Kuinka kriisi käännetään mahdollisuudeksi?
Korkean tason talousfoorumi pohti Brasiliassa, kuinka kääntää talouskriisi menestykseksi. Aallonpohjan arveltiin olevan ohi, ja pidemmän aikavälin näkymät arvioitiin varsin suotuisiksi. Valtiovarainministeri odottaa Brasilian palaavan kasvu-uralle kuluvan vuoden aikana, ja povaa jopa 4 - 5 prosentin kasvua ensi vuodeksi. Maa tulee lähivuosina tekemään satojen miljardien dollareiden investoinnit energiasektorille.
Kerran vuodessa järjestettävä ja vuorossaan 21. Fórum Nacional-seminaari järjestettiin Rio de Janeirossa Brasilian kehityspankin (BNDES) tiloissa 18.–21.5.2009. Korkean tason seminaarin puheenjohtajana toimii Brasilian entinen suunnitteluministeri (1969–1979) João Paulo dos Reis Velloso. Seminaarin erottaa monesta vastaavasta tapahtumasta se, että Velloso henkilökohtaisella suhteillaan ja arvostuksellaan onnistuu saamaan paikalle korkean tason puhujat. Tämänkertaisen foorumin aiheena oli globaali talouskriisi ja BRIC-maat: mitkä ovat Brasilian mahdollisuudet kääntää kriisi mahdollisuudeksi.
Seminaarissa puhui lukuisia Brasilian poliittisia ja liike-elämän keskeisiä vaikuttajia ja kansainvälisiä osaajia muun muassa neljä hallituksen ministeriä, Venäjän entinen pääministeri Gaidar, Brasilian keskuspankin ja kehityspankkien pääjohtajat, sekä maailmanpankin varapääjohtaja, sekä kahden tärkeimmän osavaltion kuvernöörit.
Useassa esityksessä nostettiin esille BRIC-maiden ennustettu merkityksen nousu maailmantaloudessa. Tällä hetkellä BRIC-maiden taloudet vastaavat yhteensä 18 prosenttia maailmantaloudesta, vuoteen 2030 mennessä ennustetaan lukeman nousevan 34 prosenttiin. Tällöin 10 suurinta nousevaa taloutta vastaisivat yhteensä noin puolesta maailmantaloudesta. Samaan aikaan G7-maiden osuuden ennustetaan laskevan 60 prosenttista 40 prosenttiin. Todettiin, että 10 suurinta nousevaa maata ovat jo nyt kontribuoineet enemmän taloudelliseen elvytyspakettiin kuin G-7 maat. Huolestuttavaa on sen sijaan lisääntynyt protektionismi. Kuusitoista G-20 maata on kriisin puhjettua ottanut käyttöön vientiä rajoittavia toimia. Brasilian osalta anti-dumping -toimet ovat lisääntyneet selvästi viime vuosien aikana (16 vuonna 2007, 23 vuonna 2008).
Valtiovarainministeri: pahin ohitettu
Brasilian taloustilanteen ja mahdollisuuksien osalta oltiin varsin yksimielisiä siitä, että Brasilia tilanne näyttää valoisalta. Valtiovarainministeri Guido Mantega totesi omassa puheenvuorossaan, ettei kriisi ole ohi mutta, että pahin vaihe on ohitettu. Brasilia palannee jo tämän vuoden loppupuolella kasvu-uralle. Vuoden 2009 BKT-kasvuksi hän arvioi 0,75 prosenttia ja vuoden 2010 lukemaksi 4 - 5 prosenttia.
Perushyödykkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet, ja São Paulon pörssi on noussut 43,2 prosenttia pohjalukemista. Brasilian kiinnostavuus investointikohteena on Mantegan mukaan entisestään lisääntynyt; viime vuoden sijalta neljä Brasilia on nyt noussut toiseksi kiinnostavimmaksi investointikohteeksi maailmassa. Suorien investointien odotetaan olevan yhteensä noin 20 miljardin Yhdysvaltain dollarin tasolla vuonna 2009. Mantega totesi hallituksen elvyttävien toimien purreen erittäin hyvin: tuloveroalennuksella, sekä autojen- ja rakennusmateriaalien veroalennuksella on saatu kysyntä elpymään. Keskeisen tärkeä on myös asuntorakentamiseen keskittyvä tukipaketti, jolla pyritään luomaan 3,5 miljoonaa työpaikkaa. Brasilia on noussut maailman 6. suurimmaksi autovalmistajaksi maailmassa.
Keskuspankin pääjohtajaa Henrique Meirellesin totesi, että Brasilian valuuttavarannot ovat jälleen kriisiä edeltävällä tasolla. Summa oli elokuussa 2008 205 mrd USD, 15.5.2009 jälleen 203 mrd USD. Brasilian valtiovelka-aste on myös erittäin hyvällä mallilla suhteessa moneen muuhun maahan. Valtionvelka on 36,8 prosenttia BKT:stä. Hellittänyt inflaatiopaine antaa samalla keskuspankille mahdollisuuden jatkaa maltillista ja talouskasvua tukevaa ohjauskoron laskupolitiikkaansa.
Tulevaisuuden haasteena globaalilla tasolla hän nosti esille keskeisten maiden talouskriisin myötä tapahtuneen merkittävän velkaantumisen. Yhteensä Meirelles totesi tappioiden globaalilla tasolla olevan 4,1 triljoonaa USD, josta Yhdysvaltojen osuus 2,7, EU:n 1,2 ja Japanin 0,1 triljoonaa USD.
Viennin pieni osuus pikemminkin talouden heikkous kuin vahvuus
Seminaarissa todettiin, että vaikka Brasilian pieni riippuvuus viennistä (vain 15 prosenttia BKT:stä) on tässä tapauksessa suojellut Brasilian taloutta kriisiltä, on tämä kuitenkin mieluummin merkki heikkoudesta kuin vahvuudesta. Hyvin myönteisenä asiana pidemmällä ajalla nostettiin esille, että Brasilian demografinen profiili tulee olemaan erittäin positiivinen lähivuosikymmenten aikana.
Muun muassa Brasilian kehityspankin BNDES:n presidentti Luciano Coutinho nosti esille tulevien vuosien mittavat investoinnit. Suunnitelmissa on 450 miljardin dollarin investoinnit vuosina 2009 -12. Infrastruktuurininvestointeja näistä on 319 miljardia, joista valtaosa eli 270 miljardia kohdistuu öljy- ja kaasusektorille.
Innovaatiopolitiikkaa pitäisi tehostaa
Haasteena kiinnitettiin huomiota siihen, että Brasilian olisi tärkeätä lisätä panostustaan innovaatiopolitiikkaan, esimerkiksi patenttien lisäämiseksi. Yhdysvalloissa USPTD -rekisteröidyt patentit ovat Brasilian osalta laskeneet vuosien 2001 - 2003 336 patentista 304 patenttiin vuosina 2004 - 2006. Samaan aikaan Intian ja Kiinan patentit ovat lisääntyneet 60 prosenttia ja 53 prosenttia: määriltään 1228:aan ja 2373:een patenttiin.
Energiapolitiikan osalta viitattiin useassa esityksessä Petrobrasin suuriin investointeihin uusien merenpohjassa sijaitsevien öljylöydösten (nk. pre-sal) osalta.
90 prosenttia Brasilian öljystä tulee merestä. Petrobras tulee investointiohjelmansa mukaisesti investoimaan 174 mrd USD vuosina 2009–13, josta 105 mrd USD öljy- ja kaasusektorilla. 3 mrd USD sijoitetaan vuosittain uusien löytöjen etsimiseen.
Norjan öljyrahastomalli kiinnostaa
Petrobras ennustaa öljyntuotannon vuotuisen kasvun olevan 6,7 prosenttia vuoteen 2020 asti. Öljyvarojen osalta kuultiin myös kriittisiä puheenvuoroja siitä, että nykyistä asiaa säätelevä lakia pitäisi muuttaa. Tulot pitäisi saada paremmin yhteiskunnan käyttöön. Norjan malli ja rahaston luominen olivat joissakin puheenvuoroissa esillä. Todettiin Brasilian olevan suunnilleen samassa tilanteessa kun Norja vuonna 1971, kun merenpohjaiset öljylöydökset siellä tehtiin. Esille nostettiin myös ongelmat koulutetun työvoiman saatavuudessa. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että etanolin myynti on ylittänyt bensiinin myynnin Brasiliassa.
Ilmastokysymyksissä viitattiin Brasilian olevan maailman neljänneksi suurin kasvuhuonekaasujen päästäjä. Usein esitetty väite siitä, että Brasilian maatalous olisi CO²-neutraali ei pidä paikkansa. Brasilian metsä- ja maatalouskasvihuonepäästöt ovat maailman toiseksi suurimmat. Sitä vastoin Brasilian sähköntuotanto on maailman kärkipäässä kasvihuonepäästöjen vähäisyyttä mitattaessa. Se johtuu siitä, että 87 prosenttia sähköstä tuotetaan tällä hetkellä vesivoimalla.
Vesi- ja dieselvoimaloihin panostetaan
Energia- ja kaivosministeri Edison Lobão nosti esille, että yli 40 prosenttia Brasilian energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä maailman kesiarvon ollessa vain 18 prosenttia. Hän totesi Brasilian hallituksen strategiana olevan Brasilian energiamatriisin monipuolistaminen. Uusia vesivoimaloita rakennetaan ja samalla on järjestetty ja järjestetään huutokauppoja dieselvoimaloiden rakentamiseen. Vaikka nämä tarjoavat vain 7 prosenttia sähköntuotantokapasiteetista, tarvitaan näitä energiaturvallisuuden takia tilanteessa jossa esim. sadetta tulee vähän. Ydinvoiman osalta suunnitelmissa on rakentaa 50 uutta reaktoria seuraavan 50 vuoden aikana. Brasilialla on maailman 6. suurimmat uraanivarannot maailmassa.
Brasilian ICT-sektorin osalta todettiin sen yhteenlasketun liikevaihdon olevan 10 mrd USD vuodessa, joka vastaa 7 prosenttia BKT:stä. Sektori työllistää 1,7 miljoonaa henkilöä. Merkittävin ongelma ja kilpailuhaitta on korkea verotusaste. ICL-sektorilla kokonaisveroaste Brasiliassa 53 prosenttia, mikä on merkittävästi esimerkiksi muita BRIC-maita korkeampi.
Sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyydenosalta nostettiin esille muutokset tässä suhteessa olleen Brasiliassa hyvin positiiviset ja muutostahti nopea. Vuodesta 2002 vuoteen 2009 on köyhiksi laskettavien määrä tippunut Brasiliassa 45 prosentista 30 prosenttiin.
Ministeri Velloso nosti muutamassa puheenvuorossaan esille pohjoismaisen mallin ja esimerkkinä Suomen, jossa on onnistuttu yhdistämään hyvinvointivaltiomalli taloudellisen menestyksen kanssa.
Entinen ministeri Marcílio Marques Moreira totesi omassa puheenvuorossaan Brasilialla olevan paljon kokemuksia kriiseistä vuosien varrelta. Hänen mukaansa Brasilia on parempi hallinnoimaan kriisejä kuin hyödyntämään mahdollisuuksia. Tulevaisuus näyttää miten hyvin Brasilia onnistuu hyödyntämään tässäkin seminaarissa esille nostettuja valtavia mahdollisuuksia.