Sveitsin menestyksen seitsemän peruspilaria

Sveitsi kärsi 1990-luvulla EU-maihin verrattuna suuremmista talouden kasvuvaikeuksista, jonka seurauksena tehdyt uudistukset näkyvät edelleen niin, että Sveitsi on EU-maihin verrattuna nyt paremmalla ja kestävämmällä kasvu-uralla. Maassa on käytännössä edelleen täystyöllisyys ja esimerkiksi ICT-alalla monen muun sektorin ohessa on jatkuvasti runsaasti avoimia työpaikkoja.

Shoppailijat eivät ole peloista huolimatta karanneet halvempiin euromaihin. Kuva: Nouhailler Shoppailijat eivät ole peloista huolimatta karanneet halvempiin euromaihin. Kuva: Nouhailler

Sveitsin kansantalous on maailman 19. suurin ja se on seitsemänneksi suurin finanssikeskus maailmassa. Sveitsissä on satakunta globaaliyrityksen pääkonttoria, eikä tätä asemaa uhkaa edes Aasian talouksien nousu ainakaan lyhyellä aikavälillä. On kuitenkin todennäköistä, että osa globaaliyrityksistä siirtää pääkonttoreita Aasiaan.

Toisaalta esimerkiksi Ranskasta on toteutumassa pääkonttorien siirtymisiä Sveitsin puolelle, missä on parempi yritysilmasto. Osin tähän liittyy EU:n ja Sveitsin välinen kiistely holding-yritysten verokohtelusta.

Globaaliyritysten edustajat korostavat, että yritysten sijoittumiselle Sveitsiin on olemassa yleensä kolme syytä: verotus, yhteiskunnan vakaus ja sijainti, joista viimeisin on vähäisin tekijä.

 

ICT-aloilla työvoimapulaa

EU:n ulkopuolella pysyttelevänä taloutena Sveitsillä menee hyvin, ei sen takia että se on EU:n ulkopuolella, vaan siksi että sen talous on avoin ja talouden uudistuksia on tehty riittävästi. Sveitsi on yksi harvoista teollisista maista, missä on käytännössä täystyöllisyys ja useissa 27 kantoneista suoranainen työvoimapula.

Tällä hetkellä maassa on esimerkiksi ICT-alalla huutava työvoimapula mikä epäilemättä on kiinnostava seikka vaikkapa Nokialta lopputulin saaneille suomalaisosaajille.

Sveitsin väestömäärä ylitti kesällä 8 miljoonaa ja maahan saapuu vuosittain noin 75 000 maahanmuuttajaa, valtaosa EU-maista. Arvovaltaisen Econimiesuissen toimitusjohtaja Gerold Bühner toteaa Neue Zürcher Zeitung:ssa, Sveitsin arvostetuimmassa sanomalehdessä 30.8.2012, että nimenomaan EU:n kanssa solmittu työvoiman vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus on yksi Sveitsin talousmenestyksen pilareista.

Tämä kuvaa hyvin sitä kaksijakoista tilannetta, mikä vallitsee Sveitsin ja EU:n suhteissa, jotka nojaavat kahdenvälisille sopimuksille.

Bühner korostaa, että Sveitsin talouskehityksen vahvuuksia ovat lisäksi kuusi muuta tekijää:

1. Vientimarkkinoiden diversifioituminen, jonka seurauksena EU:n osuus on enää ”vain” 56 % ja Aasian nousevien talouksien ”jo” 22 %, mikä luku kasvaa kun Sveitsi saa aikaiseksi vapaakauppasopimuksen Kiinan kanssa

2. Koulutuksen kehittäminen etenkin innovaatioiden luomiseksi, mikä edellyttää matemaattisten tieteiden ja luonnontieteiden aseman vahvistamista 3. Joustavat työmarkkinat, kun sopimukset tehdään yritystasolla

4. Verotusta koskevan kilpailukyvyn säilyttäminen

5. Ydinvoimasta luopumiseen liittyvä energiapolitiikan kehittäminen

6. Oikeusturvallisuuden vahvuudet.

 

Tuore suhdannekatsaus

Zürichissä arvovaltaisessa EHT- yliopistossa toimiva tutkimuslaitos KOF julkaisi 29.8.2012 katsauksen Sveitsin talousindikaattoreista. Sen mukaan maan talous on kasvanut suotuisasti vajaan parin prosentin tasolla viime vuoden lopun lievän notkahduksen jälkeen. Tätä selitetään viennin suuntautumisen diversifiotumisella ja etenkin niillä monilla uudistuksilla, joihin Sveitsissä ryhdyttiin 1990-luvun lopulla maan talouden jäätyä jälkeen EU-maista.

Kasvun vakautta ja täystyöllisyyden säilymistä selitetään paljolti niin, että Sveitsi kerää nyt hedelmiä 1990-luvun lopun reformeista. Samalla varoitellaan vaipumasta itsetyytyväisyyteen. Bühner toivoo suurempaa läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta suuryritysten ja politiikan välille. Haasteena on EU ja pankkisektorilla haasteena ”too big to fail”-ongelma.

Molemmissa kysymyksissä ovat talouden edut vitaaleja, mutta riippuvaisia poliittisesta päätöksenteosta.

 

Sveitsin frangi ja eurokriisi

Sveitsin keskuspankin suuret valuuttaostot ja niihin kytkeytyvä päätös pitää sitoa euron kurssi suhteessa frangiin 1,2 tasolle ovat herättäneet paljon kansainvälistähuomiota ja sisäpoliittista keskustelua.

Tällä hetkellä Sveitsin keskuspankin ulkomaisten valuuttavarantojen osuus oli heinäkuussa 71 % bkt:sta (nyt yli 400 miljardia euroa reservissä). Epäluuloista huolimatta Sveitsin vientipainotteisen talouden edustajat eivät mielellään kritisoi keskuspankin valuuttainterventioiden vaikutuksia. Keskuspankki on kuitenkin tehnyt toistaiseksi voittoa. Keskuspankkia on kritisoitu lähinnä liian aktiivisesta vaikuttamisestaan valuuttapolitiikkaan. Lisäksi sen tämänhetkisten sijoitusten keskittymistä euroalueelle ei pidetä riskittömänä, johtuen euron tulevaisuuden epävarmuudesta.

Credit Suissen luottokelpoisuusarvion mukaan suurimmalla osalla tärkeimmistä sveitsiläisistä yrityksistä on hyvä vaihtotase. Perinteisesti vahvalla lääkealalla ei ole ongelmia ja kaupunkien sekä kantonien vakavaraisuus on kunnossa. Vahvan frangin aiheuttamasta ulkomaisen kysynnän laskusta näyttää kärsineen ainoastaan teollisuuskoneiden rakentamiseen erikoistunut Bobst, jonka luottoluokitusta jouduttiin heikentämään Credit Suissen arviossa.

Vaikka vientivetoisilla aloilla ei olla vältytty vahvan frangin vaikutuksilta, ovat ne tähän mennessä olleet marginaalisia suhteessa pelkoihin. Suurimmat ongelmat näyttävät olevan energiasektorilla, joka kärsii Euroopan kohonneista energiahinnoista. Myös turismi on ala, joka on jo pidempään kärsinyt euro-frangi valuuttakurssista.

Kotimaiseen kysyntään vaikuttaa osittain hintojen lasku, Sveitsissä hinnat ovat laskeneet heinäkuussa 0,7 prosenttia suhteessa edellisvuoteen. Sveitsiläiset kuluttavat edelleen ja vaikuttavat kansantalouden kasvuun siitä huolimatta, että lehdistössä on ollut paljon keskustelua euroalueelle halpojen hintojen perässä pakenevista ostajista.

Vahva frangi luo edelleen paineita hinnan alennuksiin vähittäiskaupassa ja toisaalta kannustaa nostamaan tehokkuutta. Pankkisektori ei ole säästynyt taloustilanteen vaikutuksilta ja lehdistössä on spekuloitu, että investointipankkiirien työttömyys ei ole koskaan ollut näin korkealla. EU:n luoma paine veroharmonisointiin ja Saksaan vuotaneet verotiedot ovat osaltaan vaikuttaneet tähän kehitykseen ja tulevat olemaan myös tulevina vuosina tapetilla. Meille suurpankkien edustajat ovat korostaneet eurokriisin nopean ratkaisemisen välttämättömyyttä, eikä euron hajoamisella spekuloida.