Aivoriihi: Sveitsi pärjää hyvin EU:n ulkopuolella jatkossakin
Econmiesuissen visiona on, että Sveitsi säilyttää asemansa yhtenä maailman kilpailukykyisimmistä maista myös tulevaisuudessa. Tähänastisesta kilpailuedusta, eli matalasta verorasituksesta tullaan pitämään kiinni. Jäsenkunnan piiristä ei löydy tukea Sveitsin EU-jäseneyydelle. Hallituksen bilateraalipolitiikkaa tuetaan vahvasti.
Elinkeinoelämän etujärjestö Economiesuisse edustaa Sveitsin n. 34.000 teollisuuden ja palvelualan yrityksen etuja. Se toimii kokonaan jäsenrahoituksen pohjalta, minkä näkee korostavan sen riippumatonta asemaa. On toki niin, että sveitsiläisessä konsensusdemokratiassa etujärjestöillä on poikkeuksellisen vahva asema. Järjestö ilmoittaa nettisivuillaan pitävänsä tiiviisti yhteyttä hallituksen, virkamieskunnan ja parlamentin kanssa. Pyrkimyksenä on identifioida varhaisessa vaiheessa tärkeät talouspoliittiset teemat ja vaikuttaa intensiivisesti lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa.
Economiesuisse toimii myös eräänlaisena thinktankina, jonka linjauksia kuunnellaan. Esimerkiksi Sveitsin Eurooppa-politiikassa järjestö on varteenotettava mielipidevaikuttaja. Järjestössä on juuri laadittu EU-suhdetta koskeva raportti, joka on lähetetty lausuntokierrokselle jäsenkuntaan. Atteslanderin mukaan tehdyn analyysin tuloksena on, että jäsenkunnan piiristä ei ole nähtävissä signaalia EU-jäsenyyden
puolesta.
Toisaalta raportissa tunnustetaan bilateralismin rajoitukset. Economiesuisse katsoo, että Sveitsillä on edelleen erinomaiset edellytykset kansainvälisessä taloudessa menestymiseen. Järjestö ilmoittaa visiokseen sen, että Sveitsi säilyttää asemansa yhtenä maailman kilpailukykyisimmistä maista.
Järjestön hallituksen jäsen Jan Atteslander alusti Sveitsin talouden näkymistä diplomaattikunnan järjestämässä tilaisuudessa 23.2.2010. Hän selosti Sveitsin taloustilanteen olevan verrattain hyvä, vaikka taantumassa ollaankin. Attelslanderin mukaan parhaillaan ollaan siirtymässä taantuman toiseen vaiheeseen. Sveitsin taloudella on ollut haasteita: viime vuonna vientitulot vähenivät n. 30 miljardia
frangia, lisäksi koko finanssikeskus on rakennemuutoksen kourissa.
Kuitenkin Sveitsissä työttömyysprosentti (4.5 % helmikuussa 2010) on kansainvälisessä vertailussa alhainen, lisäksi liittovaltion budjetti on ylijäämäinen. Sveitsissä automaattisena vakauttajana toimii joustava työttömyysvakuutusjärjestelmä, joka mm. antaa yrityksille välineitä uudelleen organisoida toimintaansa taloudellisesti vaikeina aikoina. Tämän ansiosta yritykset eivät heti ajaudu irtisanomisiin huonoina aikoina ollakseen taas vailla asiantuntemusta kun tilauskirjat alkavat uudelleen täyttyä.
Talouskriisissä selviytymisessä Sveitsiä on auttanut se, että valtion budjetti on pieni. Pieni julkinen sektori tarkoittaa kevyempää verotaakkaa, mistä seikasta on Sveitsille selvää kilpailuetua. Sveitsiläiset eivät halua suurta julkista sektoria eivätkä elvytystoimia velkarahoituksella. Säännöt valtion velkaantumiskatosta
(nk. Schuldenbremse) on kirjattu perustuslakiin joulukuussa 2001 järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena (Art. 126).
Näin ollen vuonna 2009 annetut kolme elvytyspakettiakin ovat olleet maltillisia. Maltillisella elvytyksellä on Atteslanderin mukaan myös ennalta estävää merkitystä.Mikäli massiivisiin yritysten pelastustoimiin oltaisi ryhdytty nyt, oltaisi oltu luomassa kulttuuria, jossa yritysjohtajat ajattelevat, että valtio pelastaa vaikean paikan tullen. Tällainen ajattelumalli ei missään nimessä ole toivottavaa.
Sveitsi on kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa toista kertaa ykkössijalla. Attelslander pyysikin kuulijoita itse päättelemään, kuuluisiko Sveitsin olla mukana G-20 ryhmässä. Hyvää kilpailukykyä ei ole saavutettu ”millään tempuilla”, vaan sillä, että pienen julkisen sektorin ansiosta verotus on voitu pitää alhaisena. Sveitsi tulee pitämään tästä kiinni jatkossakin.
Sveitsin kansainvälisten suorien investointien määrä - yli 5000 - on kansainvälisessä vertailussa erittäin suuri. Enin osa näistä on naapurimaista Italiasta, Ranskasta ja Saksasta, mutta joukossa on myös useita monikansallisia yrityksiä. Yritykset valitsevat parhaat mahdolliset ihmiset riveihinsä. Sveitsi ei pysty itse tuottamaan kaikkea tarvittavaa asiantuntemusta, joten firmat rekrytoivat globaalisti. Useaa yritystä johtaa ulkomaalainen. Yrityskieleksi on yleistymässä englanti.
Sveitsin vientivetoisen talouden tärkeät viitekehykset ovat bilateraalisopimukset EU:n kanssa, WTO sekä vapaakauppasopimusten verkosto
Bilateraalipolitiikka on Atteslanderin mukaan ollut menestyksellistä, vaikka tiettyjä ongelmakohtia on ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Economiesuisse on selkeästi asettunut kannalle, jonka mukaan jäsenyys EU:ssa ei olisi Sveitsin etujen mukaista. Toisaalta se tukee voimakkaasti hallituksen harjoittamaa bilateraalipolitiikkaa.
WTO nähdään Sveitsin tärkeimmäksi EU:n ulkopuoliseksi viiteryhmäksi. Vapaakauppasopimusten merkitys korostuu niin ikään. Sopimuksia on nyt yli 20, viimeksi tehtiin sopimus Japanin kanssa. Sopimuksia tavoitellaan myös mm. Intian, Ukrainan, Venäjän ja Kiinan kanssa. Sveitsin talous on Atteslanderin mukaan hyvässä asemassa kohtaamaan tulevaisuuden haasteita, mutta tiettyä huolta aiheuttavat julkisen talouden (epä)tasapaino monissa maissa, inflaatioriski ja protektionismi.
Atteslander totesi Economiesuissen olevan kiinnostunut kuulemaan ulkomaisten yritysten kokemista mahdollisista kaupanesteistä Sveitsissä. Hän pyysi edustustoja ilmoittamaan mikäli edustamiensa maiden yritykset kokevat tämänkaltaisia ongelmia Sveitsin markkinoilla. Mitä pankkisalaisuuteen tulee, Atteslander totesi yksityisyyden piirin suojan tulevan jatkumaan Sveitsissä viimeaikaisesta ulkoisesta painostuksesta huolimatta. Paineen alla oleminen on ollut vaikeata Sveitsille, koska tällaisesta ei ole kokemusta. Paine ei myöskään Atteslanderin mukaan auta Sveitsiä ulkomaisten fiskusten kokemien ongelmien hoitamisessa.
www.economiesuisse.ch(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Kuva: robertpaulyoung, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)