Sveitsillä ja Suomella eri keinot kasvuyritysten kehittämiseksi

Sveitsi ja Suomi ovat viime vuosina molemmat sijoittuneet hyvin innovaatioita ja kilpailukykyä mittaavissa arvioinneissa. Yhteistä maille on, että suhteellisen pienet sisämarkkinat edellyttävät kasvua hakevilta yrityksiltä kansainvälistymistä. Maiden lähestymistavat kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja uuden yritystoiminnan tukemiseen poikkeavat kuitenkin merkittävästi toisistaan ja luovat mielenkiintoisen vertailupohjan Suomen ja Sveitsin välille.

Team Finland -verkosto järjestää 12. marraskuuta Zürichissä nvestointeihin liittyvän yritystapahtuman. Kuva: SwissTraveler Team Finland -verkosto järjestää 12. marraskuuta Zürichissä investointeihin liittyvän yritystapahtuman. Kuva: SwissTraveler

Sveitsissä muodostettu Team Finland -verkosto suurlähetystön koordinoimana järjestää 12. marraskuuta Zürichissä ICT-alan investointeihin liittyvän yritystapahtuman. Tapahtumassa suomalaiset ICT-alan kasvuyritykset esittelevät toimintaansa sveitsiläisille sijoittajille. Tapahtuman osana järjestettävässä suomalaista ICT-osaamista esittelevässä seminaarissa esiintyy muun muassa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

Sveitsin ja Suomen yhteisenä haasteena on talouden voimakas vientivetoisuus nykyisessä taloustilanteessa. Suomelle ongelmallista on kuitenkin Sveitsiä enemmän suurien kasvuyritysten puute – sama vaivaa tällä hetkellä lähes koko Eurooppaa, erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltioita.

Vaikka Sveitsi pysytteleekin toistaiseksi EU:n ulkopuolella, on maan talous vahvasti sidottu EU:n tilaan. Sveitsissä liittovaltio reagoi viime vuoden lopulla talouden sopeuttamispaketilla, joka sisältää myös toimia innovaatioiden ja pienyritysten toiminnan helpottamiseksi muun muassa verotuksen ja tutkimusrahoituksen avulla.

Suomen start up -huuman kääntöpuoli

Suomen innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn vahvuuksia ja haasteita on selvitetty useissa kansainvälisissä arvioinneissa. Suomi on Sveitsin ohella ollut viime vuosina tilastojen kärkimaita. Useimmiten Suomen vahvuuksina nähdään työvoiman korkea koulutustaso, innovaatioiden luominen sekä vakaa ja läpinäkyvä hallinto- ja pankkijärjestelmä. Innovaatio- ja kilpailukykyraporttien tulokset kertovat saavutetusta tasosta, mutta eivät ennusta tulevaisuutta.

Suomessa ja ympäri Eurooppaa hehkutetaan kovasti uuden yritystoiminnan merkitystä taloudelliselle kasvulle. Innovaatio- ja start up -työpajoja pystytetään ennätysvauhdilla. Suomi on maailman kärkimaita, kun mitataan tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) investointeja suhteessa bruttokansantuotteeseen. Haasteet kiteytyvät innovaatioiden tai uuden yritystoiminnan puutteen sijaan ulkomaisten investointien houkuttelemiseen ja kasvuyritysten rahoitukseen.

Suomen ohella koko Eurooppa tarvitsee ennen kaikkea kasvuyrityksiä, jotka luovat työpaikkoja myös pitkällä aikavälillä. Suomessa yrityksiä syntyy suhteessa aiempaan paljon, mutta niillä on vaikeuksia kansainvälistymiskynnyksen ylittämisessä, joka on Suomen kokoisessa maassa edellytys kasvulle.

Suomalaisten kasvuyritysten puutetta ja investointiköyhyyttä on analysoitu paljon. Selityksiä on löydetty sisämarkkinoiden koosta, kilpailun puutteesta, työmarkkinoiden joustamattomuudesta ja yritysverotuksesta. Niklas Kiviluoto on tehnyt väitöskirjan vääristyneestä kasvun ja kannattavuuden suhteesta. Hän tarjoaa selityksenä kasvun haasteisiin liian vähäistä keskittymistä kannattavuuteen. Kannattavuus on hänen mukaansa tärkein mittari, joka todistaa, että liiketoimintamalli toimii. 

Julkisten toimijoiden viidakko hämmentää yrittäjää

Viime aikoina on myös havahduttu siihen, että julkisten toimijoiden verkosto, jonka aloittelevat yrittäjät kohtaavat, on erittäin monimutkainen. Se muodostuu monista, osittain päällekkäisistä toimijoista. Tekes, Finnvera, Finnpro, Sitra, ELY-keskukset, yliopistot ja eri ministeriöt työskentelevät yhteistyössä tai rahoittavat alkavaa yritystoimintaa.

Toimija usein myös vaihtuu, kun siirrytään siemenestä kasvuvaiheeseen. Koordinoimaton monitahoisuus voi pahimmillaan johtaa tulosten heikkenemiseen. Käynnissä olevat uudistukset toimijoiden uudelleenstrukturoinnista ovat askel oikean suuntaan.

Haasteet liittyvät osittain myös siihen, että suomalaiset innovaatiot on hyvin tuote- ja teknologialähtöisiä – asiakas unohtuu helposti. Start-up guru Steve Blank korostaa, että pelkkä hyvä tuote ei kuitenkaan riitä, vaan yrityksen tulee olla ”kypsä” kasvuun. Liikeideaa tulee testata ja kehittää edelleen asiakasrajapinnassa ennen kuin yritys voi kasvaa.

Sveitsissä rahoituksen sijaan käytännönläheistä tukea

Sveitsin lähestymistapa innovaatioiden ja yrittäjyyden tukemiseen antaa aiheen vertailuun. Sveitsissä yrittäjyys on kansantalouden kulmakivi ja sen tukeminen on usein lähtökohtana sääntelyn, verotuksen ja infrastruktuurin suunnittelussa.

Sveitsin julkiset tahot toimivat yrityksille mahdollistajina ja reunaehtojen asettajina. Lisäksi Sveitsin kysyntälähtöinen järjestelmä on joustavampi ja mahdollistaa siten nopean reagoinnin maailmantalouden muutoksiin. Tämä koskee myös työmarkkinoiden toimijoita.

Yritykset, joilla on kasvupotentiaalia saavat paljon tukea kansainvälistymiseen. Suoria rahoitusmahdollisuuksia Sveitsin julkinen sektori ei kuitenkaan yrityksille juuri tarjoa. Tukea on saatavilla rahoituksen sijaan markkinointi- ja johtamisosaamiseen sekä kansainväliseen verkostoitumiseen.

Aloittelevat yrittäjät tai yrittäjiksi haluavat voivat kääntyä liittovaltion talousasioiden kanslian SECO:n (Stattssekretariat für Wirtschaft) puoleen, joka antaa neuvoja ja tukea ennen kaikkea vuorovaikutuksessa eri virastojen ja viranomaisten kanssa. Teknologia ja innovaatiokomissio KTI (Komission für Technologie und Innovation) puolestaan tarjoaa tukea yrittäjyyteen ja sovelluskelpoisten innovaatioiden kehittämiseen sekä kaupallistamiseen.

Tuki perustuu rahoituksen sijasta asiantuntija-apuun ja alakohtaisten sekä alueellisten alustojen hyödyntämiseen innovaatioiden levittämisessä. Tarkoituksena on tarjota käytännön työkaluja ja keinoja idean muuntamiseksi menestyväksi yritykseksi. Myös liittovaltion tutkimusyliopistot (ETH Zürich ja Lausanne) tukevat tutkimustyöstä kumpuavia start up -yrityksiä niiden kaupallistaessa tuotteitaan tai menetelmiään.

Sveitsissä julkinen ja yksityinen sektori puhaltavat yhteen hiileen

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on Sveitsissä tyypillistä uusien innovaatioiden jalkauttamisessa tai teknologioiden käyttöönotossa. Suorin yhteistyömalli on käytössä aloilla, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, tai joilla yritystoiminnan aloittaminen kaipaa julkisen sektorin toimimista ”jäänmurtajana”.  

Aloilla, joilla liiketoimintaa ei synny vapailla markkinoilla, valtio voi perustaa kansallisia tutkimusohjelmia tai käynnistää projekteja. Projekteihin kytketään yliopistoja, asiantuntijoita, järjestöjä ja yrityksiä. Esimerkiksi vanhuksille rakennetaan taloja, joissa on sekä yksityisomisteisia, vanhuksille suunnattuja asuntoja sekä kunnallisia palveluita, kuten päiväkoti ja vanhustenpalvelut. Projektien lähtökohtana on aina molemminpuolinen hyöty.

Verotus on myös tärkeä väline, jolla Sveitsin valtio tukee ja samalla ohjaa yritystoimintaa. Esimerkiksi positiivisesta liikevaihdon kehityksestä palkitaan matalammalla veroprosentilla, jotta uudet yrittäjät joutuvat heti aluksi kiinnittämään huomiota kannattavuuteen. Yrityksen ensimmäisenä vuonna kaikki hankinnat ovat verottomia. Liittovaltio ja kantonit antavat erilaisia verohelpotuksia, kannustaen esimerkiksi vihreän teknologian käyttöön ja paikallisten palveluiden tuottamiseen. Myös liiketilojen tai tonttien tarjoaminen yritystoiminnan alkuvaiheessa on kantoneiden tapa tukea aloittelevia yrityksiä.

Suomen ja Sveitsin keskeisimmät erot kasvun tukemisessa

Sveitsin ja Suomen väliset erot innovaatioiden ja kasvuyritysten tukemisessa voidaan kiteyttää seuraavasti:

  • Suomessa valtion rooli nähdään keskeisenä pelurina yritysten ja kilpailukyvyn tukemisessa.  Sveitsissä julkinen sektori on mahdollistajana ja reunaehtojen asettajana.
  •  Suomessa on käytössä top-down –malli – tarjontaperusteinen tukijärjestelmä – jossa julkiset tahot määrittelevät rahoituksen saajat. Sveitsissä tuki on kysyntälähtöistä eli bottom-up. Tämä tarkoittaa, että Sveitsissä yritykset joutuvat kilpailemaan päästäkseen tuen piiriin ja tukimuodot vastaavat yritysten tarpeisiin.
  • Suomessa puuttuu tuen ja rahoituksen koordinaatio ja kohdistaminen. Monet eri tahot saattavat tukea samoja yrityksiä tai samaa hanketta toteutetaan monella eri taholla ja rahoituksella samanaikaisesti. Sveitsissä julkisen hallinnon rooli on toimia yksityisen rahan ja osaamisen koordinaattorina kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, mutta raha ei kulje valtion kautta.
  • Public-private -yhteistyö toteutetaan Suomessa ja Sveitsissä eri konsepteilla. Suomessa valtion rahaa kierrätetään useiden eri organisaatioiden kautta yrityksille. Sveitsissä julkisella taholla on puolestaan verkostoijan rooli ja yksityiset yritykset rahoittavat ja toteuttavat projekteja.
  • Suomessa strategioita ja malleja on olemassa paljon, haasteet ovat enemmän markkinoille viemisessä. Sveitsissä adaptoidaan muualla tehtyä innovaatiota ja panostetaan innovaatioiden käytettävyyteen ja levittämiseen.
  • Suomessa verotuksen kannustavuus on kansainvälisesti vertailtuna heikko. Sveitsin verotusjärjestelmä kannustaa yrityksiä kiinnittämään huomiota kannattavuuteen jo aikaisessa vaiheessa.

On hyvä pitää mielessä, että jokaisesta start upista ei voi tulla kansainvälistä menestystarinaa, mutta uutta yritystoimintaa tarvitaan paljon, jotta sen joukosta voi nousta potentiaalisia kasvuyrityksiä. Sveitsin malli ei ehkä ole suoraan sovellettavissa Suomeen, mutta sveitsiläisessä mallissa on paljon aineksia esikuvaksi.

Sveitsissä vain parhaat yritykset saavat tukea ja rahoitus niiden tulee hoitaa itse. Yritystoiminnan ei tulisi olla itse tarkoitus ehdoitta, vaan tukemisessakin tulisi keskittyä voimakkaammin kannattavuuteen. Suoran rahoituksen sijaan yrityksille voitaisiin tarjota enemmän keinoja kannattavuuden ja myynnin kehittämiseen sekä kansainvälistymisen tiellä.