Suomen ja Brasilian viralliset suhteet 100 vuotta

Suomen ja Brasilian viralliset suhteet 100 vuotta

Brasilian hallitus tunnusti vuonna 1919 Suomen itsenäisyyden, ja maat loivat viralliset suhteet

Brasilian hallituksen Telegram tunnustaa Suomen itsenäisyyden

Tänä vuonna juhlimme Suomen ja Brasilian virallisten suhteiden 100 vuotista historiaa. Brasilia tunnusti 26.12.1919 Suomen itsenäisyyden, jonka maa oli julistanut 6.12.1917. Muutama kuukausi tämän jälkeen Brasilia avasi konsulaattinsa Helsingissä. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1929 solmittiin diplomaattisuhteet, jonka jälkeen perustettiin suurlähetystöt molempien maiden pääkaupunkeihin.

 

Suomi oli julistanut itsensä itsenäiseksi vuonna 1917 Venäjän imperiumista, johon se oli kuulunut autonomisena suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809 lähtien. Suomen suuriruhtinaskuntaa hallittiin erillisenä muusta Venäjästä ja sillä oli mm. omat lait ja parlamentti, oma raha ja Postilaitos. Venäjän vallankumous salli täydellisen itsenäisyyden sen jälkeen kun suuriruhtinas – samalla myös Venäjän keisari – oli surmattu ja Suomen eduskunta ottanut maassa täyden vallan.

 

Suomen naapurimaat tunnustivat Suomen itsenäisyyden jo vuoden 1918 kuluessa. Monet Euroopan ulkopuoliset maat kuten Yhdysvallat, Japani ja Brasilia odottivat 1. maailmansodan loppumista. Jo toukokuussa 1919 Suomen ministeri Pariisissa oli saanut tehtäväksi Brasilian tunnustuksen hankkimisen. Tunnustus saapui Brasilian silloisen ulkoministeri José Manuel de Azevedo Marquesin Rio de Janeirossa allekirjoittamalla sähkeellä 28.12.1919.

 

Suomalaisbrasilialaiset suhteet ovat luonnollisesti pitemmät kuin 100 vuotta. Brasilialainen kahvi löysi Suomeen jo varhain, ja keisari Pedro II vieraili Suomessa vuonna 1876. Suomalaisia luonnontieteilijöitä kävi Brasiliassa 1800-luvun alussa. Eniten kahvia maailmassa juovat suomalaiset olivat tyytyväisiä, kun Brasilia päätti tukea Suomea toisessa maailmansodassa lahjoittamalla 10 000 säkkiä kahvia. Maat välillä oli 1920-luvulta 1960-luvulle säännöllinen laivalinja, joka kuljetti kahvia Suomeen ja paperia ja pahvia Brasiliaan. Taloudelliset suhteet vahvistuivat 1960-luvulla kun Brasiliaan perustettiin suomalainen traktoritehdas.

 

Poliittiset suhteet tiivistyivät 1980-luvulla, kun ministeritasoiset vierailut alkoivat. Ensimmäinen Suomen presidentti vieraili Brasiliassa v. 1997 ja ensimmäinen Brasilian presidentti Suomessa v. 2007. Suomi on tullut tunnetuksi Brasiliassa energia- ja kaivosteollisuuden sekä kommunikaatioteknologiansa kautta ja Brasilia Suomessa malmien ja maataloustuotteiden lisäksi lentokoneista. Nykyään yhteistyö kattaa myös koulutus-, tiede- ja innovaatiosektorit. Brasilia on Suomen suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa 2019 jälkipuoliskolla samaan aikaan kun Brasilialla on Mercosurin puheenjohtajuus.

 

V. 1929 perustettiin Penedoon, Rio de Janeiron osavaltiossa suomalaissiirtokunta, johon saapui vuosien kuluessa n. 300 siirtolaista. Penedossa on edelleen mm. Suomi-klubi lauantai-tansseineen, Suomi-museo ja Pikku-Suomi teemapuisto, jossa on mm. Joulupukin trooppinen koti. Ensimmäisten siirtolaisten joukossa saapui myös taiteilija Eila Ampula, joka yhdisti suomalaisia perinteitä brasilialaisiin aiheisiin ryijyissään. Ampulan teos, jonka hän teki Suomen suurlähettilään virka-asuntoon Brasíliassa vuonna 1973, oli itseoikeutettu valinta Suomen ja Brasilian 100-vuotisia virallisia suhteita kunnioittavaan postimerkkiin.

 

* Ulkoministeri José Manuel de Azevedo Marquesin lähettämä sähkösanoma:

 

”Minulla on kunnia ilmoittaa teille tasavallan presidentin määräyksellä, että Brasilian hallitus on päättänyt tunnustaa Suomen itsenäisyyden, kuten se oli jo hiljaisesti tunnustanut todeten, että täällä sijaitseva Ruotsin edustusto vastaa Suomen eduista Brasiliassa. Brasilian hallitus tunnustaa myös Suomen nykyisen hallituksen." Azevedo Marques, ulkoministeri