Katsaus brasilialaiseen koulutussektoriin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin suomalaistoimijoille

 

Brasilia käyttää 5,1% BKT:sta koulutukseen. Vaikka osuus on viime vuosina jonkin verran laskenut, on luku yhä prosenttiyksikön OECD-tutkimusmaiden keskiarvoa korkeampi. Vaikuttavuus ei kuitenkaan vastaa rahallista panostusta. Esimerkiksi viimeisimmässä PISA-vertailussa Brasilia sijoittui niin lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissä tutkittujen maiden keskiarvon alapuolelle. Oppilaiden määrä opettajaa kohden oli vertailumaiden suurimpia.

Sosioekonominen status on Brasiliassa vahva ennuste koulumenestykselle. Myös PISA-tuloksissa on nähtävissä tiettyjen maksullisten yksityiskoulujen menestys. Julkisissa kouluissa on usein pulaa sekä opetusmateriaaleista että työrauhasta. Erot julkisten ja yksityisten koulujen opetuksen laadussa ovat covid-epidemian myötä entisestään korostuneet. Myös alueelliset erot ovat suuret. Koillis-Brasiliassa lukutaidottomien osuus on 13,8% kun vauraammassa etelässä vastaava luku on 3,6%.

Brasilian perustuslain mukaan jokaiselle kansalaiselle on taattava koulutus alakoulusta lukioon. Myös lukio lasketaan osaksi peruskoulutusta. Kuitenkin 15-17 vuotiaista brasilialaisista lähes 12% on koulutuksen ulkopuolella. 20-24 vuotiaista brasilialaisista lähes 30% ei opiskele eikä ole mukana työelämässä.

Brasiliassa on n. 180 tuhatta koulua tai lukiota. Vuonna 2019 niissä opiskeli yhteensä lähes 48 miljoonaa oppilasta, joista hieman yli 9 miljoonaa yksityisellä puolella. Covid-pandemiasta johtuen yksityiskoulujen opiskelijamäärät ovat sittemmin hieman laskeneet. Koulut ovat oppilaskadon hillitsemiseksi joutuneet alentamaan lukukausimaksujaan.

Vuoden 2020 ”Education at Glance” –indikaattoriraportin mukaan Brasiliassa on ammatillisen koulutuksen käyneitä 15-24 vuotiaiden ikäluokassa vajaa 5%. Luku on tutkimukseen osallistuneista maista alhaisin. Vuosien 2013-2019 välillä ammattimaisen koulutuksen aloittaneiden määrä laski lähes 50%. (Vuosittaiseen Education at Glance -raporttiin kerätään OECD-maiden lisäksi tiedot kahdeksasta OECD:n ulkopuolisesta maasta, kuten Brasiliasta.)

Vuoden 2018 PISA-tutkimukseen osallistuneista brasilialaisista 83% suunnitteli jatkavansa opintoja korkeakouluasteelle. Samanaikaisesti 24-35 vuotiaista kuitenkin ainoastaan 21% oli suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Näistä maisteritason tutkinnon suorittaneita oli noin prosentti. Korkeakoulutuksen käyneiden brasilialaisten määrä on viime vuosina kasvanut, mutta korkeakoulutettujen osuus on kansainvälisesti vertaillen yhä yksi OECD-tutkimusmaiden alhaisimmista.

Vaikka perusopetuksen puolella julkisten koulujen taso on keskimäärin yksityisiä alhaisempi, on yliopistoissa tilanne päinvastainen. Valtaosa parhaista korkeakouluista on liittovaltion tai osavaltioiden julkisia yliopistoja. Brasiliassa on n. 2600 korkeakoulua.

Niissä opiskeli vuonna 2019 yhteensä 8,6 miljoonaa opiskelijaa, joista 2,1 miljoonaa julkisella puolella. Aiemmin tie julkisiin yliopistoihin kulki lähinnä vain yksityiskoulujen kautta, mutta vuodesta 2003 lähtien on julkisissa yliopistoissa ollut 50%:n sisäänpääsykiintiö heikossa sosioekonomisessa asemassa oleville sekä Brasilian alkuperäisasukkaille ja värillisille.

Saavutettavuuden parannuttua on kansainvälisyyden tavoittelusta tullut yksi korkeakoulujen tärkeimmistä tavoitteista. Viime vuosina korkeakoulut ovat tarjonneet runsaasti työmahdollisuuksia kansainvälisille vieraileville luennoitsijoille. Myös kansainvälisiä opiskelijoita pyritään houkuttelemaan ilmaisin opiskelumahdollisuuksin. Tutkimuspuolella korkeakoulut investoivat julkaisujen englanninkielisiin käännöksiin. Panostus näkyy jo brasilialaisyliopistojen kasvaneella menestyksellä kansainvälissä vertailuissa. Toisaalta maan nykyisen hallituksen koulutusleikkaukset ovat kohdentuneet ennen kaikkea korkeakoulutukseen ja tieteeseen.

Brasilialainen peruskoulun opettajankoulutus laajeni vuoden 2020 alusta kolmivuotisesta nelivuotiseksi. Opintoihin sisältyy nyt ensimmäisestä vuodesta alkaen ohjattua opetusharjoittelua. Uudistus oli merkittävä, sillä tuohon asti opetusharjoittelu sisältyi ainoastaan osaan opettajankoulutusohjelmista.

Vuoden 2020 alussa astui voimaan Brasilian ensimmäinen perusopetuksen (ala- ja yläkoulu) yhteinen kansallinen opetussuunnitelma. Se korostaa opettajan pedagogisia taitoja ja läpi uran jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä oppilaiden aiempaa suurempaa itseohjautuvuutta, digioppimista ja sosioemotionaalisia taitoja. Suunnitelman käytännön toteutus on haastavaa, sillä opetustyössä jo toimivien osaaminen ei vastaa vaatimustasoa. Uuden opettajankoulutusohjelman sisältö on linjattu kansallisen opetusohjelman kanssa yhteensopivaksi.

Lukio-opetuksen ensimmäinen yhteinen kansallinen opetussuunnitelma astuu voimaan vuoden 2022 alusta. Valinnaisuus lisääntyy, mutta vähimmäistuntimäärä kasvaa. Pakollisia aineita ovat vain portugali, englanti ja matematiikka. Yksi uudistuksen tavoitteista on tehdä lukio-opetuksesta aiempaa houkuttelevampaa koulupudokkuuden vähentämiseksi.
 

Yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille koulutusalan ammattilaisille:

  • Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat jo vuosia tehneet menestyksekästä työtä opettajien täydennyskoulutusohjelmien tarjoamiseksi Brasiliassa. Tarve koulutuksille on kasvavaa. Brasilian uudet peruskoulun ja lukion opetusohjelmat korostavat pedagogisia taitoja sekä digiosaamista, joihin opettajilla ei keskimäärin ole riittäviä valmiuksia. Myös sosioemotionaalisten taitojen opetukselle on kysyntää.

 

  • Ilman johdon tukea opettajilla on heikot mahdollisuudet uudistaa koulutuksen rakenteita. Suomalaiset koulutusammattilaiset voisivatkin opettajien täydennyskoulutusten lisäksi tarjota johdolle suunnattuja kehittämiskoulutuksia opetuksen rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi sekä muutosprosessin monitoroimiseksi. Brasiliassa oppilaitoksia johtavat usein henkilöt, joilla ei ole pedagogista pätevyyttä.

 

  • Marraskuun lopussa 2020 Brasilian opetusministeri lanseerasi suomalaisen lukutaitosovellus Graphogamen kansalliseksi lukutaidon edistämisen ratkaisuksi. Graphogame on nyt jokaisen brasilialaisen vapaasti ladattavissa. Vuoden alussa 2021 applikaatiolla oli jo 350 tuhatta brasilialaiskäyttäjää. Vastaaville tutkimusperustaisille opetuksen digiratkaisuille on Brasiliassa kysyntää etenkin covid-pandemian myötä lisääntyneen etäopiskelun tueksi.

 

  • Lukiopudokkuutta pidetään Brasiliassa yhtenä suurimpana koulutuksellisena haasteena. Suomalainen malli, jossa yhdeksän vuoden oppivelvollisuuden jälkeen on mahdollista jatkaa suoraan ammattikouluun, voisi olla levittämisen arvoinen konsepti erityisesti lukiopudokkaiden köyhyyskierteen ehkäisemiseksi.

 

  • Korkeakouluyhteistyö Suomen ja Brasilian välillä on alihyödynnettyä, ja sen kehittämisessä suomalaisilla korkeakouluilla on paljon mahdollisuuksia. Kumppanivalinnassa kannattaa opetuksen tasokkuuden lisäksi kiinnittää huomio korkeakoulun aiempaan kokemukseen kansainvälisistä kumppanuuksista, sekä kykyyn viestiä englannin kielellä.

 

  • Sekä brasilialaiset tutkimuslaitokset, että korkeakoulut etsivät jatkuvasti kansainvälisiä tutkimusyhteistyökumppaneita. Yksi maan merkittävimmistä ja vakavaraisimmista tutkimusrahoittajista on São Paulon osavaltion tiederahasto FAPESP. Tiedeyhteistyön ehtona on lähes aina kahdenvälinen kumppanuussopimus.​​​​​​​​​​​

 

        Jelena Santalainen, koulutus- ja tiedeyhteistyön koordinaattori, São Paulo