Haastattelussa uusi suurlähettiläs Valtteri Hirvonen

Haastattelussa uusi suurlähettiläs Valtteri Hirvonen

Valtteri Hirvonen aloitti Suomen suurlähettiläänä Sveitsissä ja Liechtensteinissa 1.9.2021. Edustuston harjoittelijat Emilia Mehtonen ja Jaakko Havela haastattelivat uutta suurlähettilästä hänen elämänvaiheistaan ja odotuksistaan seuraavan neljän vuoden suhteen.

Kuka olet, mistä tulet?

Nimeni on Valtteri Hirvonen ja olen Pohjois-Karjalasta kotoisin, vaikkakin syntynyt olen Savonlinnassa.

 

Millainen urapolkusi on ollut?

Urapolkuni on ollut kaiken kaikkiaan hyvin monipuolinen: Ulkoministeriössä aloitin vuonna 1988, tosin jo edellisen vuoden kesänä olin ollut samaisessa paikassa harjoittelijana. Ulkoministeriössä olen työskennellyt viidellä eri osastolla, viimeisimpänä ennen tänne tuloani ministeriön työhyvinvointipäällikkönä. Ulkomailla olen ollut postilla niin Canberrassa, Mexicossa, Varsovassa, Tokiossa kuin Pjongjangissakin. Suurlähettilään olen aiemmin toiminut Reykjavikissa. Bern on siis seitsemäs ulkomaan asemapaikkani ja toinen suurlähettilästehtäväni. En ole urallani siis erikoistunut mihinkään vaan ollut enemmän tällainen generalisti. Päivääkään en vaihtaisi urastani pois! Sen verran vaihteleva ja mielenkiintoinen se on kokonaisuudessaan ollut.

 

Millaista oli työskennellä Pjongjangissa?

Se oli ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä lähes täysin muusta maailmasta eristäytynyt maa. Pohjois-Korean toimisto oli eräänlainen Suomen Pekingin suurlähetystön haarakonttori ja olin sen ainoa työntekijä. Suomen diplomaattisena edustajana minulla oli myös pääsy Suuren johtajan luo.

Työskentely siellä oli monessa mielessä poikkeuksellista, sillä olihan se minulle myös 26-vuotiaana ensimmäinen ulkomaan asemapaikkani. Mitään kovin tarkkaa ohjeistusta en tehtäviäni koskien saanut; Suomen sen aikainen Pekingin suurlähettiläs sanoi vain, että tee, niin kuin itse näet parhaaksi! Mikään partiojamboree komennukseni ei kuitenkaan ollut.

Asuntomme sijaitsi toimiston yläpuolella ja pihapiiriin kuului myös iso puutarha sekä saunarakennus. Elämä Pjongjangissa oli toki kaikkiensa hyvin rajoitettua: liikkumisrajoituksista aina exit-viisumin anomiseen, mikäli maasta halusi matkustaa pois. Kerran kuukaudessa tehtiin kuriirimatka Pekingiin, josta myös hankittiin elintarvikkeita, joita ei Pohjois-Koreasta saanut. Rajoittuneeseen elämään kuitenkin tottui ajan myötä.

Olen muuten viimeinen Ulkoministeriön virassa oleva henkilö, joka on ollut ulkomaan komennuksella Pjongjangissa. Edustan siis ministeriön institutionaalista muistia Pohjois-Korean osalta!

 

Mistä hyvä saksan kielen taito?

Isäni oli aikanaan Finnairilla töissä, ja vuonna 1965 muutimme koko perheen voimin Müncheniin, josta hän sai töitä lentoyhtiön piiripäällikkönä. Kaiken kaikkiaan asuimme kuusi vuotta Münchenissä, kaksi Kölnissä ja kuusi Frankfurtissa. Olen siis asunut Saksassa 14 vuoden ajan ja käynyt saksalaiset koulut aina ylioppilaaksi asti.

 

Miten Suomeen paluu sujui Saksassa vietettyjen vuosien jälkeen?

Oikein mainiosti: palasimme Suomeen vuonna -79 ja kävin paluun jälkeen vuoden Helsingin saksalaista koulua ja sain saksalaisten rinnalle myös suomalaiset ylioppilaspaperit. Tapasin melko pian Suomeen palattuani myös nykyisen vaimoni Katrinan.

 

Mitä harrastat vapaa-ajallasi?

Minulla on kaksi rakasta harrastusta: moottoripyöräily ja puiden kasvattaminen. Mopoiluharrastus vei mukanaan jo 15-vuotiaana ja nykyään omistankin useamman moottoripyörän.

Kymmenisen vuotta sitten havahduin botaniikan kiinnostavaan maailmaan ja nykyään minulla on mökilläni Suomessa oma pieni arboretum, jossa kasvaa 42 erilaista puulajia. Tätä puiden kasvattamistahan en tee itselleni, vaan ennen kaikkea lapsille ja lapsenlapsilleni, jotka voivat sitten tulevaisuudessa ihailla kaunista, lajirikasta metsää.

 

Millaiset ensimmäiset kaksi viikkoa uudessa tehtävässäsi ovat olleet?

Kuvailisin niitä mielenkiintoisiksi: Viime viikkoiseen Swiss Medtech Day –tapahtumaan, johon Suomi osallistui vierasmaana, liittyvät tapaamiset ja vierailut ovat tietysti pitäneet minua kiireisenä. Muutenkin olen tavannut jo monia kollegoitani ja käynyt Sveitsin ulkoministeriössä esittäytymässä. Täytyy sanoa, että vastaanotto on ollut erittäin hyvä!

Myöskin kesäisen sään jatkuminen on ollut ilahduttavaa ja olemmekin Katrinan kanssa jo käyneet viikonloppumatkoilla tutustumassa Emmentaliin sekä Berner Oberlandiin.

 

Millainen kuva sinulla on Sveitsistä?

Erittäin positiivinen. Sveitsi on moderni demokraattinen maa ja monissa asioissa edelläkävijä. Se on edistyksellinen niin yhteiskunnallisesti kuin teknisestikin. Olen myös koko diplomaattiurani ajan pitänyt Sveitsiä melko samankaltaisena maana Suomen kanssa.

 

Mitä odotuksia sinulla on seuraavan neljän vuoden suhteen?

Odotan että suhteet entisestään kehittyvät ja lujittuvat. Toivon myös, että saan osaltani tehtyä Suomea entistä tunnetummaksi Sveitsissä. Tässä tuskin tulee suurempia vaikeuksia, koska Suomella on jo valmiiksi hyvä imago Sveitsissä.

Korkeammalla tasolla odotan valtioiden välisien vierailujen aktiivistumista nyt kun koronapandemia alkaa hiljalleen väistyä. Toivon tietysti myös, että korona-ajan jälkeen sveitsiläiset jälleen löytäisivät Suomen tarjoamien matkailumahdollisuuksien äärelle.

 

Millaisena näet Suomen ja Sveitsin väliset suhteet? Onko jotain tiettyä alaa, jossa päästäisiin hyödyntämään suhteita?

Suhteet ovat oikein hyvät ja näkisin, että Suomella ja Sveitsillä voisi olla toisilleen tarjottavaa esimerkiksi koulutuksen saralla. Suomalaiset koulutusvälineet ja –ratkaisut voisivat kiinnostaa Sveitsin markkinoilla, kun taas Suomi saattaisi hyötyä Sveitsin mainiosta oppisopimuskoulutusjärjestelmästä. Myös digitalisaatio, josta Suomelta löytyy vankkaa ja laajaa asiantuntemusta voisi olla hedelmällinen ala yhteistyölle tulevaisuudessa.

 

Sujuuko sveitsinsaksa?

Luulin että se olisi helpompaa. Olen vuosikymmenten aikana tavannut useita sveitsiläisiä, joiden luulin puhuvan sveitsinsaksaa, mutta sehän olikin yleissaksaa sveitsiläisittäin korostaen! Kova työsarka siis odottaa. Sveitsinsaksa kuitenkin kuulostaa hauskalta ja olenkin jo lähes päivittäin totutellut korvaani siihen esimerkiksi katsomalla sveitsiläistä televisiota. Vahva saksan kielen taitoni varmasti myös helpottaa nopeaa omaksumista.