Suuri muutos käynnissä:  markkinatalous määriteltävä uudelleen

Maailman talousfoorumista on sukeutumassa radikaalimpi kysymysten esittäjä ja vallitsevien olojen kyseenalaistaja: foorumin perustajan mukaan markkinatalous on määriteltävä uudelleen. Euron romahdukseen ei Davosin kokokousessa  saatu uskon vahvistusta. Huoli EU:n kasvunäkymistä ja velkakriisin ratkaisusta dominoi julkisuutta ja keskusteluja. Monissa arvovaltaisissa puheenvuoroissa korostettiin, että euroalueelle tarvitaan eurobondit muodossa tai toisessa rahoitusjärjestelmän vakauden takaamiseksi. Suomi sai runsaasti näkyvyyttä Jyrki Kataisen ja Olli Rehnin esiintymisten kautta.

Davosissa tammikuun kolmannella viikolla 42. kertaa kokoontunut Maailman Talousfoorumi (World Economic Forum, WEF) on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut maailman suurimpien yritysten johtajien, kymmenien valtiopäämiesten, ministerien, tutkijoiden, kansainvälisten organisaatioiden johtajien sekä kansalaisjärjestöjen edustajien kohtaamistapahtumaksi.

Kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana WEF oli suljettu. ja kuten amerikkalainen politologi Samuel Huntington 1977 totesi, ”Davos-kansalaisten” kohtauspaikka. Sveitsin alppikylään saapui Huntingtonin mukaan pieni kansainvälinen eliitti, jonka jäsenet ajoivat ensisijaisesti omia henkilökohtaisia etujaan, eivätkä tunteneet enää kansallista lojaaliutta eivätkä kokeneet maailman parantamista haasteekseen.

Muuttuunut Davos

Vuoden 2012 WEF tapahtui monien globaalien käänteiden ja eurokriisin sävyttämässä ilmapiirissä. Davosin tapahtuman vähättelijöitä riittää, vaikka historia tarjoaa monia kiistattomia todisteita jopa suorastaan ”vallankumouksellisista saavutuksista ” joita on saatu aikaiseksi maailman suurimpien yritysten ja vaikkapa YK:n edustajien välillä, joista voidaan mainita HIV/Aids-lääkkeet. Davosissa suuret lääkevalmistajat suostuivat pudottamaan lääkkeen hinnan niin, että sen saatavuus taattiin kehitysmaiden
kansalaisille.

Vuonna 2012 WEF on muuttunut vuodesta 1977 ainakin kahdessa suhteessa. Ensinnäkin tapahtuma on avoin, kun paikalla ovat suuret kansainväliset uutiskanavat ja muut mediat. Tänä vuonna kansainvälisen median osallistuminen oli laajinta tapahtuman historiassa.

Toisekseen tämän ajan globaalit haasteet ovat pakottaneet päättäjät ja yritysjohtajat täysin uudenlaisiin lähestymistapoihin ja kysymyksenasetteluihin:
- Vanhaa Eurooppaa uhkaa ”menetetty vuosikymmen”
- Yhdysvallat on menettämässä asemaansa maailman johtavana taloutena ja moraalisena esikuvana
- globaalit finanssimarkkinat ovat epävakaat
- nuorisotyöttömyyden raju kasvu kaikkialla
- diktatuurien romahdus useilla mantereilla
Tänä vuonna järjestäjät halusivat korostaan nuorten tulevaisuuden johtajien ja innovaattoreiden (young shapers) merkitystä. Samoin näkyvyyttä saivat G-20-ryhmä sekä finanssijärjestelmän ja EU:n edustajat. Tänä vuonna G-20-maat pitivät epävirallisia tapaamisia Meksikon presidentin johdolla. EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehn osallistui omien virallisten paneeliesiintymistensä lisäksi erilaisiin G-20-maiden epävirallisiin valmistelutapamaisiin sekä eurokriisin selvittelyyn liittyneisiin keskusteluihin.





Davosin katujen varsilla paikallisten asiantuntijoiden mukaan olivat mainostamassa erityisesti BRIC -maiden pankit investointimahdollisuuksiaan. Toisaalta Kiinan osallistumista pidettiin aiempaa vaatimattomampana. Venäjän osalta puheenvuoroissa nousi esille epäilys, että maa ei enää kuulu luontevasti BRIC-ryhmään, koska se on selkeästi heikommin ”nouseva talous” ryhmittymässä. Huomiota saivat jälleen myös niin sanotut julkimot, joiden joukossa nähtiin Mick Jagger ja Chelsea
Clinton.

Eurokriisi ja EU:n kasvun palauttaminen
 

Davosin tämän vuoden avajaispuheen 25.1. piti Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka vaati työmarkkinoiden reformeja, budjettikuria ja leikkauksia sekä vahvempaa Euroopan integraatiota. Muutoin Merkel petti odotukset, koska hänen ei katsottu tuoneen mitään uutta lääkettä eurokriisin hoitamiseksi.

EU:n komission VP Rehn selosti paneeleissa komission linjauksia kriisin voittamiseksi, missäolennaista on lyhyen aikavälin nopeat toimet (Kreikan palomuurin kestävyydestä huolehtiminen, sovituista päätöksistä kiinnipitäminen, kuten budjettikuri ja leikkaukset) sekä pitkän aikavälin kasvua kirittävien toimenpiteiden käynnistäminen (rakenteelliset uudistukset).

Monissa painavissa puheenvuoroissa (George Soros, professori Robert Schiller, Yale) korostettiin, että euroalueelle tarvitaan eurobondit ”muodossa tai toisessa” rahoitusjärjestelmän vakauden takaamiseksi. Professori Robert Schillerin mukaan euroalueen kriisin perussyy on poliitikoissa, jotka ovat vuosia luvanneet asioita, joille ei
ole olemassa rahoitusta.

Saksalaistaustainen Princetonin yliopiston talousprofessorin Markus K. Brunnermeierin mukaan olisi katkaistava pirullinen kierre, kun vaikeuksissa olevat pankit eivät pysty lainaamaan reaalitalouden tarpeisiin. Näin supistuvat valtioiden verotulot. Tarvitaan turvallisia valtion arvopapereita lainanannon takaamiseksi.

Professori laski euroalueen velkakriisin hallinnon tarvitsevan pitkällä aikavälillä ”European safe bonds” arvopapereita yhteensä 10 triljoonaa euroa, josta 7 triljoonaa ovat niin sanottuja ”senior bonds” ja loput ”junior bonds” velkakirjoja.

Kokonaisuutta professori nimittää termillä ”European safe bonds” ja toteaa EKP:n piirissä ideaa arvostettavan korkealle. Pankit ostaisivat näitä ”safe
bonds” arvopapereita turvallisuuden ja rahoitusvakauden vahvistamiseksi. ”junior bonds”-arvopaperit olisivat myös riskirahoittajien ulottuvilla. Hän piti liian riskipitoisena tilannetta, että pankkien rahoitus on sidoksissa EKP:hen siinä määrin kuin tänään on tilanne. EKP:n antama 500 miljardin likviditeettiruiske auttaa vain lyhyellä aikavälillä. Pääoman pako Saksaan tai Sveitsiin kriisimaista on ongelma, kun Espanjan asuntokupla oli merkittävästi saksalaispankkien lainanannon seurausta.

Merkille pantavaa on, että asiantuntijat eivät Davosissa uskoneet euron romahdukseen vaan pitivät selvänä, että euro säilyy. UBS:n pääjohtaja totesi asian myös tämän tekijälle kahdenkeskisessä tapaamisessamme.

Davosin teeman tänä vuonna Great Tranformation - Suuri Muutos


”Davos-kansalaisesta” on sukeutumassa radikaalimpi kysymysten esittäjä ja kyseenalaistaja. Mediassa muistutettiin, että Albert Einstein luennoi Davosissa 1928 suhteellisuusteoriasta, joka oli alkuna suurelle muutokselle.

Vuonna 2012 Davosin teema oli ”Suuri muutos” (Great Transformation). WEF:n
perustaja professori Klaus Schwab kysyi, pystyvätkö tämän ajan ”Davos-kansalaiset”, maailman vaikutusvaltaisimmat ihmiset, vastaamaan muutoksen haasteeseen. Hän puhui uudesta ”talentismista” ja mikroyrityksistä talouskasvun uusina toivoina. Tämä vaatii vallankumousta koulutuksessa.

Hänen mukaansa markkinatalous on määriteltävä uudelleen, Tulevaisuudessa pääoma ei ole niin tärkeä kuin ”talentismi”, kun arvioidaan markkinatalouden kehittämistä, Klaus selitti useissa haastatteluissa.

Käytännön ehdotuksia uuden markkinatalouden kehittämiseksi ei kuitenkaan kuultu kovin montaa. Professori Schiller vaati asuntolainajärjestelmän uudistamista. Hänen mukaansa pankkien tulisi pienentää laina sen mukaan, mikäli asunnon arvo putoaa. Arvon noustessa pankki voisi myös olla mukana edun saajana (shared appreciation mortgages). Omalla tavallaan WEF kontribuoi ”uutta markkinataloutta” sekä panostamalla nuoriin innovaattoreihin (global shapers) että käsitteeseen ”social entrepreneurs”.

Davosin paneelit olivat suuria kysymyksiä täynnä. Merkillepantavaa oli, että päähuomion saivat Kiinan ja Itä-Aasian, Afrikan ja ehkä jossain määrin Latinalaisen Amerikan kehityskysymykset. Venäjä ei ollut merkittävässä määrin esillä. Monet asiantuntijat ovat jo vuosia korostaneet, että Venäjä on väärässä seurassa kun se liitetään BRIC-maihin.Tämä siksi, että Venäjän kehitysnäkymät eroavat kielteisesti muiden ryhmän maista.

Bill Gatesin johdolla monet kansalaisjärjestöt ja hyväntekeväisyyttä harjoittavat säätiöt toivat esille tavoitteitaan ja saavutuksiaan. Nuorisotyöttömyys, ruokaturvallisuus ja kehitysmaiden terveydenhuolto olivat monissa paneeleissa erityisteemoina. Davosissa oli paikalla myös perinteisen turvallisuuspolitiikan huippuasiantuntijoita ja poliitikkoja, joissa yhteyksissä käsiteltiin ajankohtaisia kriisejä, kuten Lähi-itää ja Iranin ydinuhkaa.

Israelin presidentti Simon Peres korosti, että eurokriisin ja Yhdysvaltojen vaalien takia Israelin ja Palestiinan on avattava suorat neuvottelut. Peresin mukaan Iran on alueen
suurin uhka ja Hamasin aseistaja, ”koska Iran ei halua rauhaa Israelin ja Palestiinan välille”. Hän totesi myös, että ”globalisaatio on aikakautemme tehokkain antirasistinen liike”.