sijoituskohde on aurinkoenergia, koska sitä tuotetaan Pohjois-Chilen autiomaassa, missä suurin osa Chilen kaivosteollisuudestakin sijaitsee. Kaivosteollisuus rakennuttaa aurinkovoimaloita omien energiantarpeidensa turvaamiseksi ja energiakustannusten nousun pelossa. Chilen energiaministeriön ja DNB-pankin tietojen mukaan Atacaman autiomaassa aurinkoenergian tuottaminen on 30 prosenttia kannattavampaa kuin esimerkiksi Espanjassa.

Kaivosten kanssa on mahdollista solmia kiinteät sopimukset 20 vuodeksi, mikä on globaalisti melko harvinaista. Viimeisin tällainen esimerkki oli erään kaivosyhtiön tarjouskilpailu 25 megawatin (MW) aurinkopuiston rakentamisesta. Kilpailun voitti espanjalainen yritys. Pohjois-Chilen aurinkoenergiavoimalat ovat kiinnostaneet paljon investoijia, mutta Euroopassa lähinnä espanjalaisia.

Isot vesivoimalahankkeet ovat Chilessä tällä hetkellä aurinkopuistoja haastavampia sijoituskohteita, vaikka niiden tarvetta maan energiantuotannon kannalta on vaikea kiistää. Etelä-Chilen Patagoniassa sijaitsevien vesivarojen hyödyntäminen olisi tarpeen Chilen energiapulan ratkaisemiseksi, mutta ympäristöaktivistit ja paikalliset asukkaat ovat tätä vastaan ympäristövaikutusten vuoksi. Sinänsä vastustus ei kohdistu vain vesivoimaloihin vaan myös voimalinjojen rakentamiseen sekä hiili- ja lämpövoimaloihin eri puolilla maata.

Tutkimusta ja kehittelyä

Chile tarjoaa myös ainutlaatuiset mahdollisuudet uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen ja testaamiseen. Chilen Tekes eli Corfo on valmistelemassa tarjouskilpailua niin aaltoenergian kuin vuorovesienergian pilotointiin sekä kansainvälisen merialan osaamiskeskuksen perustamiseen.

Vaikka aaltoenergia ei ole vielä kannattavaa, niin Chilessä nähdään sen tulevaisuuden mahdollisuudet maan yli 4000 kilometriä pitkän rantaviivan vuoksi. Corfo panostaa 13 miljoonaa dollaria sekä pilotteihin että osaamiskeskukseen.

Hinnat korkealla energiapulan vuoksi

Chilen energiamarkkinat ovat kehittyneet mutta säätelemättömät. Verot ovat matalat – esimerkiksi yritysvero on 20 prosenttia, joka on yksi OECD-maiden matalimmista. Tämä mahdollistaa investoijille houkuttelevat tuotot. Valuuttakurssiriskitkin ovat matalat.

Chilen energianhinta on korkealla energiapulan vuoksi. Maassa on neljä eri sähköverkkoa. Keski-Chilen energiaverkossa SIC:ssä hinnat ovat olleet keskimäärin viimeisen kuuden vuoden ajan 160 Yhdysvaltain dollaria per megawattitunti (USD/MWh). Pohjoisen sähköverkossa SINGissä hinta on ollut keskimäärin noin 120 USD/MWh.

Itsenäiset konsultit ennustavat, että hinnat ovat tulevaisuudessa noin 80 USD/MWh nominaaliasteikolla. Viime aikoina markkinoilla on nähty, että 20 vuoden ostohinta aurinkoenergialle on ollut 100 USD/MWh.

Uusiutuvan energian määrä kasvaa

Tällä hetkellä vaatimuksena on, että 5 prosenttia energiasta säätelyyn kuulumattomille asiakkaille tulee uusiutuvista energialähteistä. Tätä vaatimusta nostetaan asteittain 10 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Uusiutuviksi teknologioiksi kelpuutetaan Chilessä pienet vesivoimalat 9 MW:in saakka sekä aurinko- ja tuulipuistot.

Chilessä on tällä hetkellä hyväksytty uusiutuvien energioiden hankkeita 3 GW:n edestä. Vielä arvioitavana olevia hankkeita on 2 GW:n verran.

Sähkön hinta määräytyy siten, että järjestelmä syöttää generaattoreille energiaa ensin alimmalla mahdollisella marginaalikululla, ja kaikkien kallein käytetty teknologia asettaa spot-hinnan. Tämä mahdollistaa sen, että uusiutuvan energian tuottajat voivat aina toimittaa sähköä niin, että he saavat aina kannattavia marginaaleja spot-myynnistään.

Energianjakelujärjestelmään liittyvät riskit ovat pieniä, koska sen toimijat ovat pääasiassa kansainvälisten yritysten tytäryhtiöistä, kuten italialaisesta ENEListä, amerikkalaisesta AESista, ranskalaisesta GDF-Suezista, kanadalaisesta OTPP:sta ja amerikkalaisesta Semprasta. Maksamatta jäämisen riski on käytännössä olematon.

Ennätyssuuret ulkomaiset investoinnit

Chilen ulkomaisista investoinneista vastaava komitea on tällä hallituskaudella merkittävästi tehostanut toimintaansa erinomaisin tuloksin. Ulkomaisia investointeja tuli viime vuonna Chileen ennätysmäärä, yli 30,3 miljardin dollarin edestä. Kasvua oli 32 prosenttia edellisvuoteen nähden.

Suurin osa investoinneista tuli kaivos-, energia-, infrastruktuuri- ja elintarviketeollisuuden sektoreille. Keskimääräinen ulkomaisten pääomien vuosikasvu Chilessä kolmen viimeisen vuoden aikana nousi 5,8 miljardiin dollariin. Ulkomaisten investointien osuus Chilen kansallisesta bruttokansantuotteesta oli 18,2 prosenttia.

Käytännössä ulkomaiset investoinnit kaksinkertaistuivat vuosien 2010–2012 välisenä aikana. Luvut kertovat investoijien luottamuksesta Chileen, talouden suhteellisesta dynaamisuudesta Latinalaisen Amerikan alueella, kiinnostuksesta Chilen luonnonvaroihin mutta toisaalta epävakaudesta Euroopassa.

Ulkomaisten investointien komitealla on informatiiviset verkkosivut, jolta löytyy myös uusi opas ”Foreign Investor Guide: Key information for investing in Chile(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)".

Suomen suurlähetystö järjestää uusiutuvien energioiden seminaarin 5.–6. marraskuuta Santiago de Chilessä yhdessä Finpron, Pohjoismaiden suurlähetystöjen, Ruotsin export Rådetin, norjalaisen Norconsultin ja Chilen energiaministeriön kanssa. Suomalaiset investoijat ja yritykset ovat erittäin tervetulleita osallistumaan. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Team Finlandin yhteyshenkilöön (avautuu uuteen ikkunaan) Chilessä.

Hanna Lepistö