Kirnu

Suomen paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä 2010 on nimeltään Kirnu. Sen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit työryhmineen. Kirnu voitti toukokuussa 2008 käynnistetyn arkkitehtikilpailun, johon tehtiin 104 ehdotusta. Kilpailun lopputulokset julkistettiin lokakuussa 2008 Helsingissä. Suunnittelu käynnistyi välittömästi ja rakentaminen alkoi huhtikuussa 2009. Paviljongin on määrä valmistua huhtikuussa 2010. Paviljongin pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Teemu Kurkela.  Seuraavassa on arkkitehdin kuvaus Kirnun konseptista.

Pienoiskaupunki

Suomen paviljonki on maamme kuva pienoiskoossa, se esittelee Suomea ja sen yhteiskuntaa maailmalle.  Paviljonki voidaan nähdä suomalaisten rakentamana pienoiskaupunkina.  Sen sisältö kertoo tarinoita Suomesta ja suomalaisista. Paviljonki on esimerkki siitä miten suomalaiset rakentavat parempia kestävän kehityksen mukaisia kaupunkeja.  Kuten suomalaisessa yhteiskunnassa, paviljongissa luovuus, korkea teknologia ja kulttuuri muodostavat kokonaisuuden. Tässä kokonaisuudessa ihmisen on hyvä elää.

Paviljongin arkkitehtuuri pyrkii veistoksellisuudessaan visioimaan vapauden, luovuuden ja innovatiivisuuden teemoja.  Paviljonki nousee saarenomaisena kappaleena veden pinnasta. Silta johdattaa veden yli paviljongin sisälle. Paviljongin sydämen muodostaa pienoiskaupungin keskus ja tapahtumatori, ”Kirnu”, jossa ajatukset kohtaavat ja sekoittuvat.

Suomen tarina

Suomen tarina alkaa jääkausien ajalta.  Jääkaudella Suomen päällä lepäsi kilometrien paksuinen jääpeite, joka muovasi maamme rannikon, järvet ja saaret. Jääkauden aikana syntyvät myös hiidenkirnut, kalliosta löytyvät kolomaiset luonnonmuodostelmat.  Hiidenkirnut syntyivät jään painon vaikutuksesta kiven porautuessa peruskallion läpi.  Hiidenkirnua muistuttava tyhjä tila löytyy myös Suomen paviljongin Kirnun keskeltä.

 Luonto

 Paviljongin arkkitehtikilpailun aikana vuokrasin Helsingin edustalta pienen saaren. Suomessa tämä on mahdollista, meillä on tuhansia saaria. Saari on ihanteellinen pakopaikan konsepti. Saarelle kuljetaan veden yli ja päästään hetkeksi rauhalliseen pakopaikkaan hektisen kaupunkielämän keskeltä.  Mitä saarelle saavuttaessa sitten tehdään? Tavoitteena on hiljentyä ja tarkkailla luontoa.  Taivaan pilvet muodostavat alati muuttuvan taideteoksen. Rantojen kivet ovat kauniita ja muodon vapaudessaan täydellisiä.  Vesipeili on valon ja heijastuksien muodostama elämys. Kun kalaa katsoo tarkemmin, sen pintarakenne on sekä nerokas että kiehtova. Saarella olevan mökin sisätila on turvallisen pieni ja hämärä.

Kirnun arkkitehtuuri sai inspiraationsa luonnosta.  Luomistyössään arkkitehti voidaan nähdä kokkina, joka käyttää luontoelämysten raaka-aineita luodakseen uuden kokonaisuuden.  Paviljongin konsepti on saaren konsepti. Sen muotokieli on vapaa ilman symmetriaa, kuten kivellä. Paviljonkia ympäröi vesipeili ja sen pintaa peittää kalan suomuja muistuttavat elementit. Sisäänkäynti on pieni ja varjoinen, sisäpiha avautuu kohti taivasta ja pilviä. Kuten luonto itse, paviljonki tarjoaa rauhallisen pakopaikan kiireisestä kaupunkielämästä kaikille, jotka haluavat astua sisään. 

 Elämys

 Paviljonki leijuu veden pinnalla puhtaan valkoisena ja aineettomana. Ohut vesikalvo viilentää ilmavirtauksen paviljongin vierellä. Lähestyttäessä rakennusta hienovarainen suomuinen pintastruktuuri alkaa hahmottua.  Vieras kävelee sillan sileää pintaa pitkin kohti paviljongin pääsisäänkäyntiä. Sisäänkäynnin kangaspinnat muodostavat kutsuvan portin paviljonkiin. Vieras saapuu torille ”Kirnuun”. Läpikuultavat kangasseinät kohoavat kohti taivasta.  Puinen taso jalkojen alla muistuttaa laituria ja tuoksuu tervalta. Loiva ramppi lähtee nousemaan ”Kirnun” paksujen seinien sisällä kohti näyttelyä. Näyttelytila on korkea tila, joka kiertyy sisäpihan ympärille. Näyttelyn jälkeen ramppi johdattaa alas uloskäynnille, kauppaan ja ravintolaan.

Toiminta

Paviljongin tilat ja toiminnat on ryhmitelty selkeästi ja yksikertaisesti paikalleen. Sisäänkäyntikerrokseen sijoittuvat tapahtumatori ”Kirnu”, ravintola, kauppa, yleisöwc:t, vaatetila ja varastot. Näyttelyn jälkeen on mahdollista käydä kaupassa ja ravintolassa.  VIP–sisäänkäynti on sijoitettu skywalkin puolelle. Perusratkaisu mahdollistaa suurten ihmisvirtojen sujuvan liikkumisen elämyksellisessä tilassa.  VIP-, neuvottelu- ja henkilökunnan tilat on sijoitettu 3. kerrokseen.

 Hyvä elä

”Hyvän elämän” tulevaisuuden vision esittely on paviljongin päätehtävä. ”Hyvän elämän” kuusi johtoajatusta ovat vapaus, luovuus, innovatiivisuus, yhteisöllisyys, terveys ja luonto. Johtoajatukset on pyritty integroimaan paviljongin arkkitehtuuriin, tila- ja toiminnalliseen ratkaisuun. Veistoksellinen muoto kertoo teknologian mahdollistamasta vapaudesta ja luovuudesta rakentamisessa.  Innovatiivisuus on tuotu projektiin konseptin kirkkauden tasolla, mutta myös yksityiskohtien teknisissä ratkaisuissa. Paviljonki kiertyy yhteisen tapahtumatorin ympärille, joten ihmisten kohtaaminen ja yhteisöllisyys ovat osa rakennuksen perusratkaisua. Luontoelementit vesi ja taivas ovat abstrakteina elementteinä osa arkkitehtuuria. Viihtyisänä ja inspiroivana pienoiskaupunkina paviljonki edustaa myös esimerkkiä terveellisestä ympäristöstä. Ihminen, luonto ja teknologia on tuotu yhteen. Paviljonki rakentaa foorumin keskustelulle paremman elämän kehityslinjoista.

Suunnittelu ja rakentaminen

 
Paviljonki on suunniteltu kokonaisuudessaan tietokoneella uusinta 3D mallinnustekniikkaa hyväksikäyttäen.  Rakenteiden suunnittelussa on käytetty suomalaista Tekla–ohjelmaa. Suunnittelussa ja rakentamisessa suomalaisten ja kiinalaisten ammattilaisten toimiva tiivis yhteistyö on ollut hieno kokemus.

 Kestävä kehitys

 Lähitulevaisuuden suuri haaste on kaupunkien rakentaminen kestävällä ja luonnonvaroja säästävällä tavalla. Paviljonki on kestävän rakentamisen periaatteiden laboratorio, joka esittelee Suomen ratkaisuja tulevaisuuden kaupunkien rakentamiseen. Kestävän kehityksen neljä pääperiaatetta ovat seuraavat:

Paviljonkirakennuksen elinkaari tehdään mahdollisimman pitkäksi. Expon jälkeen rakennus myydään ja otetaan uuteen käyttöön. Suunnittelun osalta rakennuksen elinkaarta voi kasvattaa kehittämällä muuntojoustavia ja laadukkaita ratkaisuja. Paviljonki tullaan purkamaan osiin ja se pystytetään uudelleen eri paikkaan. Kaikki rungon teräsosat on tehty pulttiliitoksina siten, että purkaminen on mahdollista. Rakennukseen on mahdollista lisätä kerroksia nykyisten lisäksi tulevaisuuden käyttötarkoituksen mukaan. Rakennuksen korkea tekninen laatu ja luova konsepti tekevät siitä pitkäikäisen.

Energian käyttö minimoidaan. Auringon lämpökuormaa on vähennetty tilojen suuntauksella, pintojen vaaleudella ja ikkunoiden rakenteilla. Luonnollista tuuletusta käytetään vähentämään koneellisen ilmanvaihdon tarvetta. Sisäpihan paksu seinä muodostaa luonnollisen hormin.

Rakentamismateriaalit ja rakennustavat valitaan siten, että CO2 päästöt minimoidaan. Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys pyritään maksimoimaan rakennuksen koko elinkaarelle. Tästä näkyvin esimerkki on julkisivu, joka verhotaan suomumaisilla levyillä.  Suomut tehdään muovi-paperi seoksesta, joka on paperiteollisuuden jätettä.  Jäte kierrätetään kehittämällä siitä uusi rakennustuote, muovi-paperi komposiitti. Paperi on muutettu vedenkestäväksi.

Paviljonki on esimerkki siitä, miten sosiaalista pääomaa voidaan kasvattaa rakennetun ympäristön kautta. Taloudellisen pääoman lisäksi kestävän kehityksen mukainen yhteiskunta tarvitsee sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma on edellytys kilpailukykyiselle yhteiskunnalle. Kilpailukyky vastaavasti mahdollistaa kestävän kehityksen mukaisen elämän. Rakennettu ympäristö luo fyysiset puitteet tälle kehitykselle. Tavoite on rakentaa inspiroivia paikkoja, joissa tulevaisuuden innovaatiot ja ihmisten väliset verkostot kehitetään.

 http://www.finlandatexpo2010.fi/index.phtml?l=fi&s=1(Linkki toiselle web-sivustolle.)