Chilen työlain reformi – uusi laki astui voimaan 1.4.2017
Yksityissektoria koskevan työlain reformi on vero- ja koulutusreformin ohella presidentti Bachelet'n hallituksen keskeinen lainsäädännöllinen uudistushanke. Uusi laki astui voimaan 1.4.2017.
Reformin tavoitteena on hallituksen mukaan muuttaa sotilasdiktatuurin ajalta vuodelta 1979 peräisin oleva lainsäädäntö ja saattaa se paremmin linjaan ILO:n standardien ja OECD-maiden enemmistön kehitystrendien kanssa. Keskeisinä elementteinä ovat palkkaneuvottelujen tulosten ulottaminen automaattisesti kaikkiin yrityksen työntekijöihin, kielto korvata lakkoon osallistujat sisäisin järjestelyin tai uusia palkkaamalla, palvelujen minimitason ylläpito ja neuvottelujen minimitason määrittely.
Uusi laki antaa puitteet työnantajan ja työntekijöiden neuvotteluille vain yrityksen sisällä eikä se sisällä alakohtaisia määrittelyjä. Lain modernisointiin liittyvän tarpeen lisäksi hallitus asetti uudistustyölle kolme tavoitetta:
Epätasa-arvoisuuden vähentäminen rakenteellisin muutoksin. OECD-maiden enemmistön esimerkki ja tieteelliset tutkimukset osoittavat, että tasa-arvoisuuden lisääminen yhteiskunnassa johtaa positiivisiin tuloksiin opetuksessa, terveydenhuollossa, syrjäytymisen vähentämisessä sekä sosiaalisen liikkuvuuden lisäämisessä,
Ammattiyhdistysten aseman ja kollektiivisten palkkaneuvottelujen vahvistaminen,
Antaa Chilen taloudelle moderni ja sen kilpailukyvyn varmistava toimintaympäristö.
Uusi laki parantaa työntekijöiden asemaa konkreettisesti
Nykyisellään vain noin 14 % Chilen työvoimasta kuuluu ammattiliittoihin ja kollektiivisten neuvottelujen piirissä on noin 10 % työvoimasta. Nykyisen lain seurauksena ammattiyhdistysliike on "atomisoitunut". Kansallisella tasolla työnantajat puhuvat yhdellä äänellä etujärjestönsä CPC:n kautta, mutta työntekijäpuolella on vastinparina 3 suurempaa ja yli 200 pienempää ammattiyhdistystä, mikä on merkinnyt työntekijäpuolen neuvotteluaseman heikentymistä.
Käytännössä tästä on seurannut muun muassa: Suur-Santiagon joukkoliikenteen piirissä työskentelee 15.000 kuljettajaa, joita edustaa noin 400 ammattiyhdistystä, pienimmissä jäseniä on vain 5. Tämä on johtanut lukuisiin lieveilmiöihin, kuten laittomiin lakkoihin ja ammattiyhdistysasemansa takia erityisasemassa (erottamattomuus) olevien väärinkäytöksiin. Toisaalta palkkaneuvottelujen pattitilanteessa ongelmat siirtyvät suoraan politiikkaan ja puolueille. Pahimmissa tapauksissa hallitus joutuu ratkaisemaan työmarkkinaongelmia lakien ja asetusten kautta. Tästä esimerkkinä laki palvelualan työntekijöiden juomarahoista. Uusi laki muuttaa tilannetta yritysten sisällä vahventamalla neuvotteluprosessia sen voimasuhteita tasapainottamalla, ammattiyhdistyksen vahvistamisella sekä edistämällä osapuolten dialogia/keskusteluyhteyttä. Lain kautta tämä saavutetaan seuraavin keinoin:
Palkkaneuvottelujen tulosten soveltaminen automaattisesti kaikkiin yrityksen työntekijöihin ml ammattiyhdistykseen kuulumattomat
Lakon kokonaisuusvaltaisuus (lakossa olevia ei saa korvata sisäisin järjestelyin tai palkkaamalla uusia työntekijöitä, minimipalveluiden ylläpitovelvollisuus ja niiden kriteerien määrittely etukäteen)
Ammattiyhdistysten oikeus saada käyttöönsä relevanttia tietoa (esim yrityksen liikevaihto)
Palkkaneuvottelujen minimitason määrittely.
Luotettavien tilastojen mukaan 69,3% Chilen työntekijöistä on sitä mieltä, että ammattiyhdistysliike helpottaa ja parantaa työilmapiiriä. Uuden lain lisäksi hallitus tavoittelee luotettavuuden ja työllisyyden lisäämistä mm. kouluttamalla ihmisiä aktiivisesti, vahvistamalla työministeriön kapasiteettia, vahvistamalla työttömyysturvaa ja ottamalla käyttöön uudenlaisen työnvälitysjärjestelmän "työpörssin" jossa työpaikat ja hakijat kohtaavat reaaliajassa.
Uutta lakia valmisteltaessa hallitus pyrki konsultoimaan ammattiyhdistysten lisäksi työnantajaosapuolia mutta huonoin tuloksin. Laki saatiin hyväksyttyä maan kansanedustuslaitoksessa kongressissa hallituspuolueen äänin, oikeisto-opposition äänestäessä vastaan. Oppositio pitää lakia liian kapea-alaisena, ammattiyhdistyksen asemaa korostavana. Sen vaatimuksesta Chilen perustuslakituomioistuin poisti laista eduskuntakäsittelyvaiheessa kohdan, jossa kuulumista ammattiyhdistykseen kaavailtiin pakollista.