Täällä Bern - Sveitsi Euroopan talousytimessä

Alpo Rusi Alpo Rusi

Sveitsi on maailman 19. suurin talous ja maan kaupungeista Zürich ja Geneve kuuluvat maailman 15. suurimman finanssikeskuksen joukkoon. Sveitsin vajaan kahdeksan miljoonan asukkaan konfederaatio on EU:n kolmanneksi suurin ”ulkomarkkina-alue”.

Sveitsissä arvioidaan olevan ulkomaalaista varallisuutta finanssilaitoksissa 2,5 triljoonaa. Maassa on laskettu olevan kolmisensataa pankkia ja muuta rahoituslaitosta, mutta kahden suurimman pankin hallussa on puolet talletuksista. Finanssikeskuksen toimialat ovat keskeisiä maan taloudessa.

Euroalueen kriisi on luonnollisesti myös Sveitsin ongelma. Sveitsin frangi sidottiin euroon syyskuussa 2011 tasolla 1,20 frangia. Ilman Sveitsin keskuspankin euroon kohdistuneita valtavia tukiostoja frangin arvo olisi noussut dramaattisesti ja vaikuttanut maan vientiin.

Sveitsi lujemmin EU:ssa kuin osa EU-maista

Sveitsin ja EU:n syvää ja monialaista keskinäisriippuvuutta tähdensi 5. marraskuuta 2012 Luzernin Eurooppa-foorumissa puhunut Sveitsin liittohallituksen liikenneministeri Doris Leuthard. Samalla hän toi korostetusti esille uhkan: mitä kauemmin eurokriisi jatkuu, sitä enemmän Eurooppa menettää meneillään olevassa uusien markkinoiden välisessä globaalissa taloudellisessa ja poliittisessa valtakamppailussa.

Sveitsi on lujemmin EU:ssa kuin eräät sen jäsenvaltiot, jotka eivät joko ole Schengen-sopimusjärjestelmän piirissä tai eivät kykene noudattamaan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.  Sveitsin ulkoinen velka on alle 40 % BKT:stä, maan työttömyys on edelleen alle 3 %.

Useilla sektoreilla, kuten ICT:n toimialoilla, on akuutti työvoimapula. Liikenneministeri voi aivan oikeutetusti sanoi, että EU:ssa tulisi ottaa paremmin huomioon nämä seikat. Tämä ei tarkoita etteikö myös Sveitsiä uhkaa työttömyyden kasvu, mikäli eurokriisi ei taittuisi lähikuukausina.

Eurokriisin syyt EU:ssa

Finanssikriisin syistä keskusteltaessa on usein syyttävä sormi osoitettu Yhdysvaltain 2000-luvun alkupuolen ylikuumentuneisiin asuntomarkkinoihin. Samalla on unohdettu se tosiasia, että viime vaiheessa eurokriisin syyt ovat Euroopan unionin sisällä.

Euroopassa rakennettiin hyvinvointivaltioita usein myös välittämättä talouden tuotantopohjan kestävyydestä. Näin syntyi vääjäämättä rakenteellisia epätasapainotiloja, kun talouskasvu heikkeni 2000-luvun kuluessa ja finanssikriisin luotua suuria epävakauksia globaaleille rahamarkkinoille vuodesta 2007–20088 alkaen.

Samaan aikaan kriisiä syvensivät pankkien liian suuret riskit eräissä maissa. Sveitsissä suurpankki UBS ajautui vararikon partaalle vuosina 2008–2009 ja käytännössä valtio pelasti sen noin 60 miljardin lisärahoituksella. UBS on aloittanut taannoin valtaisat leikkaukset investointipankkitoiminnan piirissä, jonka seurauksena maailmanlaajuisesti leikataan jopa 10 000 työpaikkaa.

Veroharmonisaatio EU:n intresseissä

Lisäksi liittohallitus jatkaa lainsäädäntötoimia maan pankkijärjestelmän uudistamiseksi niin sanotun ”valkoisen rahan” strategian avulla sekä huolehtimalla siitä, että systeemirelevantit pankit eivät enää uhkaisi vaikeuksien keskellä koko Sveitsin talouden kestävyyttä.

Sveitsi ei ole harkitsemassa liittymistä Euroopan unioniin, eivätkä kansalaiset EU:hun haluaisikaan. Maalla on vahva talous, joka on investoinut valtaisasti EU:n alueelle. EU:n alueelta tulevat sijoitukset Sveitsiin ovat vain murto-osa tästä. Toisaalta liittohallitus odottaa, että EU tekisi vastatarjouksen Sveitsin viime kesäkuussa tekemään ehdotukseen suhteiden kokonaisjärjestelyn turvaamiseksi nykyisen bilateraalisen sopimusjärjestelyn pohjalta.

EU:n intressissä on ajaa eteenpäin esimerkiksi veroharmonisaatiota sekä uskottavia institutionaalisia järjestelyjä (sopimusten valvonta, ristiriitojen ratkaiseminen). Leuthardin mukaan Sveitsi kunnioittaa EU:n kanssa tehtyjä sopimuksia, joista vähiten merkityksellinen ei ole vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus. Leuthardin mukaan tämä sopimus on osaltaan taannut Sveitsin hyvinvoinnin kasvun. Sveitsi toivoo, että EU:n kanssa voitaisiin aloittaa uudelleen eräiden keskeisten sektorisopimusten, kuten energia, koskevat sopimusneuvottelut. Moni sanookin Sveitsin vain poimivan rusinoita yhteiseurooppalaisesta pullasta.

Suomen hallitus käynnisti syyskuussa 2012 Team Finland -yhteistyön, jonka tavoitteena on koostaa Suomen ulkomaankauppapolitiikka tehokkaaksi työkaluksi globaalien muutosten aikana. Zürichissä järjestetään 12.11. Sveitsin Team Finland -verkoston toimesta kahdentoista suomalaisen ICT-alan kasvuyrityksen investointitapahtuman. Tapahtumaan liittyvän korkean tason seminaarin pääalustuksen pitää Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

Alpo Rusi, suurlähettiläs
Suomen suurlähetystö Bernissä
8. marraskuuta 2012