Haastattelussa uusi suurlähettiläs Timo Rajakangas
Timo Rajakangas on aloittanut kautensa suurlähettiläänä syyskuun alussa, hän vastaa mielenkiintoisessa haastattelussa korkeakouluharjoittelijan esittämiin kysymyksiin.
-Millä mielin aloitit kautesi täällä?
Tietenkin suurella innostuksella. Minun ensimmäinen ulkomaankomennukseni vuonna -86 oli juuri Sveitsissä Genevessä, joten maa oli tuttu entuudestaan, vaikkakin tietenkin Genevessä työtehtäväni liittyivät siellä toimiviin kansainvälisiin järjestöihin. Komennus Berniin merkitsee nyt sitä, että saan tutustua tähän upeaan maahan ja sen asukkaisiin samoin kuin tietenkin täällä asuviin suomalaisiin koko maanlaajuisesti.
-Mistä ja miksi tulit tänne? Oliko kulttuurishokkia alussa?
Siirryin Berniin Zagrebista, jossa toimin viimeiset neljä vuotta vastaten Kroatiasta, Makedoniasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta. Hain Sveitsiin, koska koin, että tämä paikka sopisi minulle hyvin ajatellen aikaisempaa virkauraani. Olen ollut jo kahdesti postilla saksankielisessä maassa ja saanut virka-urallani tutustua Keski-Eurooppaan eri suunnista käsin. Suomalaiselle Sveitsiin sopeutuminen on tietenkin helppoa. Ainoa shokki oli hintashokki. Kroatian halvoista hinnoista siirtyminen Sveitsin hintoihin hieman säikäytti.
-Millainen urapolku sinulla on ollut?
Genevessä oli ensimmäinen komennus ja sitten Tokio, Hampuri, Helsinki, Wien, vuosi Harvardin yliopistossa, ensimmäinen edustustopäällikkötehtävä Hongkongissa, sieltä taas Helsinkiin Itämeri-suurlähettilääksi, sitten Zagrebiin ja nyt olen täällä.
Urani aikana olen ehtinyt työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä myös ministeriössä eli kaiken kaikkiaan olen saanut kokea tyypillisen perinteisen ”monitoimi-diplomaatin” roolin. Olen kuitenkin voinut kartoittaa myös jonkinasteista erikoistumista nimenomaan saksankielisiin maihin ja Keski-Eurooppaan sekä myös Itä-Aasiaan.
-Onko jokin asia kummastuttanut/ ollut upeaa havaita täällä Sveitsissä?
En osannut arvata, kuinka ruuhkaisia Sveitsin moottoritiet ovat. Hienoa on ollut huomata, kuinka ystävällisiä sveitsiläiset ovat.
-Onko käsityksesi Sveitsistä muuttunut tämän kolmen kuukauden aikana? Mikä oli mielikuvasi Sveitsistä saapuessasi ja millainen se on nyt?
Sveitsi on vastannut suurelta osalta odotuksiani. Maa on tunnetusti vakauden ja turvallisuuden tyyssija, ja tietenkin luonto on täällä huikaisevan upeaa. Sveitsi on myös hyvin monessa suhteessa samankaltainen Suomen kanssa. Sveitsi tunnetaan myös kolmi- tai nelikielisenä maana ja usein sveitsiläiset tuntuvat vaihtavan ongelmitta kielestä toiseen. Kielellä on siitä huolimatta suurempi merkitys ihmisten identiteetille kuin olin osannut odottaa.
-Millainen on tyypillinen työpäiväsi täällä?
Mikään päivä ei ole oikeastaan samanlainen, mutta tyypillisesti päivään kuuluu tiedonhankintaa, sähköpostien lukemista ja kirjoittamista, raporttien kirjoittamista ja lukemista, puheiden laatimista ja pitämistä, osallistumista erilaisiin tilaisuuksiin, vierailuvalmisteluita jne.
-Millainen Sveitsi on ollut asuinmaana ja Bern asuinpaikkana?
Minulla on sellainen tuntuma, että Sveitsi on hyvä maa asua ja elämänlaatu on täällä korkealla. Bern on sopivankokoinen kaupunki - täältä löytää kaiken mitä tarvitsee. Bern ei kuitenkaan ole liian iso eli täällä ei ole suurkaupungeille tyypillisiä ongelmia. Minulle tärkeätä on puhdas luonto ja ilma, jotka molemmat löytyvät täältä.
-Millaiset ovat Sveitsin ja Suomen suhteet ja mihin suuntaan haluat niitä kehitettävän?
Meillä on hyvät ja saumattomat suhteet Sveitsin kanssa. Omaamme samat arvot, joiden pohjalta kanssakäymisen ja yhteistyön harjoittaminen on luontevaa ja tiivistä. Esimerkiksi molemmat maat pitävät ihmisoikeuksia ja liberaalia kauppajärjestelmää erittäin tärkeinä. Olemme myös kumpikin aktiivisia ja harjoitamme yhteistyötä rauhanvälityksen alalla. Haluaisin vilkastuttaa ennen kaikkia kaupallis-taloudellista yhteistyötä maittemme välillä.
-Sveitsissä on ollut aikanasi jo useita suomalaisia päämiehiä vierailulla. Toivotko lisää vierailuja?
Suurlähetystön työn onnistumiselle korkean tason vierailut ovat ehdottoman tärkeitä. Vierailuvalmistelut "pakottavat" osallistuvat tahot keskittymään ajankohtaisiin kysymyksiin maitten välillä ja auttavat viitoittamaan tulevaa yhteistyötä yhteisten intressien pohjalta. Vierailut ovat keino suurlähetystölle saada poliittisen tason ohjausta toimintaansa.
-Mitä veisit sveitsiläisestä yhteiskunnasta Suomeen?
On ehkä liian varhaista vastata tuohon kysymykseen kolmen kuukauden perusteella, mutta minua kiinnostaa perehtyä tarkemmin sveitsiläiseen päätöksentekojärjestelmään. Se näyttäytyy toisaalta kankeana ja arvaamattomanakin, mutta toisaalta taas Sveitsin malli näyttäisi onnistuvan kansalaisten osallistumisessa ja sitouttamisessa vieden kaiketi pohjaa pois populististen liikkeiden toiminnalta.
-Sujuuko sveitsinsaksa?
Zibelimärit (Zwiebelmarkt), Mersi ja Grüezi mittenan! Opittavaa kyllä riittää. Katsotaan, kuinka pitkälle pääsen neljässä vuodessa.