angle-left Suomen EU-puheenjohtajuuskausi avattiin Bernissä 8.7.2019

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi avattiin Bernissä 8.7.2019

Suomen pj-kausi avattiin Bernin Konservatoriossa 8.7. järjestetyssä tilaisuudessa, jonka paneelikeskustelun teemana oli ”To Be or Not to Be”: Finland, Switzerland and the European Union. Teeman ytimessä oli Suomen ja Sveitsin EU-suhteen yhtäläisyyksien ja erilaisuuden vertailu sekä Suomen puheenjohtajuuskauden tulevat haasteet.

Kuvassa suurlähettiläs Timo Rajakangas, parlamentaarikko Christa Markwalder, moderaattori Carmela Ahokas Houben, parlamentaarikko Fabian Molina, ministeri Anne Berner ja EU-suurlähettiläs Michael Matthiessen

Mielenkiintoisen ja eloisan paneelin osallistujina olivat Suomesta ministeri Anne Berner, Sveitsistä parlamentaarikot Christa Markwalder ja Fabian Molina sekä EU-suurlähettiläs Michael Matthiessen. Paneelin moderoijana toimi Carmela Ahokas Houben.

Suurlähettiläs Matthiessen toi avauspuheenvuorossaan esille mm. Brexitin, komission ja parlamentin uudet kokoonpanot ja näiden aiheuttamat haasteet tulevalle puolivuotiskaudelle. Hän totesi, että Suomi on hoitanut kaksi edellistä pj-kauttaan esimerkillisesti ja oli luottavainen, että Suomi hoitaa kautensa mallikkaasti tälläkin kertaa.

Ministeri Anne Berner otti puheenvuorossaan esille globaalit haasteet; ilmaston muutoksen, muuttoliikkeet ja kestävän kehityksen tärkeyden. Yhtenäinen EU ja sen kumppanimaat voivat yhdessä parhaiten vastata näihin haasteisiin ja viedä kehitystä eteenpäin.

Parlamentaarikko Christa Markwalder kertoi puheenvuorossaan mm. EU-Sveitsi institutionaalisen puitesopimuksen neuvottelutilanteesta. Hän totesi, että EU:ssa on saavutettu paljon: taloudellinen integraatio ja vapaa liikkuvuus ilman byrokratiaa. Hän esitti näkemyksenään, että Sveitsin olisi pitänyt liittyä EU:hun samassa puolueettomien maiden aallossa, jossa Suomi ja Itävalta liittyivät.

Toinen sveitsiläinen parlamentaarikko Fabian Molina osallistui myös tiiviisti puitesopimuksen neuvottelutilanteen kommentointiin. Hänen mielestään esillä olevat ongelmat liittyvät Sveitsin korkean palkkatason turvaamiseen ja Sveitsin instituutioiden päätöksenteon hitauteen. Sopimukselle tulee saada myös työmarkkinajärjestöjen hyväksyntä. EU:n puolelta hän toivoi ymmärrystä Sveitsin hallintojärjestelmälle, jossa kansalaisilla on sananvalta, jota tulisi kunnioittaa.

Keskustelun lopuksi molemmat kansanedustajat ilmaisivat myönteisen suhtautumisensa tiiviin EU−Sveitsi -suhteen puolesta.

Moderaattori nosti esiin mielipidemittauksen, jonka mukaan 60 % sveitsiläisistä olisi valmis hyväksymään puitesopimuksen. Kansanäänestyksen järjestämisessä on kuitenkin riskinsä, jos äänekäs vastustajien ryhmä torpedoisi sopimuksen ja siirtäisi seuraavan mahdollisuuden kymmenen vuoden päähän. Suurlähettiläs Matthiessen toivoi, ettei Sveitsi jäisi junasta maailman muuttuessa.

Suurlähetystö järjesti tilaisuuden yhteistyössä Suomen Ystävät Sveitsissä Yhdistyksen ja Suomi – Sveitsi kauppakamarin kanssa. Tilaisuuteen osallistui lähes 150 henkeä, jotka koostuivat politiikan, hallinnon, diplomatia, median ja akatemian edustajista sekä suomalaisyhteisöistä. ​​​​​​​