Chilen taloudella menee hyvin, mutta ylikuumentumisen riski on olemassa
Chilen talous jatkaa dynaamista, hieman ennakoitua nopeampaa kasvuaan. Maan keskuspankki on valppaana ylikuumentumisen varalta. Myös meneillään oleva vaalivuosi vaikuttaa maan talouskeskusteluun.
Chilen talous jatkaa dynaamista, hieman ennakoitua nopeampaa kasvuaan. Chilen keskuspankin huhtikuussa julkistama raportti ennustaa vuoden 2013 kokonaiskasvun 4,5–5,5 prosentin välille, mikä on 0,3 prosenttia enemmän kuin joulukuussa arvioitiin. Vuoden ensimmäisinä kuukausina talouskasvu oli korkeimmillaan jopa 6,7 prosenttia, mutta taloustieteilijät ennustavat vauhdin hiljenevän vuoden loppua kohden.
Keskuspankin kasvuennusteen pieni ylöspäin tarkistus perustellaan kaivossektorin odotettua korkeammalla kasvulla. Lisäksi joidenkin Chilen tärkeimpien kauppakumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, kasvuennustetta on tarkistettu ylöspäin. Toisaalta Kiinan kasvuvauhtiin liittyy epävarmuuksia. IMF:n arvion mukaan Chilen talouskasvu olisi tänä vuonna 4,9 prosenttia.
Inflaatio on samaan aikaan ollut koko alkuvuoden poikkeuksellisen alhaalla, lähellä yhtä prosenttia. Vuonna 2010 aloittaneen hallituksen tavoite oli pitää inflaatio 3-4 prosentin tasolla, mutta viime vuonna se ei enää toteutunut. Chilessä puhutaan inflaatiomysteeristä, sillä matala inflaatio on yllättänyt niin maan keskuspankin kuin monet taloustieteilijätkin. Yksiselitteistä vastausta tilanteeseen ei ole, mikä vaikuttaa myös keskuspankin sisällä epävarmuuteen mahdollisten ohjaustoimien suhteen. Tilanteen toivotaan olevan väliaikainen ja inflaation nousevan vuoden loppuun mennessä takaisin kolmeen prosenttiin. Chilen peson kurssin arvostus on korkealla, ja se on keskuspankin johtajan mukaan vaikuttanut olevan ominaista Chilen kaltaisille raaka-ainevaltaisille nouseville talouksille, joilla menee hyvin.
Ylikuumentumista vai ei?
Chilen talouden mahdollisestaylikuumenemisesta on myös alkanut kuulua erilaisia mielipiteitä: ylikuumenemisen kieltäjien mukaan talouskasvu johtuu kasvaneesta tuottavuudesta, eikä kulutuksen kasvu ole näkynyt kasvaneena inflaationa. Ylikuumenemisen mahdollisuudesta varoittavien joukko on viime aikoina laajentunut. Heidän mukaansa sisäisen kulutuksen kasvu ei voi olla pidemmän päälle kestävällä pohjalla, vaan tällä vauhdilla se alkaa ennen pitkää näkyä kasvaneena alijäämänä ja inflaationa. Chilen vaihtotaseen alijäämä on IMF:n mukaan Latinalaisen Amerikan maista suurin.
Keskuspankin raportissa tiedostetaan ylikuumentumisen riskit erityisesti kotimaisista syistä johtuviksi, mutta toistaiseksi se ei aio ryhtyä toimiin. Taloustieteilijät arvioivat, että mahdollisesti seuraavan neljännesvuosikatsauksen aikaan keskuspankki joutuu kuitenkin jo ilmoittamaan joistakin toimenpiteistä.
Ulkomaiset investoinnit ennätystasolla
Ulkomaiset investoinnit nousivat 32 prosenttia vuonna 2012 ja olivat 30,3 miljardia US-dollaria. Ulkomaisten investointien prosenttiosuus bruttokansantuotteesta nousi ennätystasolle 11,3 prosenttiin. Suurin osa investoinneista tuli Yhdysvalloista ja Espanjasta, ja melkein puolet meni kaivosteollisuuteen. Osaa kotimaisen kulutuksen kasvusta selitetään johtuvaksi kasvaneista ulkomaisista investoinneista ja niihin liittyvistä hankinnoista, mutta ei kaikkea. Vaihtotaseen alijäämän arvioidaan olevan tänä vuonna 4,4 %, viime joulukuussa se oli 4,6 %.
Selitys Chilen talouden nousulle löytyy ennen kaikkea kaivossektorille tehdyistä investoinneista, joissa on ollut merkittävää nousua vuodesta 2006 alkaen. Vaikka suunniteltuja investointeja on peruuntunut ja lykätty viime vuoden lopulta alkaen, ovat toteutuneet investoinnit silti mittavia. Kupari-investoinnit puolestaan ovat johtuneet ennätyskorkeasta hinnasta. Chilen talouskasvun ei voi sanoa olevan kestävällä pohjalla, joskin hyvien kuparivuosien tuloista siirretään osa rahastoihin heikompien aikojen varalle. Viimeaikainen kuparin hinnan vaihtelu on alkanut huolestuttaa Chilen talousjohtoa.
Vaalivuosi leimaa talouskeskustelua
Chilessä on meneillään vaalivuosi. Loppuvuodesta valitaan uusi presidentti ja parlamentti. Neljä vuotta vallassa ollut oikeisto yrittää ottaa kunnian talouskasvusta, mutta todellisuudessa siihen ei ole perusteita, koska kasvun syy on ollut globaalissa raaka-ainebuumissa ja kriittisempien ekonomistien mukaan myös kuparin hinnalla spekuloinnissa, jolle ei toistaiseksi näy loppua. Kun yhteiskunnan uusia pysyviä kustannuksia rahoitetaan kuparin korkeasta hinnasta tulevilla tuloilla, talous ei ole kestävällä pohjalla hinnan laskiessa.
Hallitus on sinänsä hoitanut makrotaloutta asiantuntevasti, kuten 20 vuotta sitä ennen vallassa ollut keskusta-vasemmistokin. Joidenkin tutkijoiden arvion mukaan nykyhallituksen taloussaavutukset liittyvät yrittämisen edellytysten helpottamiseen ja startup-yritysten näyttävään tukeen. Yrittäjyys ja innovaatiot ovat olleet hallituksen aktiivisen kampanjoinnin kohteena. Lisäksi hallitus on vienyt läpi joukon yrittäjyyteen ja sääntelyyn liittyviä lakeja.
Chilen kehityksen suurimpana haasteena ovat maailman korkeimpiin kuuluvat tuloerot, ja tälle asialle ovat edelliset ja nykyinen hallitus käytännössä tehneet hyvin vähän. Chilen bruttokansantuote henkeä kohden nousee tänä tai ensi vuonna 20 000 US-dollariin (PPP), mikä ylittää nykyisen hallituksen asettaman tavoitteen viisi vuotta etuajassa. Yhteiskunnallinen epätasa-arvo ei kuitenkaan korjaannu ilman määrätietoisia uudistuksia.
Suomalaisosaamisen saumoja
Suomalaisyrityksille Chilessä on paljon mielenkiintoisia hankkeita ja monesti myös rahoitusta, vaikka markkinat ovat suhteellisen pienet. Kehittyvä Chile tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia erikoisemmillakin sektoreilla. Kaivosalueen kaupungit kasvavat räjähdysmäisesti. Vaikka kaupunkisuunnittelun osaaminen on pohjoisessa heikkoa, rahasta ei ole puutetta. Kaivosalue tarjoaa mielenkiintoisia infrastruktuuri-, energia- ja ympäristöhankkeita, myös kaivosteollisuuden ulkopuolella.
Lisäksi koko maassa kehitetään, hitaasti kyllä, ja pienen paineen alaisena, uusiutuvien energioiden hankkeita – ympäristöstandardeja rakennuksiin, energiatehokkuusratkaisuja. Ihmiset ja teollisuus ovat yhä tietoisempia ja vähitellen vaativampia puhtaamman teknologian ratkaisujen ostajia. Prosessointia ja tuorelogistiikkaa kehitetään elintarvikehuollossa.
Myös ns. lifestyle-puolella on alati kasvava joukko kuluttajia. Koti- ja lemmikkieläinten terveydestä ja elinoloista pidetään parempaa huolta. Niin pyöräilijöiden kuin muidenkin vapaa-ajan ulkoiluharrastajien määrä kasvaa, terveystuotteet kiinnostavat. Terveydenhuollon piirissä ns. elintasosairauksien määrä kasvaa. Ihmiset vaativat parempia palveluita ja kestävämpiä tuotteita.
Elintarvikeviennissä näkyvät jossain määrin vientikohdemaiden erilaiset vaatimukset. Chile suuntaa niin kala- kuin hedelmävientiään yhä enemmän Aasian kasvaville markkinoille, missä on höllemmät säännöt esimerkiksi kemikaalipitoisuuksien suhteen kuin Euroopassa.
Huoltosuhde huolestuttaa myös Chilessä
Chilessä minimipalkkaa ansaitsevien työntekijöiden määrä vähentyi vuosina 2000–2011 21,2 prosentista 10,3 prosenttiin. Minimipalkkaa työstään saavien henkilöiden määrän odotetaan tulevina vuosina pienentyvän edelleen maan talouskasvusta johtuen. Chilen hallitus ilmoitti maaliskuussa minimipalkan nostamisesta 200 000 pesoon (noin 330 euroon). Suhteessa vähiten minimipalkkaa ansaitsevia ihmisiä asuu isoissa kaivoskaupungeissa ja maan pääkaupunki Santiago de Chilessä.
Chilessä on vuoden 2012 väestölaskennan mukaan Latinalaisen Amerikan kolmanneksi eniten yli 60-vuotiaita väkilukuun suhteutettuna, eikä väestörakenne ole ainakaan chileläisten syntyvyyden perusteella muuttumassa nuorempaan: chileläinen nainen synnyttää elämänsä aikana keskimäärin 1,45 lasta. Chilessä voi olla siis edessään samoja kysymyksiä tulevaisuudessa kuin Suomella nyt: kuinka huoltosuhde eläkeläisten ja työssäkäyvän väestön kohdalla tulee vaikuttamaan maan talouteen? Lisäksi pieni syntyvyys voi johtaa tulevaisuudessa entistä suurempaan työvoimapulaan, jos sitä ei paikata riittävästi maahanmuutolla.
Hanna Lepistö, Antti Kauttonen