Puolustusteollisuuden markkinamahdollisuuksia Brasiliassa

Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin talousalue ja Suomen tärkein kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Brasilian puolustusministeriön alaisilla toimijoilla on suuri määrä strategisia hankkeita ja projekteja, jotka voivat avata markkinamahdollisuuksia myös korkean teknologian suomalaisyrityksille.

Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin talousalue.  Se on maailman viidenneksi suurin maa ja kahdeksanneksi suurin talous bruttokansantuotteenn mukaan mitattuna. Brasilia on Suomen tärkein kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Suomen vienti Brasiliaan on viime aikoina ollut noin 550 miljoonaa euroa ja on nyt kasvussa. Brasiliaan on etabloitunut noin 50 suomalaista yritystä ja 300-400 suomalaista yritystä toimii siellä paikallisten kumppaneiden kautta.

Brasilian puolustusministeriön alaisilla toimijoilla on suuri määrä strategisia hankkeita ja projekteja, jotka voivat avata markkinamahdollisuuksia myös korkean teknologian suomalaisyrityksille. Brasilian asevoimat kattaa Brasilian maavoimat, laivaston ja ilmavoimat. Osa projekteista kohdistuu asevoimien lisäksi myös siviiliteknologioihin, vaikka viimekädessä rahoittajana on puolustusministeriö. Tässä katsauksessa avataan suomalaisen teollisuuden näkökulmasta mielenkiintoisimpia hankkeita.

Brasilian puolustusbudjetti on Latinaisen Amerikan suurin, se vastaa kooltaan n. 40 % koko Latinalaisen Amerikan maiden yhteenlasketuista puolustusbudjeteista. Vuonna 2018 Brasilia käytti puolustusmenoihin 24,3 Mrd. € ja vuonna 2020 18,1 Mrd. €. Suuri osa budjetista käytetään kiinteisiin kustannuksiin, kuten palkkoihin ja eläkkeisiin, mutta myös vuotuiset investoinnit puolustussektorille ovat suuria. Brasilian puolustus- ja ilmailusektorin markkinan arvioidaan olevan 12,1 Mrd. euron kokoinen.

Brasilian puolustusministeriön julkaisemat yksitoista strategista, arvoltaan miljardiluokan projektia on lyhyesti kuvattu alla. Näistä moni jakautuu pienemmiksi hankkeiksi ja piloteiksi. Näiden lisäksi asevoimilla on olemassa myös muita tärkeitä puolustusteollisuuden hankkeita.

SGDC-1: Tämän projektin kohteena on geostationaarinen satelliitti strategisen kommunikoinnin tarpeisiin. Budjetiltaan noin 500 M euron hanke. Tällä hetkellä hankkeella on jo kaksi operaatiokeskusta (Brasília ja Rio de Janeiro) ja hanketta operoivat yhdessä valtiollinen teleoperaattori Telebras ja Brasilian puolustusministeriö.

H-XBR: Projekti viidenkymmenen keskikokoisen, yleiskäyttöisen helikopterin valmistamiseksi. Hanke on jo pitkällä, konsortio on toimittanut jo 36 kappaletta helikoptereita.

Tamandaré: Projekti neljän monikäyttöisen Tamandaré -luokan fregatin valmistamiseksi. Noin 2 Mrd. € hanke, jonka toimitukset ajoittuvat vuosille 2025 and 2028.

Prosub: Hanke brasilialaisten sukellusveneiden rakentamiseksi. Ensimmäinen perinteinen sukellusvene neljän aluksen sarjasta valmistui 2018 ja viimeisen on tarkoitus olla ydinkäyttöinen sukellusvene.  Brasilian rannikon yhteydessä aluevedet kattavat yhteensä 3,5 miljoonan neliökilometrin alueen, joka vaatii valvontaa useilla erilaisilla teknologioilla. Aluevedet tunnetaan yleisesti nimellä ”Amazônia Azul” - sininen Amazon.

PNM: Merivoimien ydinohjelma, jonka tavoite on kehittää Brasilian ydinteknologian osaamista siten, että maa on omavarainen radioisotooppien tuotannossa. Isotooppeja käytetään niin lääketieteen, kuin ydinenergiankin tarpeisiin. Ohjelman yhteydessä kehitetään myös ydinvoimalatekniikan omavaraista osaamista sekä pienikokoisia ydinreaktoreita erityisesti sukellusveneiden käyttöön.

Guarani: Brasilian maavoimat tulee hankkimaan lähivuosina yhteensä 221 panssaroitua 8x8 ajoneuvoa. Ainakin osa ajoneuvoista varustetaan 105 tai 120 mm kanuunoilla. Ohjelma tulee etenemään RFP vaiheeseen todennäköisesti huhtikuussa 2022. Aiemmin saman ohjelman puitteissa on hankittu jo 500 kpl panssaroituja 6x6 miehistönkuljetusvaunuja.

SISFRON: Brasilialla on 16 886 km valvottavaa maarajaa yhteensä kymmenen naapurimaan kanssa. SISFRON projekti tähtää vahvempaan läsnäoloon raja-alueilla ja rajavalvonnan järjestelmien integrointiin. Tavoitteina on sekä maan puolustaminen ulkoisilta uhilta, että maan rajat ylittävän rikollisuuden torjunta. Kyseessä on maailman suurin rajavalvonnan projekti, joka on eri osavaltioissa edennyt tässä vaiheessa n. 650 km laajuiseksi pilotiksi.

Cyber Defence: Puolustusvoimien kyberturvallisuus on Brasiliassa jakautunut moniin puolustushaaroihin, organisaatioihin ja projekteihin. Yksi ensimmäisistä projekteista oli maavoimien strateginen kyberturvallisuusprojekti (Prg EE Df Ciber). Projektissa luotiin kyberpuolustuksen strateginen ohjelma. Tavoitteena oli luoda valmiuksia ja kehittää doktriineja, jotka antavat Brasilian armeijalle edellytykset toimia kyberavaruudessa taktisella, operatiivisella ja strategisella tasolla. Lopputulemana oli kyberpuolustuskeskuksen luominen (CDCiber 2010) ja kyberpuolustus simulaattorin kehittäminen (SIMOC). Vuonna 2016 perustettiin puolustusministeriön toimesta Kyberpuolustuksen komentokeskus (ComDCiber) joka toimii Brasilian puolustusvoimien kolmen puolustushaaran yhteisenä elimenä. Brasilian maavoimat (Army) johtaa Brasilian kyberpuolustuksen toimintoja ja päivittää jatkuvasti tarpeen mukaan usealla sektorilla jatkuvia ohjelmia ja hankkeita.

KC-390 Millenium Project: Projekti tähtää suurikokoisen sotilaskuljetuskoneen rakentamiseen. Koneet on suunniteltu kuljettamaan joukkoja ja raskasta kalustoa. Brasilialainen lentokonerakentaja Embraer valittiin toimittajaksi 2014 ja testilentovaihe kesti vuoteen 2021. Kone pystyy kantamaan 23 000 kg kuorman. Alun perin tavoitteena oli rakentaa 28 kpl koneita Brasilian ilmavoimien omaan käyttöön, mutta Covid-pandemia on tiputtanut ensimmäisen tilauksen kokonaismäärää pienemmäksi. Ensimmäisiä kansainvälisiä asiakkaita tulevat olemaan Unkari ja Portugali.

F-39 E/F Gripen Project: Vuonna 2014 Brasilian Ilmavoimat päätti hankkia Ruotsista 36 kpl Gripen F-39 E/F hävittäjiä. Ensimmäiset toimitukset tapahtuvat kuluvana vuonna.

PESE Strategic Space Systemens Program: PESE avaruusohjelman tarkoituksena on varmistaa Brasilian autonomia avaruusteknologian valmistamisessa, laukaisemisessa ja operoinnissa. Ohjelmassa kehitetään osaamista sekä puolustus-, että kaksoiskäyttötarkoituksiin. Ohjelmassa kehitetään osaamista esimerkiksi kommunikaation, kaukokartoituksen ja paikkatiedon sovellusten tarpeisiin. PESE on osana PNAE ohjelmaa (National Space Activities Program), joka määrittelee kaksikäyttötuotteiden strategian. Viimekädessä Brasilian ilmavoimat ja AEB (Brazilian space agency) vastaavat avaruuteen liittyvien projektien toteutuksesta. Brasilian ilmavoimien alainen, mutta siviilihankkeita vetävä organisaatio CENSIPAM päätti 2021 hankkia satelliitin, joka pystyy tuottamaan kuvia, jotka auttavat valtiollisia toimia Amatsonilla ja Brasilian talousvesillä (Brazilian Exclusive Economic Zone). Suomalainen yritys Iceye valikoitui toimittajaksi tähän tarpeeseen.

Edellä mainittujen puolustusministeriön strategisten hankkeiden lisäksi Brasiliassa on meneillään suuri määrä muuhun turvallisuuteen liittyviä hankkeita, kuten esimerkiksi seuraavat.

SISGAAZ: Brasilialla on 7 400 km rannikkoa. Brasilian talousalue ulottuu 200 merimailia rannasta ulospäin, joten tästä syntyy jokien kanssa yhteensä 5,7 miljoonaa neliökilometriä valvottavaa talousaluetta, tämä tunnetaan nimellä ”Blue Amazon”. SISGAAZ ohjelma etsii uusia teknisiä ratkaisuja kyseisen talousalueen valvontaan. Valvontaa suoritetaan maalta, mereltä, ilmasta ja avaruudesta. Koska valvottava alue on valtava, niin sitä suoritetaan yhteistyössä merivoimien ja valtiollisten siviiliviranomaisten kanssa. Hanke toimii lisäksi yhteistyössä muun muassa liittovaltion poliisin, ympäristöviranomaisten ja luonnonsuojeluhankkeiden kanssa. SISGaaz hankkeella on meneillään pienempiä pilotteja, joihin suomalaisillakin yrityksillä on kiinnostusta päästä mukaan.

PPP Digital Radiocommunication Critical of Public Security and Defense:

Tällä hetkellä jokaisella Brasilian lainvalvontaan tai puolustukseen liittyvällä organisaatiolla on oma radioviestintäjärjestelmänsä. Käytössä olevat radioverkot käyttävät useita erilaisia järjestelmäalustoja, joten järjestelmät eivät pysty integroidusti keskustelemaan toistensa kanssa. Tästä syystä on Brasiliaan liittovaltion hallinnon toimesta avattu projekti julkisten toimijoiden digitaalisten radioverkkojen integroimiseksi. Useat osavaltiot ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa olla mukana tässä radioverkkoprojektissa. Projekti toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla (PPP) ja sitä ohjaa Brasilian oikeus- ja turvallisuusministeriö.

Vastaavan tyyppinen, mutta ainoastaan 5G teknologiaan perustuva pienempi viranomaisverkko toteutetaan Brasilian pääkaupungin Brasílian alueella.

Brasilian asevoimilla on myös useita vastaavia erillisiä hankkeita, kuten edellä mainittu maarajan valvontaan tarkoitettu SISFRON ja myös Brasilian ilmavoimilla on projekti ilmavoimien radioverkkojen hallinnointiin.

Yllämainittujen projektien lisäksi Brasiliassa on sekä puolustusministeriön alaisen yrityksen (EMGEPRON) taholta, että merivoimien taholta ollut kiinnostusta nopeiden partioveneiden teknologiaan ja veneiden hankintaan.

Parhaiten lisätietoja akuutissa vaiheessa olevista projekteista saa seuraamalla marketopportunities.fi sivustoa tai olemalla yhteydessä Business Finlandiin tai Brasílian suurlähetystöön.

 

Kimmo Aura Kimmo
Erikoisasiantuntija / Kaupallinen neuvos
Suomen suurlähetystö Brasíliassa