Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kannattaa profiloitua ruokaturvadiplomatiassa

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kannattaa profiloitua ruokaturvadiplomatiassa

Suomen tulee vaikuttaa ja ottaa nykyistä enemmän vastuuta globaalin ruokaturvan ja ruokajärjestelmän vahvistamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkein köyhimpien maiden ja haavoittuvimmissa tilanteissa elävien ihmisten ja ryhmien aseman parantamiseen. Tätä mieltä on Kehityspoliittisen toimikunnan KPT:n asiantuntijaryhmä, jonka analyysi ruokaturvan ja ruokajärjestelmien tulevaisuudesta julkaistiin perjantaina.

Analyysin mukaan Suomen on syytä profiloitua globaalia ruokaturvaa ajavana maana ja korostaa ruokaturvaan liittyvien teemojen kytköksiä sekä uusia lähestymistapoja.

Hyvä tilaisuus edistää ”ruokaturvadiplomatiaa” on YK:n ruokajärjestelmähuippukokous, joka järjestetään syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa.

”Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti huippukokouksessa, jotta sen lopputulos kirittää kestävää muutosta ja kuroo umpeen ruokajärjestelmien välistä epätasa-arvoisuutta. Suomen tulee myös sitoutua toteuttamaan huippukokouksen toiminta-agendaa kansallisesti ja kansainvälisesti”, KPT:n asiantuntijaryhmä suosittelee.

Suomi voi myös vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisiin järjestöihin ja neuvotteluprosesseihin, jotta maatalouden rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä vahvistuu sekä luonnon monimuotoisuuden merkitys ruokaturvalle tiedostetaan ja huomioidaan entistä vahvemmin.

Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden ihmisten mahdollisuuksia tuottaa ja hankkia turvallista, terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. KPT:n analyysin mielestä tämä tulee näkyä myös rahoituksessa.

Kehitysyhteistyössä rahoitus ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille on kuitenkin vähentynyt selvästi viime vuosien aikana. Analyysin mukaan Suomi tarvitsee uskottavan ja konkreettisen suunnitelman kehitysyhteistyövarojen nostamiseksi YK:n suosittelemalle tasolle. Samalla on lisättävä ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille osoitettua rahoitusta.

Maailman ruokajärjestelmien tulee taata ruokaturva ja hyvä ravitsemus kasvavalle väestölle niin, että ruoantuotannon ekologisia edellytyksiä ei heikennetä ja alttius ruokakriiseille vähenee. Globaalisti ruoantuotanto kaloreissa mitattuna on pysynyt suunnilleen väestökehityksen vauhdissa, mutta edelleen lähes 700 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa. Lisäksi lähes kaksi miljardia ihmistä syö ravitsemuksellisesti heikkolaatuista ruokaa. Erilaisiin haavoittuviin ryhmiin kuuluvilla on suurempi riski kokea ruokaturvattomuutta, jota lisäävät katastrofit, konfliktit ja muut kriisit. 

Ruoantuotanto on riippuvainen ympäröivästä luonnosta. Samanaikaisesti nykyinen ruoantuotanto on vakava uhka luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle, ekosysteemien säilymiselle ja ilmaston vakaudelle. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ruoantuotanto on suurin yksittäinen ympäristön tilan heikkenemiseen sekä planetaaristen kestävyysrajojen ylittämiseen vaikuttava tekijä.  

Lisätietoja:

KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti, puh. 050 525 8649, [email protected]
KPT:n puheenjohtaja Inka Hopsu, puh. 040 758 9545, [email protected]

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa systemaattisesti ja laaja-alaisesti Suomen kehitysyhteistyötä sekä -politiikkaa seuraava ja analysoiva taho. Valtioneuvosto asettaa toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID- verkoston yliopistoista.