Suomi uudistaa yhteistyötään Latinalaisessa Amerikassa

Jatkossa yhteistyö Latinalaisen Amerikan kanssa painottuu talouden, kaupan ja innovaatioiden sekä kulttuurin aloille. Myös kehitysyhteistyö jatkuu uusitussa muodossa.

Masiguito on yksi menestyneimmistä Suomen tukemista maito-osuuskunnista Nicaraguassa. Se on maan viidenneksi suurin maitoalan vientiyritys ja tuottaa seitsemää erilaista juustoa vaativille Yhdysvaltojen markkinoille. Kuva: Outi Einola-Head

Suomen uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma hyväksyttiin valtioneuvossa 16. helmikuuta 2012. Suomi uudistaa yhteistyötään koko Latinalaisessa Amerikassa, jonka maat ovat etupäässä keskituloisia maita.

Uuden ohjelman mukaan Suomi suuntaa kehitysyhteistyötään nykyistä enemmän Afrikan ja Aasian köyhimpiin maihin. Latinalaisessa Amerikassa yhteistyötä jatketaan muun muassa tukemalla ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä. Muutokset vaikuttavat kahdenväliseen yhteistyöhön.

Tarkoituksena onuudistaa Suomen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä niin, että se vastaa muuttuvan toimintaympäristön ja tulevaisuuden tarpeisiin sekä auttaa kumppanimaita irti apuriippuvuudesta.

Yhteistyö Nicaraguan kanssa jatkuu

Perinteiset kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet Nicaraguan kanssa päättyvät käytännössä vuoden 2012 kuluessa nykyisten hankesopimusten päättyessä.

Suomen ja Nicaraguan 30 vuotta kestänyt yhteistyö ei kuitenkaan ole loppumassa. Maiden väliset laajat ja monipuoliset suhteet ovat osin rakentuneet pitkäaikaisen kehitysyhteistyön ansiosta. Myös monenkeskisissä järjestöissä, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Suomen ja Nicaraguan välinen yhteistyö jatkuu nykyistä pienimuotoisempana ja painottuu jatkossa kansalaisjärjestöjen tukemiseen. Yritysten välistä yhteistyötä voidaan tukea Finnpartnership-ohjelmalla, ja maiden välisten instituutioiden yhteistyötä siihen tarkoitetulla rahoituksella. 

Chontelesin naisverkosto edistää naisten sosiaalisia, taloudellisia, demokraattisia ja poliittisia oikeuksia. "Yritämme myös edistää parlamentissa naisten asemaa koskevia lakeja", kertoo järjestöä johtava Maria Regina Alvarado (kuvassa vasemmalla edessä). Suomi on tukenut pitkään järjestön toimintaa, ja sen asema laillistettiin Suomen Managuan suurlähetystön tuella. Kuva: Outi Einola-Head

Nicaragua on merkittävällä tavalla mukana Suomen tukemassa alueellisessa kehitysyhteistyössä. Nicaragua voi myös tuoda huomattavaa lisäarvoa Keski-Amerikan sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen, jota Suomi suunnittelee tukevansa. Alueellista yhteistyötä jatketaan Keski-Amerikan lisäksi myös Andien alueella.

Suomen kahdenväliset hankkeet Nicaraguassa ovat kohdistuneet maaseudun köyhyyden lieventämiseen, hyvän hallinnon vahvistamiseen ja terveyspalvelujen kehittämiseen.

Erityisesti maaseutusektorin yhteistyö on ollut tuloksellista. Vuonna 2010 Suomi tuki Nicaraguaa kaikkiaan noin 11 miljoonalla eurolla. Kansalaisjärjestötukea annettiin noin puolen miljoonan euron arvosta.

Muutoksia kaikissa kumppanimaissa

Suomen pitää pystyä vastamaan uusiin kehityshaasteisiin Afrikan ja Aasian köyhimmissä maissa, samalla kun kehitysyhteistyöbudjetti ei ole kasvamassa. Tiukassa taloustilanteessa Suomi haluaa keskittää rajalliset voimavaransa nykyistä tehokkaammin. Näin parannetaan kehitysyhteistyön tuloksia ja vaikuttavuutta.

Kehitysyhteistyöohjelmien määrää vähennetään ja niiden kokoa kasvatetaan kaikissa kumppanimaissa.  Muutokset koskevat sekä kahdenvälistä että monenkeskistä yhteistyötä. Pieniä ja lyhytaikaisia kahdenvälisiä hankkeita vähennetään käynnissä olevien toimintojen päättyessä.

Suomen pitkäaikaiset kumppanimaat ovat jatkossa Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia ja Tansania sekä alemman keskitulon maaksi noussut Vietnam. Sen kanssa siirrytään asteittain muihin yhteistyön muotoihin.

Myös hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan. Suomi sitoutuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön Afganistanin kanssa ja tekee kehitysyhteistyötä Palestiinalaisalueilla ja Etelä-Sudanissa.