Suurlähettiläs Valtteri Hirvosen puhe Suomalaisen kirkko Sveitsissä 105. itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa

"Itsenäisyyspäivä on meille kaikille suomalaisille, ja vieläpä korostetun paljon ulkosuomalaisille, tunteellinen päivä ja merkittävä virstaanpylväs vuosikierrossa. Itsenäinen Suomi täyttää tänään 105 vuotta ja siihen mahtuu muistoja jo useammalta sukupolvelta."

Jumalanpalveluksen osallistujat kuuntelevat suurlähettilään puhetta.
Suurlähettilään puhe

Hyvät naiset ja herrat, hyvät ystävät.

Mina damer och herrar, kära vänner.

Minulle on erittäin suuri ilo ja kunnia olla täällä tänään osallistumassa suomalaisen kirkon itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen.

Itsenäisyyspäivä on meille kaikille suomalaisille, ja vieläpä korostetun paljon ulkosuomalaisille, tunteellinen päivä ja merkittävä virstaanpylväs vuosikierrossa. Itsenäinen Suomi täyttää tänään 105 vuotta ja siihen mahtuu muistoja jo useammalta sukupolvelta.

Kävimme läpi vaikeita aikoja itsenäisyytemme alku taipaleella. Ensimmäisenä koettelemuksenamme kansallissota, jossa veli kävi toistaan vasten. Myöhemmin talvi- ja jatkosota, joissa Suomi taisteli itsensä säilyttämiseksi valtiona. Tappiot olivat musertavia, 100 000 miestä kaatui, kolmannes alueesta menetettiin ja 10 prosenttia väestöstä joutui muuttamaan pois kotiseudultaan. Silti oli myös aihetta iloon, koska saimme lopulta pitää itsenäisyytemme. Saamme osoittaa kiitollisuutemme niille miehille ja naisille, jotka puolustivat kansakuntaamme näissä sodissa. Sotien keskeiset opetukset ovat kansallisen yhteenkuuluvuuden sekä kansainvälisen yhteistyön merkitys.

Lähes jokainen perhe joutui antamaan uhrauksia torjuntavoiton puolesta. Tämä on suurin syy sen takana, että herkistymme itsenäisyyspäivää viettäessämme. Muistelemme kaatuneita ja menetettyjä ja annamme kiitosta sotaveteraaneillemme.

Juhlatunnelmaamme synkistää tänä vuonna Venäjän raaka ja provosoimaton hyökkäys Ukrainaan. 30. marraskuuta tuli talvisodan alkamisesta kuluneeksi 83 vuotta, jolloin me olimme samassa asemassa kuin Ukraina nyt. Tuolloin oman maamme olemassaolo oli veitsenterällä. Suomen itsenäisyyspäivän iltaa vuonna 1939 eivät valaisseet kynttilät kuten nyt, vaan omien ja vihollisen aseiden suuliekit. Siksi juuri me suomalaiset pystymme eläytymään ukrainalaisten tunnelmiin. Ukrainan asia on meidänkin asia.

Suomi, kuten koko kansainvälinen yhteisö on Venäjän hyökkäyksen seurauksena joutunut kantamaan taakkaa mm inflaation, kasvavien energiakustannusten ja alhaisen talouskasvun merkeissä. Kuitenkin on selvää, että niin kauan kuin ukrainalaiset taistelevat ja maksavat vapaudesta verellään, ei meille mikään taloudellinen hinta ole liian korkea.

Vaikka itse elämme rauhassa, on epävarmoina ja vaikeina aikoina entistä tärkeämpää, että seisomme yhdessä ja yhteistyössä mm pohjoismaiden, liittolaistemme ja ystävämaiden kanssa puolustaen niitä arvoja, joihin uskomme ja jotka muodostavat yhteiskuntamme perustan. Näitä ovat oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioitus.

Hyvät ystävät,

Sveitsi on valtio, johon tunnemme suurta kiintymystä. Itse asiassa on olemassa paljon samankaltaisuuksia maittemme välillä. Haluankin tässä siteerata tasavallan presidentti Sauli Niinistöä:

Te ulkosuomalaiset olette arvokkaita Suomen ja suomalaisen kulttuurin lähettiläitä. Monille te olette ensimmäinen ja ehkä ainoa kosketus Suomeen. Maailmalta saadut kontaktit ja osaaminen sekä monenlainen työ Suomen puolesta hyödyttävät konkreettisesti kotimaata. Olen iloinen, että moni ulkosuomalainen ja suomensukuinen vaalii suomalaisuutta ja siihen liittyviä perinteitä. Yksi näistä hienoista perinteistä on itsenäisyyspäivä. Kuudes joulukuuta on meidän kaikkien suomalaisten ja suomensukuisten yhteinen juhlapäivä.

Näissä tunnelmissa haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Trevlig självständighetsdag!