OECD kritisoi: brasilialaisvirkamiehillä tuplapalkka
Brasilia investoi kaksi miljardia euroa lentokenttiin ennen jalkapallon MM-kisoja. Tarjouskilpailumenettelyä ”oikaistaan”. OECD kritisoi maan avokätistä linjaa: virkamies tienaa tuplapalkan yksityisen sektorin työntekijään verrattuna. Talouskasvu oli yksi syy, kun Brasilia petrasi kilpailukykysijoitustaan. Aiheet esillä Brasilian suurlähetystön viikkokatsauksessa 15.-21.5.2010.
Hallitus perustaa olympiakisaviranomaisen
Hallitus antoi 18. toukokuuta asetuksen, jolla perustetaan liittovaltion, Rion osavaltion sekä Rion kaupungin yhteinen viranomainen koordinoimaan vuoden 2016 olympiakisojen järjestelyjä.
Asetuksessa myönnetään myös maan lentokenttäviranomaiselle Infraerolle suurempia vapauksia julkisten tarjouskilpailujen suhteen lentokenttien laajennus- ja modernisointiprojekteissa vuoden 2014 jalkapallon MM-kilpailuja silmälläpitäen.
Asetuksen myötä Infraero voi ohittaa useita vaiheita tarjouskilpailuprosessissa, minkä pitäisi nopeuttaa aikatauluja. Monet varoittavat projektien olevan kuitenkin jo nyt aikataulusta jäljessä ja epäilevät, että monet projekteista eivät ehdi valmistua ennen kisojen alkua. Infraero suunnittelee 4,4 miljardin realin (vajaan kahden miljardin euron) investointeja yhteensä 13 lentokentän parantamiseen.
OECD kritisoi Brasilian julkisen sektorin palkkoja
OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan Brasilian julkisen sektorin palkat käyvät maalle hyvin kalliiksi. Brasilian työpaikoista 12 prosenttia on julkisella sektorilla, kun OECD-maissa luku on keskimäärin 22 prosenttia. Siitä huolimatta julkisen sektorin palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on Brasiliassa 12 prosenttia ja OECD-maissa keskimäärin vain 11 prosenttia. Vaikka vain 12 prosenttia työpaikoista sijoittuu julkiselle sektorille, on niiden osuus kaikista palkoista 28 prosenttia.
Brasilian tilastokeskuksen (IBGE) tutkimuksen mukaan julkisen sektorin palkat ovat 100 prosenttia suuremmat kuin yksityisen sektorin.
OECD:n tutkimus perustui vuoden 2006 lukuihin, mutta tilanne tuskin on parantunut sen jälkeenkään. Presidentti Lula on määrätietoisesti kasvattanut julkisen sektorin kokoa, ja hänen valtaantulonsa jälkeen hallituksen palkkakulut ovat nousseet 71 miljardista realista 168 miljardiin realiin.
Brasilia nousi kaksi sijaa kilpailukykyvertailussa
Brasilia nousi kaksi pykälää sijalle 38 IMD:n kilpailukykyvertailussa. Vuodesta 2007 Brasilia on parantanut sijoitustaan peräti 11 pykälää. Sveitsiläisen Institute of Management Developmentin tekemässä 58 maan vertailussa Brasilian sijoitus julkisen sektorin tehokkuuden osalta oli vasta 52.
Sijoitusta tiputtivat vanhentuneet lait, korkea verorasitus, sekä liiallinen byrokratia erityisesti yritysten perustamisen ja vientisopimusten osalta. Myös infrastruktuurin heikkous kuuluu Brasilian suurimpiin pullonkauloihin.
Kokonaisinfrastruktuurin osalta sijoitus tippui kolme pykälää sijalle 49. Erityisesti logistiikan, teknologian, terveydenhoidon sekä koulutuksen saralla maan infrastruktuuri kaipaa pikaista kohentamista.
Brasilian vahvuuksia olivat puolestaan muutoksiin ja uusiin haasteisiin sopeutuminen, sekä kotimaisen talouden kehitys. Suomi putosi vertailussa kymmenen sijaa ollen 19.
Dilma Rousseff johtoon presidenttigallupeissa
Presidentti Lulan Työväenpuolueen ehdokas Dilma Rousseff nousi ensimmäistä kertaa opposition pääehdokkaan José Serran ohi presidenttikilvan mielipidetiedusteluissa. Sensus-instituutin gallupissa, jossa oli mukana kaikki 11 todennäköistä ehdokasta, Rousseff sai 35,7 prosentin kannatuksen Serran jäädessä 33,2 prosenttiin. Kolmantena gallupeissa olevan Marina Silvan kannatus oli 7,3 prosenttia.