Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Brasilia tunnusti Suomen vuonna 1919, ja maiden väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1929. Ensimmäisen suurlähettilään Suomi lähetti Brasiliaan (Rio de Janeiro) vuonna 1937. Pääkaupungin siirryttyä Rio de Janeirosta Brasíliaan myös Suomen suurlähetystö muutti uuteen pääkaupunkiin vuonna 1973. Suurlähetystön lisäksi Suomella on Brasiliassa konsulaatti São Paulossa, kunniapääkonsulaatti Rio de Janeirossa sekä kahdeksan kunniakonsulaattia.
Suomen ja Brasilian suhteissa on viime aikoina noussut vahvasti esille erityisesti Suomen ja Brasilian välinen koulutus-, tiede-, teknologia- ja tutkimusyhteistyö, joka on hyvällä pohjalla ja tiivistymässä. Siitä on osoituksena suomalaisten ja brasilialaisten alan instituutioiden, erityisesti Suomen Akatemian ja teknologianeuvoston CNPq:n kanssa vuonna 2008 tehty yhteistyösopimus. Vuodesta 2012 Suomen Akatemialla on sopimus myös São Paulon osavaltion tutkimusrahoittajan FAPESP:n kanssa.
Suomalaisilla ja brasilialaisilla yliopistoilla on tutkimusyhteistyötä ja opiskelijavaihtosopimuksia. Opiskelijavaihtoa harjoitetaan niin kahdenvälisesti, kuin monenvälisten vaihto-ohjelmien kautta (ISEP, Erasmus Mundus jne). Kiinnostus suomalaista peruskoulutusjärjestelmää kohtaan on Brasiliassa valtava. 
Kulttuurialalla on paljon potentiaalia yhteistyön tiivistämiselle. Brasilia on tällä hetkellä yksi ulkoministeriön julkisuusdiplomatian kohdemaista. Julkisuusdiplomatian puitteissa järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia ja vierailuja.
Suomi ei harjoita Brasiliassa kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Edustustolla ei ole paikallisen yhteistyön hankkeita

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Brasilia on Suomen merkittävin kauppakumppani Etelä-Amerikassa noin 45 prosentin osuudella Suomen tavarakaupasta maanosan kanssa. Vuonna 2018 Suomen tavarakauppa Brasilian kanssa oli noin 880 miljoonaa euroa (Suomen tavaravienti 305 miljoonaa euroa, tavaratuonti 575 miljoonaa euroa). Suomen tavaravienti keskittyy eri toimialojen koneisiin ja laitteisiin, mittareihin, paperiin, pahviin ja lannoitteeseen. Suomen tavaratuonti Brasiliasta koostuu pääasiassa raaka-aineista ja elintarvikkeista.Suomen palveluvienti Brasiliaan vuonna 2017 oli 152 miljoonaa euroa ja palvelutuonti 119 miljoonaa euroa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Brasiliassa oli 55 suomalaisyritysten tytäryhtiötä, jotka työllistivät 9 367 henkilöä ja joiden liikevaihto oli 1 210 miljoonaa euroa. Suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita Brasiliasta johtuen ennen kaikkea maan suurista kotimarkkinoista.
Suomella on Brasiliassa hyvä maine erityisesti koulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Hyvän maineen myötä suomalaiselle koulutusalan osaamiselle on Brasiliassa suuret markkinat.

Suomen ja Brasilian välinen tavarakauppa

Vuosi
Suomen tavaravienti Brasiliaan (€)
Suomen tavaratuonti Brasiliasta (€)
Tase (€)
2018
305 405 825
574 932 544
-269 526 719
2017
349 811 659
573 167 225
-223 355 566
2016
381 497 145
588 667 354
-207 170 209
2015
475 204 182
568 713 309
-93 509 127
2014
481 570 552
612 212 654
-130 642 102
2013
483 588 082
651 394 302
-167 806 220
2012
726 892 581
810 752 869
-83 860 288
2011
543 573 369
838 692 372
-295 119 003
2010
545 829 982
641 348 502
-95 518 520
2009
599 019 040
466 364 639
132 654 401
Lähde: uljas.tulli.fi
Suomen vienti Brasiliaan 2018 top 10 tuotteet
Sija
CN-koodi
1.
84
YDINREAKTORIT, HÖYRYKATTILAT, KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; NIIDEN OSAT
93 586 773
2.
48
PAPERI, KARTONKI JA PAHVI; PAPERIMASSA-, PAPERI-, KARTONKI- JA PAHVITAVARAT
57 337 801
3.
90
OPTISET, VALOKUVAUS-, ELOKUVA-, MITTAUS-, TARKISTUS-, TARKKUUS-, LÄÄKETIETEELLISET TAI KIRURGISET KOJEET JA LAITTEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET
40 899 851
4.
31
LANNOITTEET
21 114 556
5.
85
SÄHKÖKONEET JA -LAITTEET SEKÄ NIIDEN OSAT; ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET, TELEVISIOKUVAN TAI -ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET SEKÄ TÄLLAISTEN TAVAROIDEN OSAT JA TARVIKKEET
17 646 479
6.
29
ORGAANISET KEMIALLISET YHDISTEET
12 542 409
7.
87
KULJETUSVÄLINEET JA KULKUNEUVOT, MUUT KUIN RAUTATIEN TAI RAITIOTIEN LIIKKUVAAN KALUSTOON KUULUVAT, SEKÄ NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET
11 448 034
8.
40
KUMI JA KUMITAVARAT
7 461 082
9.
38
ERINÄISET KEMIALLISET TUOTTEET
7 146 175
10.
39
MUOVIT JA MUOVITAVARAT
6 271 424
Suomen tuonti Brasiliasta 2018 top 10 tuotteet
Sija
CN-koodi
1.
47
PUUSTA TAI MUUSTA KUITUISESTA SELLULOOSA-AINEESTA VALMISTETTU MASSA; KERÄYSPAPERI, -KARTONKI JA -PAHVI (-JÄTE)
235 783 847
2.
72
RAUTA JA TERÄS
73 140 431
3.
9
KAHVI, TEE, MATE JA MAUSTEET
68 987 256
4.
26
MALMIT, KUONA JA TUHKA
58 834 585
5.
25
SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI
38 779 986
6.
84
YDINREAKTORIT, HÖYRYKATTILAT, KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; NIIDEN OSAT
17 226 398
7.
20
KASVIKSISTA, HEDELMISTÄ, PÄHKINÖISTÄ TAI MUISTA KASVINOSISTA VALMISTETUT TUOTTEET
15 015 965
8.
8
SYÖTÄVÄT HEDELMÄT JA PÄHKINÄT; SITRUSHEDELMIEN JA MELONIN KUORET
12 704 960
9.
30
FARMASEUTTISET TUOTTEET
8 982 641
10.
2
LIHA JA MUUT SYÖTÄVÄT ELÄIMENOSAT
8 634 224
Lähde: uljas.tulli.fi

Kauppasopimukset

Suomen ja Brasilian välillä ei ole omia kauppasopimuksia, kauppasopimukset ovat EU-sopimuksia. EU:n ja Mercosurin väliset kauppasuhteet perustuvat vuonna 1999 voimaan tulleeseen talousalueiden väliseen puiteyhteistyösopimukseen (inter-regional framework cooperation agreement).  EU ja Mercosur ovat neuvotelleet kauppasopimusta jo vuodesta 1999 ja neuvottelut on asetettu tauolle ja aloitettu uudestaan muutamaan otteeseen. Neuvotteluita on käyty jälleen vuodesta 2016 alkaen.
Vuonna 1997 Suomen ja Brasilian välillä tuli voimaan kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus.

Suomalaiset, suomen kieli

Brasiliassa asuu pysyvästi arviolta 1000 - 1500 suomalaista, joista suurin osa asuu maan kaakkois- ja eteläosissa. Suomalaisia omatoimimatkailijoita käy maassa vuosittain tuhansia.
Siirtolaisuus Suomesta Brasiliaan on ollut aina hyvin vähäistä. Suomalaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä ovat asettuneet pääosin Rio de Janeiron ja São Paulon osavaltioihin.
Rio de Janeirossa on brasilialais-suomalainen kulttuuriyhdistys, Instituto Cultural Nórdico Brasil Finlândia ja skandinaavikirkko. São Paulossa toimii pohjoismainen Clube Escandinavo sekä Igreja Escandinava -kirkko, jonka Espaço Escandinavo -tiloja voi vuokrata juhlakäyttöön. Facebookista löytyy myös Suomalaiset Brasiliassa -ryhmä. Suomessa toimii Suomi-Brasilia Seura ry.

Suomalainen siirtokunta Penedo

1900-luvun alkupuolella Suomesta lähdettiin etsimään parempaa maailmaa kaikista maanosista, myös Brasiliasta. Penedon siirtokunta  perustettiin Rio de Janeiron osavaltioon vuonna 1929 Toivo Uuskallion ja hänen vaimonsa Liisan toimesta. Uuskallio oli saanut unessa viestin Jumalalta vegetarismia noudattavan ihanneyhteiskunnan perustamisesta etelään. Uuskallioiden kanssa Penedoon asettui 139 suomalaista, mutta monet palasivat jo ensimmäisenä vuonna.
Siirtokunnan tavoitteena oli vegetarismi, naturalismi ja Uuskallion kannattama tiukka seksuaalimoraali. Taloudellisesti Penedon oli tarkoitus selvitä maanviljelyllä. Ongelmat tulivat kuitenkin esille hyvin pian. Siirtokunnan tuotteille ei ollut menekkiä ja kasvitaudit tekivät tuhojaan. Keskiluokkataustaisilla siirtolaisilla ei ollut myöskään kokemusta maanviljelystä. Rahavaikeudet ja "lorvitauti" vaivasivat siirtokuntaa ja kasvisyöntikin unohtui pian. Naturalismistakin luovuttiin hyttysten ja polttavan auringon vuoksi. Pian astui alkoholismi kuvaan eikä Uuskallion kuri riittänyt pitämään seksuaalimoraalia korkealla. Talousvaikeuksiin ajautunut Penedon tila myytiin sveitsiläiselle lääkefirmalle vuonna 1942 ja säilyi sen hallussa kymmenisen vuotta.
Virheistä viisastuneita Penedossa alkoi tämän jälkeen uusi aikakausi. Siirtokunnan jäsenet ryhtyivät pitämään täyshoitoloita ja saunoja sekä tekemään käsitöitä. Tällä tiellä Penedo on edelleen. Siirtokunta sijaitsee luonnonpuiston kupeessa Rio de Janeiron ja São Paulon välissä ja on erittäin suosittu matkailukohde, jossa voi nauttia vuoristoilmasta sekä suomalaiskylästä.
Penedossa asuu enää kourallinen suomalaisia ja heidän jälkeläisiään, mutta toimintaa ja Suomi -kuvaa pidetään aktiivisesti yllä; kylässä on sen historiasta ja Suomesta kertova museo, Suomi-klubilla (Clube Finlândia) järjestetään tansseja. Tansseissa esiintyy säännöllisesti Suomessakin vieraillut kansantanssiryhmä, ja letkajenkka kuuluu tanssien suosituimpiin ohjelmanumeroihin.   Penedossa sijaitsee myös joulupukin kesämökki sekä suomalaisista puutalokaupungeista muotonsa saanut Pikku-Suomi (Pequena Finlândia) -ostoskeskus.
Lähteet:
  • Salonperä, Petri 1998; Utopiasiirtolaisuus
  • Pakkasvirta, Jussi ja Aronen, Jukka (toimi.); Kahvi, pahvi ja tango. Suomen ja Latinalaisen Amerikan suhteet. Gaudeamus, 1998.
Penedon 90 -vuotisesta historiasta julkaisiin v. 2018 portugalinkielinen kirja ”Penedo 90 anos histórias da colónia finlandesa”.
Lisätietoja Penedon nykytoiminnasta löytyy verkkosivulta: https://penedo.com/

Sopimukset

Vierailut

Presidentti Martti Ahtisaari teki ensimmäisen virallisen valtionpäämiestason vierailun maiden välillä vuonna 1997. Presidentti Tarja Halonen suoritti virallisen vierailun Brasiliaan loka-marraskuussa 2003 mukanaan edustava talouselämän valtuuskunta. Presidentti Halonen vieraili Brasiliassa myös vuonna 2006 UNCTAD- kokoukseen liittyen ja tapasi tällöin Brasilian presidentti Luíz Inácio Lula da Silvan uudelleen. Presidentti Lula kävi, ensimmäisenä brasilialaisena presidenttinä, virallisella vierailulla Suomessa syyskuussa 2007.
Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan kävi Brasiliassa toukokuussa 2008. Pääministeri Jyrki Katainen vieraili yhdessä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin kanssa Brasiliassa helmikuussa 2012. Vierailuun osallistui Suomen historian toiseksi suurin valtuuskunta, joka koostui yritys- ja akateemisen maailman edustajista sekä virkamiehistä. YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen yhteydessä järjestettiin myös kahdenvälisiä tapaamisia Brasilian ja Suomen ministereiden välillä vuonna 2012.
Viime vuosina Suomesta on tehty Brasiliaan myös ministeritason vierailuja. Maassa ovat vierailleet muun muassa:
  • elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (2013)
  • opetusministeri Krista Kiuru (2013)
  • ympäristöministeri Ville Niinistö (2014)
  • ulkoministeri Timo Soini (2016)
  • elinkeinoministeri Mika Lintilä (2017)
Lisäksi:
  • valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto 2001
  • maa- ja metsätalousvaliokunta 2002
  • puhemies Riitta Uosukainen huhtikuussa 2002
  • valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto 2005
  • valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto huhtikuussa 2009
  • pankkivaltuusto tammikuussa 2010


Vierailuja Brasiliasta Suomeen
  • tietoliikenneministeri João Pimenta da Veiga 2000
  • varapresidentti Marco Maciel 2002
  • kehitys-, teollisuus- ja ulkomaankauppaministeri Luiz Fernando Furlan 2004
  • maatalouskehityksen ministeri Miguel Rossetto (Helsinki-konferenssi) 2005 
  • presidentti Luiz Inácio Lula da Silva 2007
  • presidentti Dilma Roussef viiden ministerin ja yhden varaministerin kanssa 2015

Historia

Brasilia tunnusti Suomen vuonna 1919, ja maiden väliset diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1929. Aluksi Suomea edusti Buenos Airesista sivuakkreditoitu lähettiläs. Ensimmäinen Brasiliassa asemapaikkaansa pitänyt lähettiläs Eino Wälikangas aloitti maassa vuonna 1937.
Suomen suurlähetystö toimi Rio de Janeirossa vuoteen 1973 saakka, jolloin tapahtui muutto uuteen pääkaupunkiin Brasíliaan. Vuonna 1974 valmistuneet, arkkitehti Jonas Cedercreutzin piirtämät lähetystörakennukset sijaitsevat noin kahden ja puolen hehtaarin tontilla, jonka Brasilian valtio on lahjoittanut.
Suomen Brasilian suurlähettiläät
Georg (G.A.) Gripenberg, lähettiläs (Buenos Airesissa)
1929-1933
Eino Wälikangas (Buenos Airesissa)
1934-1937
Eino Wälikangas
1937-1945
Niilo Orasmaa
1946-1950
Oskar Vahervuori
1950-1956
Martti Ingman
1956-1963
Toivo Heikkilä
1963-1964
Heikki Leppo
1964-1974
Åke Frey
1974-1975
Martti Lintulahti
1975-1982
Pekka Korvenheimo
1982-1987
Risto Kauppi
1987-1991
Juhani Muhonen
1991-1993
Pertti Harvola
1993-1997
Asko Numminen
1998-2002
Hannu Uusi-Videnoja
2002-2007
Ilpo Manninen
2007-2010
Jari Luoto
2010-2014
Markku Virri
2014-2018
Jouko Leinonen
2018-